Nelimo

Aktiivijäsen
  • Content count

    1320
  • Joined

  • Last visited

About Nelimo

  • Rank
    Addikti

Recent Profile Visitors

354 profile views
  1. Uusia kokemuksia taas, nyt olin kolmannen tekemässä tuolla ja osastolla tuli oltua 8 vrk, kun vauva joutui heti sektiosta lastenosastolle, pääsi sieltä 5pv jälkeen, mutta tutkimuksia tehtiin edelleen, joten siksi ei päästy niin helpolla kotiin. Vauvalla tarkkailtiin siis sydämen lisälyöntejä. Jouduin siis vahvojen raskausmyrkytys oireiden takia osastolle ja oireiden pahentuessa, kuten arvojenkin huonontuessa miut leikattiin samana iltana. Tunti oli varoaikaa, mies oli ollut lasten miun luona sairaalalla,vei lapset mummolaan, kun oli aamulla menossa töihin ja oli kotona just saunonut ja avannut oluen, kun soitin, että lähepäs ajaa takas, nyt lähdetään leikkuriin, vauva syntyy! Lääkäri oli iltapäivästä sanonut, että ei.miellellään lähtis leikkaa yötä vasten. No, tällaset taudit kun ei kysele lupia... olin pelkopoli-keskustelussa käynyt läpi sektiopelkoani ja miulla olikin monta ihanaa ihmistä silittelemässä ja rauhoittelemassa. Pyysin, että miun kanssa jutellaan, että en pääse psyykkaa itseäni paniikkiin ja niin tekivät, vaikka siinä oli todella hässäkkää ennen epiduraalia ym. Kaikin puolin henkilökunta oli rentoa ja huomioonottavaista, vaikka just ennen leikkausta isolla osalla vaihtui vuoro eli tuli uudet, yövuorolaiset. Ainut, mistä jäi hampaankoloon, oli se, että miulle oli vielä aiemmin puhuttu, että vauva.pääsee rinnalle ym, mutta kun vauva sitten syntyi ja oli puettu, miulle tultiin sanomaan, että "tiesithän,.oltiinhan sulle kerrottu, että vauva lähtee nyt isin kanssa lastenosastolle?" Silloin pääsi iso itku, en tosiaan tiennyt ja se olisi ollut hyvä alustaa aiemmin, sain hetken vaan nuuskia isin sylistä tiukasti kapaloitua tyttöämme... Osastolla miulla oli oma huone, koska oli se raskausmyrkytys. Koin, että se oli tosi tärkeää, sillä vauvan lastenosastolla olo aika oli pitkä, olisi ollut haastavaa katsella vierestä toisen äidin ja vauvan eloa, kun itse alkuun pyörätuolilla kuskattiin yläkertaan syötöille. Onneksi ihanat hoitajat kannusti pumppaamaan, sillä maito nousi tosi hyvin ja.nopeasti, vauva saikin pian aina miun maitoa, sillä sitä riitti aina jääkaappiinkin. ei siis yhden yhtä hoitajaa, joista olis pahaa sanottavaa,kaikkien kanssa tulin hyvin juttuun ja homma pelas loistavasti. Ihania olivat myös laitoshuoltajat, joiden kanssa lensi hulvatonta läppää! Lastenosastolla oli kans upeat työntekijät, todella ammattilaisia ja imetykseen kannustavia, paitsi yksi, onneksi tapasimme vain yhden.vuoron ajan. erityisesti yksi tietty hoitaja jäi sydämiimme, ihan best of the best!!! Ruoka oli pääosin hyvää, hoito hyvää, tunnelma hyvä. Tää oli miun viimeinen synnytys, joten oon iloinen, että jäi kaikesta huolesta ym huolimatta lämmin muisto.
  2. Ei tarvii, hyvin on vahvistunut. Onnea!!
  3. Minustakin mallan eilisessä testissäkin näkyy toinen,haalea viiva. Ootko enää testannut?
  4. Miekin näen malla77:n testissä toisenkin viivan!
  5. Kuuluuko sen viivan olla aika lähellä tuota toista? Jos, niin näkyy selkeästi toinenkin viiva!
  6. Tuttuja pohdintoja siulla, joita oli itsellä esikoisesta, mutta myös tokasta ja nyt kolmannesta! Kuulostaa normaalilta siis. Välillä tulee oikea pakokauhun tunne, että apua, jos en jaksakaan! Noita mietteitä onkin hyvä jäädä niiden tullessa miettimään, esim just tuo, että joskus voi tosiaan tulla tunne, ettei kerta kaikkiaan jaksa, varsinkin, jos on jakso, jolloin vauva huutaa enemmän, valvottaa tmv. Silloin olisi hyvä, jos etukäteen olis miettinyt ja sopinut, että silloin mies ottaa vastuuta jostain jutusta enemmän, pitää huolen, että äiti pääsee lenkille/saunaan/yksin kauppaan tai jotain sellaista! Tsemppiä ja onnea odotukseen!
  7. mmemmylillä näen viivat molemmissa ja jos ei oviksesta tietoa, olisin toiveikas!
  8. Oon aina halunnut olla tyttölapsen äiti, joten sellainen miulle esikoiseksi suotiin. Sitten toista kun aloin odottaa, toive pojasta oli olemassa ja poikahan sieltä tuli. Nyt kolmatta odottelen yli puolen välin ja rakenneultraa odotin aika jännittyinein mielin, sillä kun oli kokemusta kahdesta raskaudesta ja tämä raskaus ollut lähempänä tytön odotusta eli oli mihin verrata, jännitti, mitä mahtaa näkyä ja tyttöhän siellä masussa köllöttelee. <3
  9. Radi napsahti ja nyt ensin mittailen kotona, kävin eilen diabeteslääkärin pakeilla ja mitattiin pitkäsokeri, joka oli normaali. Paastot olleet rajoilla monta kertaa, muut eivät lainkaan, mutta veikkasi, että joudun jossain vaiheessa tablettilääkityksen ottamaan. Nyt rv 18+6. Esikoinen oli syntyessään 48cm ja 3300g, keskimmäinen 54cm ja 4550kg, joten luulen pojan koosta, että rasituksen hyvistä arvoista riippumatta sokerit ovat olleet koholla loppuraskauden ajan. Hyvä, että oon nyt seurannassa.
  10. June: miusta nuo viivat on ihan hyvän vahvoja, riippuen toki dpo:sta, mutta vois olla jopa dpo 14 vielä eikä ole liian haaleat. Onnea!!
  11. No mutta onnea plussanneille!!!
  12. Onnea Paapu, hyvin selvästi vahvistunut!
  13. Nyt kolmannesta olen tuntenut varmuudella rv 13 lähtien, koska niitä tuntuu joka päivä samoissa kohdissa eikä voi tulkita enää muuksi! <3 tässä raskaudessa istukka takana, toisin kuin aiemmissa, joten väitän, että ainakin omalla kohdalla vaikuttaa, sillä kakkosesta tunsin mielestäni varhain jotain rv 16, ekasta myöhemmin, noin rv 18-19.
  14. Haamu se on miunkin silmään!
  15. Nukkelapsi: miustakin siinä näkyy haalea viiva. Onko sulla mikä dpo? itsellä paras viiva tuli päivällä/illemmasta, aamulla kaikista haalein.