-
Content count
16 -
Joined
-
Last visited
About Minnimyy
-
Rank
Aloittelija
Contact Methods
-
ICQ
0
-
Ovi on meillä kyllä kiinni, mutta pikkumies osaa yöllä sen itse avata ilman sen suurempaa panikointia. Täytynee varmaan laittaa itselle peti tuohon olohuoneen lattialle niin ainakin sitten kuulee jos tuo sälli tuolta makkaristaan lähtee vaeltelemaan. Ensi yönä ajattelin kuitenkin laittaa jonkun pienen yövalon tuonne meidän makkarin ovensuuhun loistamaan. Josko sitten pimeässsä poika suunnistaisi valoa kohti ja kömpisi siitä samalla viereen nukkumaan... Toiset ne vaan tuolla toisissa topiceissa valittelee, kun lapset kömpii yöllä viereen. Meidän tapauksessa sekin olisi enemmän kuin suotavaa...
-
Poika 1,5 vee on nukkunut 4kk. ikäisestä omassa huoneessaan. Nukahtaminen menee kivuttomasti, mutta yöllä herää ja lähtee kämppään haahuilemaan. Olen nyt onneksi itse herännyt kun poika huutelee äitiä olohuoneessa ja vienyt sitten takaisin nukkumaan omaan sänkyynsä ja tyytyväisenä taas sinne nukahtaa. Nyt vaan huolestuttaa, että josko joku yö en herääkkään niin ties mitä junnu yksin ollessaan keksii. Ovenkahvan kääntämistä olen ajatellut, mutta jotenkin se tuntuu aikas rajulta ratkaisulta. Mahtaako poika saada ikuiset traumat, kun ei saakkaan ovea auki ja yksin on pimeässä huoneessa vailla pois pääsyä? onko kenelläkään hyviä ideoita tilanteen ratkaisuun?
-
Ei auttanut ei.... Ei ässät, ei nurmikon leikkaus, ei halkojen pinoaminen ei sitten mikään. Pikkumies syntyi sitten käynnistyksellä rv 42+0... Noh nyvää kannattaa odottaa...
-
"Normaali" elämässä olen hyvinkin rauhallinen ja teräshermoinen. Muutama viikko sitten yllätin kuitenkin mieheni ja itseni heittämällä miestä riidan päätteeksi rikkalapiolla... Siinä pelästyi mies ja minä niin, että riitakin unohtui.... Ja itkukohtauksia tulee alvariinsa...
-
Tää on kyllä mullekkin uusi tieto... 7-vuotta alalla olleena en ole kuullutkaan. Voisikohan olla kuntakohtaista??? Omalla kohdalla esikko jää päiväkodista pois, kunhan kakkonen on syntynyt. Seurakunnalta kerhopaikka jo varattu....
-
Meidän 5-v. menevälle pojalle en ole enää hankkinut ns. "merkkihaalaria" vaan "halppis" tuotteita. Kun tuo kulutus on huimaa ei sitten harmita niin kovasti, jos menee rikki. Nuo "halppis" versiot (esim. Lotta&Lassi, Giraf) ovat mielestäni nykypäivänä hyvinkin kestäviä ja käytössä toimivia. Ja kun hinta ei ole kummoinen voi noita pukuja ostaa useampia erilaisia.... Eipähän pääse kyllästymään....
-
permanent tussi viuhuu meillä hyvinkin ahkeraan. Merkattua tulee melkein kaikki vaatteet, unikaverit ja lelut... Tietääpähän pk:n tädit ainakin mikä kuuluu meille....
-
Suihkussa lutrasin muutaman tunnin ja sen jälkeen kohdunkaulan puudutus pelasti tilanteen...
-
Voi apua!!! Meillä ei niin kauheasti tuo miekkonen synnärillä sekoillut. Siinä vaiheessa meinas kyllä saada nyrkin otsaansa kun valitin supistustuskissani kivun määrää niin mies siihen tokaisi (luultavasti yritti vaan olla hengessä mukana) että "joo mullakin särkee tuo pää aika paljon"!!!!
-
Meidän poitsu oli perhepäivähoidossa 1½v.-4½v. Nyt ollut viime elokuusta päiväkodissa... Täällä meilläpäin on kyllä perhepäivähoidon asiat melko hyvällä mallilla, kun varahoito järjestettiin aina samassa päiväkodissa niin eipähän tarvinnut kuskata vieraisiin paikkoihin, vieraitten ihmisten keskelle. Itse päiväkodissa 7vuotta työskennelleenä en mielelläni olisi alle 2v lastani päiväkotiin laittanut. Ihan vaan siitä syystä, koska ryhmäkoot ovat nykypäivänä niin suuria ja henkilökuntaa minimimäärä. (joskus jopa sen alle). perhepäivähoidossa lapselle riittää aikuisen huomiota ja ympäristökin on pienelle tutumpi ja turvallisempi. Tokihan perhepäivähoitajissakin on eroja, mutta itselle nyt sattui todella hyvät kokemukset kyseisestä hoitomuodosta. Ja huom! Tämä siis MINUN mielipiteeni....
-
Minnimyy replied to Drusilla's topic in Yleistä keskustelua sivuston aihepiiriin kuuluvista aiheista
Meillä olis näillänäkymin sisarusten ikäeroksi tulossa 5v7kk. Eli vissiin hivenen enemmän kuin täällä keskiverto... Jotenkin aika vaan on kulunut niin vauhdilla ja myönnettäköön, että esikon synnytys ja vauva-aika oli itselle henkisesti melko raskas kokemus (vaikka poju olikin tyytyväinen vauveli) niin ettei pikkukakkonen kyllä tullut edes mieleen ensimmäiseen kolmeen vuoteen. -
Mahan alueelle ei tullut. On kuulemma iho vatsan kohdalla pehmeä kun vauvan peppu... (Tämä oli aikoinaan napakorun laittajan kommentti, kun ihmettelin operaation kivuttomuutta). Rintoihin sentään tuli muutama "palkinto viiva" hyvin tehdystä työstä... Tuo siippa ei taida olla edes huomannut...
-
Mä en ole paljoa jaksanut stressata noista ruoka asioista. Tuorejuustoja koitan vältellä, mut jos nyt jossain on tarjolla en suustani sylje. Muuten menen aikas entisellä linjoilla. Kahviakin tulee juotua pari kolme kuppia päivässä. Menen tässä sillä tuntumalla, että jos kaikkea stressaa niin sitä saakin sitten tosiaan stressata kaikkea. Maalaisjärjellä...
-
Meillä on yhteensä 4 kummilasta, joista yhtä ei ole kastettu. Samat "velvollisuudet" kuitenkin päteneet kaikkien kohdalla. Eli muistamiset juhlapäivinä (myös joulu) ja kaikenlainen yhdessä puuhaileminen ja spesial huomioiminen. Nykypäivänä tuo kristillinen osuus on myönnettäköön jäänyt taka-alalle tuossa kummiudessa. Eli kaikille kummilapsille ollaan lähinnä tuo aikuinen ystävä...