Pikkukala

Minulle neuvolassa Multitabsin Raskaus monivitamiinin käyttöä suositeltiin nimenomaan sen sisältämän D-vitamiinin takia. Olenkin nauttinut sitä 2 tabua/päivä raskauden alkuajoista lähtien. Pitääkin kysyä seuraavan kerran neuvolassa, onko vielä tarpeellista tuo annostus. Samalla tietysti saa kuulla mikä hemoglobiiinin laita on, ja tarvitsisiko kenties lisärautaa. Maitotuotteita paljon kuluttavana en ole kalsiumin saantiin kiinnittänyt sen enempää huomiota. Huom! Näkyy neuvolakortissa olevan Multitabsille pari vaihtoehtoakin D-vitamiinin saannin turvaamiseksi: Minisun 2 tbl tai Devitol-tipat 5 tippaa/pv. No jaa, nythän mennään jo huhtikuuta, joten onko tuo enää niin tarpeellista..

Näin jälkeenpäin katsottuna tein plussatestin rv 5+1, mutta tuolloin luulin olevani jonkin verran aikaisemmassa. Pitkään raskautta yrittäneenä suhtauduin kuukautisten poisjäämiseen hyvin neutraalisti, olihan kiertokin jo venynyt välillä vaikka mihin. Kuitenkin täytyy tunnustaa, että ennen plussausta minulla oli sellainen pieni aavistus asiasta (johon en tosin uskaltanut uskoa!) ja niitä vahvistivat menkkamaiset aaltoilevat kivut alavatsalla. Plussauksen jälkeen aika pian tulivat kuvioon rintojen turvotus ja pieni ällötys, joka vahvistui muutamaksi viikoksi muttei onneksi koskaan äitynyt oksenteluksi. Ärtyneisyys oli eräs alkuraskauden oire, ja siitä sai mieskin kärsiä. Onneksi hormoonimyrsyt ovat edes hieman hellittäneet siitä.

Näin puolivälissä ei paljoa vielä ärsytä, mutta ihan rasittavuuteen saakka närästys on minun hermoilujeni syy. Koko ajan saisi olla Rennietä syömässä, söin sitten vähän tai paljon ja mitä tahansa. Mitähän tästä vielä tulee ennen vauvan tuloa? Vähän jo ärsyttää, kun ihmiset, joiden kanssa olen esim. töissä kanssakäymisissä, tuijottavat mahanseutua, mutteivat kuitenkaan sano mitään. Nythän se vauvamaha alkaa tosiaan jo näkyä, mutta taitavat asiasta tietämättömät vaan tuijotella muuten vaan röyhkeästi uusia kurvejani.

Testi... Näkyykö oikein?

Kaksi nimeä myös meidän lapselle, näillä näkymin. Meillä molemmilla on näin myös. Tytölle haluan antaa toiseksi nimeksi oman toisen nimeni, se on perinne äidiltäni. Tosin jos tyttöjä tuleekin joskus tulevaisuudessa useampia, en tiedä mitä sitten teen tuon perinteen kanssa... Mutta pojan nimet ovatkin vielä hakusessa..

Koska meillä yritystä oli kestänyt jo kauan, ja olin tehnyt negatestejä niin useita, tein testin ihan yksin miehen ollessa töissä. Mutta plussan tultua tikkuun, en voinut olla soittamatta miesparalle töihin heti siltä istumalta. Toinen oli tietysti loppuillan ennen kotiintuloa ihan sekaisin, niinkuin minäkin. Sen verran ihana ja yllättävä uutinen tuo oli.... Lähipiirille "jouduimme" kertomaan noin viikko plussauksen jälkeen juhlien takia, emme jaksaneet ruveta heiltä salailemaan minun yllättävää absolutismiani. Mies kertoi vanhemmilleen erityisen hauskalla tavalla ihan sattumalta. Olimme anoppilassa juttelemassa meidän tulevasta (n. rv 10 aikoihin) ulkomaanmatkasta, ja keskustelun päätteeksi mies yhtäkkiä tokaisi: "Niin, nyt on hyvä matkustaa kun lapset ovat vielä pieniä..." Kesti hetken ja anoppi tajusi (ja minäkin...) ja nauroimme ja itkimme samalla. Appiukolle piti vielä hieman selventää mitä tuo lausahdus oikein tarkoitti. Muille ystäville aloimme vähitellen kertoilemaan ehkä noin rv 12 jälkeen, samoin töissä kerroin niihin aikoihin lähimmille työkavereille ja esimiehille.

Meillä vielä aikaa itse ristiäisiin, jotka ovat syys-lokakuussa. Kuitenkin haluaisimme molemmat järjestää ne kotona, mutta asumme kohtalaisen pienessä kodissa, kaksiossa. Onnistuisi varmasti, mutta yhtään liikaa ei vieraita voi kutsua. Voi olla että mieli vielä muuttuu kun ristiäiset tulevat ajankohtaisiksi. Kiva kuitenkin kuulla, että muitakin on päätynyt samaan ratkaisuun ja tilaisuus on sujunut hienosti.

Olimme lomareissulla Kanarian saarilla kun olin viikoilla 10-11. 6 h lentomatka meni ok, yritin kyllä liikuskella välillä. Söin ja liikuin aika normaalisti, ja kaikki meni loistavasti (iltamenot tosin oli aika hiljaiset kun päivän liikkumiset piti saada huilata kunnolla) ja uimassakin kävin. Automatkat noin 6 h näin keskiraskaudessa menivät myös ok, mutta tavallista useammin pysähdyttiin ja taas koitin liikutella itseäni välillä. Arvoitus on, kuinka mahan kasvaessa isommaksi onnistuu nuo pidemmät autoilut.....

Siirryin oikeisiin mammahousuihin kokonaan viikolla 19. Sitä ennen pidin vanhoja farkkuja, vaikka ne kyllä kiristivätkin jo pitkään. Talven takia pidin koko ajan sukkahousuja, ja äitiyssukkahousut ostin ja otin käyttöön jo joskus viikon 12 jälkeen. Liikaa puristi tavallisten sukkahousujen vyötärö. Omia paitoja vielä olen käyttänyt mutta masun kasvu tuntuu kiihtyvän nyt viikolla 20 ja saakin nähdä joutuuko piankin hankkimaan äitiyspaitoja tms. Tunikamalliset paidat on ihania, mutta hieman liian hienoja minun työpaidoikseni, muuten kyllä käytössä!...

Me emme tiedä tulokkaan sukupuolta, eikä tällä paikkakunnalla sitä kunnallisessa ultrassa kerrotakaan. Oikeastaan en osaa sanoa, haluaisinko tietääkään, jos olisi mahdollisuus valita. Vauva tuntuu rakkaalle ja omalle, vaikka ei vielä "henkilöidykään" tytöksi tai pojaksi. Toisaalta omat epäilykset on, jotka taas perustuu ihan omiin (hölmöihinkin) olettamuksiin.

Meillekin tulee vakuutus, ja otamme sen jo odotusaikana. Uskon, että näin parempi, koskaanhan ei tiedä tuleeko niitä sairasteluita vai ei. Ainakin helpottaa pienen lapsen kanssa lääkärissä käyntiä ja mahdolliset lääkekorvaukset ovat myös tärkeä pointti.