miipsu

Minä ostin ensin kuminauhavyötäröiset joustofarkut ja niillä pärjäsin pitkään. Oisko ollu helmikuun puolivälissä kun vaihdoin äitiysfarkkuihin jotka ostin tammikuun puolivälissä. Silloin taisi neuvolan täti kysyä, että eikö nuo farkut paina mahaa. Itsestä ei pahalta tuntunut, mutta onhan nuo äitiysfarkut kyllä kätevämmät. Olen myös saanut lainaan isompia trikoopaitoja ja villakangastakin yms., koska jostain kumman syystä enää omat ei ole moneen viikkoon menneet päälle. Nää ei tosin ole äitiysmallistoja, vaan ihan normaaleja mutta isompia/väljempiä. 32+0.

Kerro papukaija jos vielä näillä foorumeilla oleskelet, miten meni!

Me otetaan 2 pakkausta ja 1 raha koska meillä ei ennestään ole vauvakamaa.

Töissä huomattiin asia ekan kerran rv 17 kun olin ollut yli viikon poissa ja maha sillä välin tullut esiin kunnolla. Muualla on joutunut vielä tähän mennessä ihan itse kertomaan, ei oo kukaan tullut kyselemään.

Otetaan ehdottomasti, koska esikoiset ovat kyseessä.

Selvisin onneksi vielä sillä pidennyspalalla, ja ostin myös joustovyötäröiset (jee...) farkut, jotka eivät ole äitiys-, vaan ihan kaikille tarkoitetut. Ei siis vielä äitiysvaatteita.

Hei. Nyt en heti löytänyt sopivaa foorumia, mutta minulla olisi myytävänä 17 Clearblue Digital ovistestipuikkoa ja niihin se digitaalinen mittari (avaamaton paketti). Puikoilla on käyttöaikaa 2016/05 saakka. Näitä jäi yli kun nyt ei vähään aikaan tarvitse ovista testata. Hinta on 24 e ja voit ottaa yhteyttä yksityisviestillä. 3 liuskaraskaustestiä kaupan päälle.

Ja taas mietittävää. Olen ilmeisesti kovin hyvä pohdiskelemaan. Entä piparkakut, niihin tulee inkivääriä? Voiko syödä normaalisti vai pitääkö rajoittaa? Nimimerkillä kohta tulee joulu...

Joo valitettavasti ja vielä kahta. Mutta uskon lujasti suomalaisen ruoan puhtauteen. Ja tietenkin kävin lukemassa listerian ja listerioosin oireet jne. Ei löytynyt oireita. Otan nämä vakavasti, jopa liiankin, mutta toisaalta kun olisi aika anteeksiantamatonta jos jotain ikävää tapahtuisi.

Mulle oli eilen tehty kakku josta ei voinut kieltäytyä, ja siinä oli kahta eri tuorejuustoa (hyydyttämällä tehty kakku). Aika kurja olo oli sitä syötyäni, siis henkisesti, mutta päättelin, että kun tuorejuustot on ostettu Suomesta, eikö ne silloin aina tehdä pastöroituun maitoon?

Täällä odotellaan esikoisia, kaksoset tulossa. Rv 10+0. Samaa ajatusta kuin rauhalla, eli pelkää kamalasti mikä kaikki voi mennä pieleen kun kaksosia odottaa, mutta toisaalta tiedän myös paljon kaksosten vanhempia, joten ei ne riskit jokaisella onneksi toteudu. Mutta varovaisuutta on vielä meillä ilmassa.

Mulla on kyllä valikoitunut päälle väljempiä paitoja tai jos on jakku, niin sitten huivi kaulaan ettei katse osu mahaan. Maha on pömpöllään mutta onneksi se ei muille vielä näy kun eivät osaa katsoa. Mutta ongelmana ovat rintaliivit. Kun pitää liivejä puoli päivää, tuntuu, että liivit painuvat kylkiluihin kiinni.. Olenko levinnyt ympärysmitaltani vai ovatko rinnat kasvaneet sen verran, että pitäisi ostaa isommat liivit? Millaisia ne äitiysliivit ovat, voiko niissä säätää vai pitääkö tässä ostaa vielä useammat?

Soittaessani neuvolaan plussasta kertoi neuvolan täti, että osta D-vitamiinia (10 μg/vrk) ja foolihappoa (400 mg). Tein kuten käskettiin.

Välillä kun on etova olo, vain hapankorppu tuntuu auttavan. En tiedä voiko sitä kutsua himoksi, mutta kuitenkin. Ihmettelen kyllä miten helposti pääsin kahvista. Odotin hirveitä vierotusoireita, mutta nyt en vain juo sitä, eikä edes tee mieli. Outoa!

Nauran täällä näitä juttuja lukiessani vedet silmissä kun pitäisi keskittyä töihin.

Minun rakas kuultuaan että olen raskaana sanoi, että no nyt hänen ei tarvitse sitten hermostua kun sinä itkeskelet, kun hän tietää mistä se johtuu. Mutta varmisti kuitenkin, että eikös tämä raskaana oleminen voi aiheuttaa myös sitä itkuisuutta? (Selitys: itkin joka kerta kun kp 1 koitti tässä lapsettomuustaipaleellamme, mutta toki muutenkin olen hiukan itkuherkkä. Mutta nyt sille on miehen mielestä pätevä perustelu .)

