Freya

Täälläkin vaivaisen vauvan äiti ilmottautuu. Tyttö nyt 5vk. Jos olisin lääkäri olisin jo diagnoosini tehnyt. Meillä oireina nimittäin: -Pulauttelu ja oksentelu (Puklut kokkareisia ja joskus pitkänkin aikaa syönnin jälkeen. Nyt alkanut jopa kaaressa pulahtaa...) - Hikottelu, aivastelu - Ilmavaivat - Tiheät syöntivälit ja nieleskely. (Koko ajan tissillä, tunnin välein ellei useammin. Tuttia ei huoli.) - Kipuitkut, selkä kaarella - Huonot unet (heräilee puolen tunnin, tunnin, puolentoista välein - itkuisuutta. Ei eläissään ole nukkunut kuin kolme kertaa max. 3h unet...) - Ääni käheytynyt vasta eilen (soitan tästä tänään lääkärille sillä pelkään että tulehdusta) - Ei viihdy normaalisti mahallaan. Nukkuessa nostettu sängynpäätyä mutta silti pulauttelu pahenee makuulla ollessa. - Pitäisi kanniskella usein sylissä, muutoin tulee itkut (pystyasento kai helpottaa) -Pahentuneet rintaraivarit. Nyt kysymys kuuluukin että missä Lahdessa osaavia lääkäreitä. En jokseenkin luota neuvolan lääkäreihin ja yksityiselle ajattelin lähteä jotta saisin nopeammin tytölle avun...

^^ Joo, samaa mieltä että tuntuu että yksin jätetään. Meillä ei ainakaan yhtään sen enempää seurantaa kuin normaaliraskaudessa ja saa stressata sitä sun tätä aiheeseen liittyvää. Tästäkin jo terkalle sanoin ja kehotti vaan juttelemaan asiasta seuraavalla neuvolalääkärikäynnillä (joita niitäkin vain rv 8 ja rv 36 täälläpäin, itellä muista syistä pari extrakäyntiä) ja lääkärikin sivuutti kaikki huoleni radin suhteen vaan lauseella "Hyvin se menee". Argh! Oishan se ollu kiva jutella asiasta ihan oikean lääkärin kanssa eikä turvautua googlen pimeään maailmaan missä nyt ei voi tietää aina mikä tieto on sitä oikeinta. :/ Kai se on vaan karaistava itsensä ja lopetettava stressaaminen. Koska "Hyvin se menee". ( Ehkä lääkäri koki hyysänneensä jo tarpeeksi kun stressasin myös lantion koosta...)

^ Oi odotan jo niin tota että vois syödä mitä huvittaa. Täälläkin on ruokavalio toiminut siinä että arvot pysyneet juuri ja juuri rajojen alla. Alkaa vaan tää "varovasti" syöminen jo tökkiä. Rakastin mm. kaurapuuroa, mutta tän jälkeen voi tovi mennä ennenkun kosken uudestaan... Lohdullista ettei sinulla familia radi vaikuttanut vauvan kokoon. (Täällä jänskään huomista kokoarviota 36+0. Pelottaa juuri tuo vauvan koko). Itelläkin istukka matalalla mutten ole saanut mitään erikoisseurantaa (radinkaan takia...). Oliko istukkasi sitten kohdunsuulla? Meilläkin suvussa 2.tyypin diabetesta ja ikäkin vei rasitukseen niin silloin rv 26 napsahti paastosta. Painoa tullut nyt 10kg. Olisi näillä syömisillä mielestäni voinut tulla vähemmänkin. (Jos ei olisi joutunut kyttäämään ruokavaliota niin olisikohan sitten tullut vielä enemmän?) Tsemppiä muillekkin radi-kärvistelijöille!

^ Viimeeks tänään kanssa outoja. Söin sikamaisesti miehen kanssa pakastepizzan joka nyt ainakin on kaikkien oppikirjojen vastaista syödä. (Ei ollu kaapissa muutakaan). Join vielä 2 lasia maitoa päälle ja kauhee väsy. Tunnin päästä syönnistä mittaus kuitenki 5,7. Ja tarkistin toisesta sormesta ni 5,8. En tajua... Toisena päivänä sitten taas nousee sokerit kun edes ajattelee ruokaa... (Voisko istukkahormonin erityksellä olla mitään tekoa tään kanssa? Eikös se se just ole joka sotkee meiän radilaisten kropassa tätä sokeritouhua?)

^ No sanoppa muuta. Ollaan miehen kanssa ihan sumeilematta kyllä syyllistetty tuosta ja sanottu että hänen lellikkikoira on aina sen grillimakkaran, sokeripiirakan ja millon minkäkin pöydästä annetun IHMISEN ruoan verran vähemmän aikaa hänen seuranaan. (Ja jos tuputtaa liikaa herkkuja meidän lapselle vaikka kielletty on niin siitä se sota vasta nousee.) Huh

^ Joo tuntuu olevan välillä henkimaailman juttuja nää. Söin nalle neljänviljan puuroa tänään. Ennen sitä paastoarvo 5,0, tunti syönnin jälkeen (iso annos puuroa ja siihen sekaan luonnonjogurttia) niin aterian jälkeinen arvo 4,3. Kyllähän puurossa on hyviä hiilareita juu, mutta että noin hyviä... Sitten taas välillä ihan ihme pikkujutuista nousee arvot. En kohta enää tajuu tätä touhuu ollenkaan. Ja joo. Kyläillessä aiheuttaa päänvaivaa tää sokruttomuus myös. Anoppi keitti heillä kyläillessä aamupuuroa (juuri edellisenä iltana oli keskusteltu radi:sta oikein huolella ja tämä anoppi on itse vielä lähihoitaja eli terveydenhuoltoalalla) Sitten siinä puuroa syödessä maistelin että ompas makeaa... No hän oli sitten vanhan kansan tyyliin lisänny keittovaiheessa oikein huolella sokeria ja voipalasen sekaan. Tjuuh. "Ku pitäähän sitä makua olla". Tää samainen anoppi (muutoin oikein ihana ihminen) myös on pahimman tyylin tuputtaja joten pelkään että jos meidän lapsi joskus menee mummolaan kylään, vyöryy se sieltä läskipallona takaisin kotiin. (Mm. koiralle antaa suoraan pöydästä tyyliin mustikkapiirakat vaniljakastikkeella "kun se näyttää niin surulliselta jos ei saa".) :/