Kiitos varovaisesti. Vaikea uskoa vielä itsekään kun on paljon hoitoja takana. Huh, jotenkin kuitenkin tuntuu että Suomessa ja varsinkin jos ruoka vaihtuu hyvin pöydässä ja on hyvin huuhdeltua (esim. salaatissa ei nahistuneita tai multaa seassa), olisi tuollainen buffet varsin turvallinen. Tietenkään en ala ahtamaan raakaa kalaa tai mätiä.. Mutta on tämä jotenkin haastavaa. Varsinkin nyt, kun ei vielä ihan uskalla uskoa asiaan vaikka verikoe olikin positiivinen, eikä ulospäin näy mitään, ei jotenkin vielä muista. Tuossa lounaalla eilen otin ruokaa vanhasta tottumuksesta, ja mitäpäs muuta se olikaan kuin lohta. Ja sitähän ei saanut syödä kuin kerran-pari kuukaudessa. Ja vieläpä inkiväärillä maustettuna, joka sekin oli kiellettyjen listalla. Sitten vaan söin puolet, kun ei syömättäkään voinut jättää, ja vein loput pois. Pitäisi lounaallakin vähän keskittyä..

Hei. Jotkut ovat näemmä saaneet tuon kalenterin neuvolassa. Mutta nyt kun soitin neuvolaan ja varasin sinne 1. ajan, laittoivat apteekkiin hakemaan d-vitamiinia ja foolihappoa. Siellä apteekissa sitten oli näitä kirjoja korissa kassan vieressä, ja siinä kysyivät, olenko jo saanut kirjan, ja haluanko sellaisen mukaan. Taisi jopa todeta, että ennen näitä on jaossa ollut neuvolassa, nyt apteekissa.

Pahoittelen vanhentunutta laskuria, vaihdan sen kunhan keksin miten. Kauan kesti meillä yritys, mutta nyt ollaan ainakin onnistuttu saamaan plussa. Muokkaus: Ja nyt laskurikin on kunnossa.

Moi. Olen juuri saanut tiedon raskaudesta ja neuvolat varattu jne. Mutta... Kun lukee ruokarajoituksista (esimerkiksi THL:n sivulta), tulee mieleen, että mitäs ihmettä sitä sitten syö, kun menee laivan buffettiin... Voiko luottaa tasoon, eli että salaatit on pesty hyvin, listeriariski pieni, vai pitääkö karttaa kaikkea mikä ei ole kuumaa?

Ja Lia:n kanssa samalla tavalla ajattelen, että pettymykset ovat aina kovia, eivät ne helpotu, paitsi viime "omassa yrityksessä" jolloin en enää itkenyt koko päivää kun kuukautiset alkoivat. Valitettavasti tulee myös kateuden tunteita kun nuoremmat ja varsinkin läheiset henkilöt alkavat odottaa vauvoja. Tai saavat toisia. Miksi meillä ei ole ensimmäistäkään, kun kummassakaan ei ole mitään vikaa? Tätä tulee ajateltua välillä liian usein, mutta silloin kannattaa suuntautua tekemään jotain muuta, ettei jää pyörimään kehää omaan päähän näiden ajatusten kanssa, sillä mitä sekään auttaa.

Samoja ajatuksia on herännyt täälläkin. 2 IVF:ää, 1 PAS ja joku muukin kevyempi takana, ja 1 IVF jäljellä enää julkisella puolella. Punktiot ovat olleet fyysisesti pahinta, mutta eivät kuitenkaan niin pahoja kuin kuvittelin, vaikka hoitaja ihmettelikin, miten "tässä tilassa" voin kävellä niin rivakasti. Turvotusta ja jomotusta, mutta toki pari punktion jälkeistä päivää meni makoillessa. Hoidot ovat olleet lääkkeiden ja muiden kanssa kellon ja kalenterin kanssa veivaamista, kun koettaa mahduttaa esim ultra-aikoja työpäivien lomaan. Nyt kun tulee pidempi tauko (seuraava vasta elokuussa), on huomannut, miten paljon on aikaa kun ei ravaa koko ajan lääkärillä. Ja vielä parempaa on, kun ei tarvitse syödä mitään lääkkeitä. Omaa yritystä siis elokuuhun saakka. Sitä en missään nimessä sano, ettenkö tätä haluaisi tehdä, totta kai. Syön vaikka mitä lääkkeitä ja käyn vaikka miten monesti lääkärissä, jos se vaan on se juttu joka tuo tulosta. Ja uskon tähän kyllä, ei näitä hoitoja muuten jaksaisi. Sanon vaan, että nyt kun on taukoa, huomaa, miten tiukilla on henkisesti ollut.

Minä olen ainakin lomalla ensi viikolla kun on punktio (ei palkallista meilläkään). Mietin vaan sitä ohjetta, kun miehen lähetteessä lukee "Pidättäytymisaika ennen näytteenottoa täytyy olla 2-4 vrk, ei yli 7 vrk." Että mitähän tämä käytännössä tarkoittaa??

Mielenkiintoista, pitänee katsoa tuo Iholla...

Meillä aloitettiin hoitoja heti tutkimuksen jälkeen, johtuu "korkeasta" iästämme, ettei ollut mitään taukoja. Olihan sitä kuitenkin jo vuosi yritetty ennen tutkimuksiin menoa.