Oi onnea Saanuska pienestä! (Ja siitä että sokeriarvokikkailut on ohi). :) Oon ehkä jo vähän kade kun sait pienokaisen jo syliin! (Ja siitä että oot voinu jo herkutella )

^ Kyllä tästä on taas itelleenki saanu uuden ahdistuksen aikaan.... Kun eihän omatkaan arvot oo mitään "ihanteita" lähelläkään. Vaan just hilppaa paastot siellä 5,0-5,3 välillä ja aterian jälkeiset 6,5-7,5. Kun KOKO ajan on noin rajalla niin tulee vaan pelko että saako lapsi kuitenkin sitten liikaa sitä sokeria ja sitten siitä kuitenkin tulee joku makrosominen tai tyyliin kuolee kohtuun tai jotain. Ei oo yhtään kivaa. Ja alkaa ihan oikeesti tympiä samojen ruokien puputtaminen. Eilistä grilliruokaakaan en uskaltanu paljoa syödä ettei arvot nouse ja mittasin niin se aterian jälkeinen olikin sitten 7,9 ( Eli ei tosiaan rasvasta/tuhtia ruokaa minulle). Se on kai vaan noita vihanneksia ja puuroja syötävä sitten koko loppuaika. Maidosta en ole vielä luopunut. Terkkarikin sanoi ettei kannatakkaan jotta kalsiumia saan, mutta pelkään että se on sit just tuo maito joka pitää arvoja lähellä rajaa... P*rkeleen radi, tänään tympii!

^ Pakko ollu juu tarkistella välillä. Etenkin huomenna aattelin ku tulee syötyä grilliruokia. Kuinkahan paljon niitäkin uskaltaa...

^^ Nyt kuulostaa kyllä tosi oudolle! Miten nää ohjeistukset voikin olla samassa maassa näin erilaisista, ihan vaan kaupungista ja kylästä riippuen... Itteä edelleen vaivaa se vainoharha että niinä päivinä kun en mittaa, sokerit huitelis miten sattuu... (Mittapäivinä kuitenkin ihan just rajan alla) Etenkin nyt kun on alkanut tulla noita "rajalla" arvoja niin pelottaa että onko resistenssi nyt sitten menossa huonommaksi... Typerä RaDi! Ääh.

Sama ongelma ettei oikein keksi mitään uutta ja jännää syötävää. Samoja pettuja jyystää.... Meillä täälläpäin 2krt/vk mittapäivä. 6mittausta per päivä. Samalla täytettävä ruokapäiväkirjaa. Jos ylityksiä niin 7pv/putkeen mittauksia. Ja jos niissä ylityksiä niin sitten joutuu insuliineille.

Onneks täällä voi purkautua. On tää vaan suoraansanottuna k*sista p*skaa tää sokerien kyylääminen. Eikä sitä helpota myöskään yhtään arvostetun neuvolajärjestelmän (oman terkan) asenne joka on saanu todellakin tuntemaan niin että tässä nyt vain ja ainoostaan saa itteään kaikesta syyttää ku radi on jne. Pitää kai piikittää noilla testiliuskoilla itseään joka elon hetki että saa edes jonkinlaista mielenrauhaa. Kuin voi jostain niin luonnollisesta asiasta kun syöminen tulla tämmöinen ahdistus. :/

Itelläkii on nyt mittailujen kanssa helpompaa ku tarvii pitää se mittapäivä vaan 2krt/vk. Mutta tääpä toi uuden ahistuksen mukanaan. Vaikka syönkii ihan "nätisti" ja samaan tyyliin ku sillon ku mittailen ni jotenkii on sellai vainoharhanen pelko persiissä että nyt kun en mittaile joka ikinen hetki ni salaa ne sokerit huiteleeki jossain taivaissa ja vauvasta tulee joku megaiso. (No sit aina sillon tällön pitää testata vaikkei tartteis.) Mut on tää jotenki rasittavaa tää radin kanssa puljailu. Ääh.

Hei kaikki! Hyppään tähän ketjuun sillä edessä on 95% varmuudella suunniteltu sektio. Syynä sukuvikana kulkeva ahdas lantio. Omalla äidillä "tila" oli vain 8cm joten minut ja sisareni on kaikki saatettu maailmaan sektiolla silloin 80-luvulla. Eilisellä lääkärikäynnillä puhuin tästä ja lääkäri mittaili minunkin lantion liian kapoiseksi. Virallinen synnytystapatutkimus tehdään minulle rv35, mutta varoitteli jo että luonnollisesti ei kokoarvionsa puolesta mahdu tulemaan. :/ Onneksi teillä on täällä näitä synnytyskokemuksiakin (nimenomaan sektiosynnytyksistä) niin saa hieman käsitystä nyt tästä mihinkä on joutumassa. Minulla pelko on taas ehkä vähän toisensuuntainen kuin monella täällä. Pelkään että leikkauksessa käy jotain tai paraneminen on hankalaa. 28+1

^ sori turha kommentti, mutta repesin ihan täysin tolle tanttara-sanalle :D x)