Anskuli

Onko kellekään tehty vauvan kääntämistä perätilasta raivotarjontaan, jos ensimmäinen synnytys on tapahtunut sektiolla? Mietin vain, että onko tuo mahdollista, että yrittävät kääntää vai onko tuossa esim. kohdun repeämisen vaara.

Miten olette opettaneet vauvoja rauhoittumaan unille? Itse olen ollut esikoisen kohdalla tissitainnuttaja. Miten siis voisin neuvoa ystävää, joka arvelee, että vauva ei vaan jostain syystä osaa rauhoittua unille? Ja voihan itselläkin olla pian sama tilanne ja tulokas valvoo alkuyön... Samana toistuvia rutiineja harjoitettiin esikoisen kanssa, mutta ystävän on ilmeisesti vielä vaikeaa tunnistaa otollista aikaa nukkumaan käymiselle (ja rutiinien aloittamiselle), sillä vauvalle ei ole vielä muodostunut kunnon päivärytmiä.

Ok, eli ehkä toivoa on. Mä olen jatkanut tikuttamista, sillä meillä on tämä lisääntyminen ollut kovastikin vaikeaa ja sitä oikeaa ajoitusta olen hakenut. Ja lisäksi sitä, kuinka pitkään kannattaa yrittää (joo, välillä menee pakkopanemisen puolelle... ) ja jos jotain punaviinikikkakolmosiakin innostuu käyttämään , niin siihen kaiketi pitäisi tietää, milloin ovis on jo ohi. No, täytyy toivoa parasta ja ensi viikolla sitten tulee varmuus tuosta oviksen tapahtumisesta.

Tänään en sitten enää saanut ovisplussaa testiin. Toivon mukaan ovulaatio pääsi kuitenkin tapahtumaan. Onkohan tuo kolmen päivän Lh-huippu normaalia vai oire ongelmasta? Ensi viikolla olen onneksi menossa progesteronikokeeseen, joten silloin asia varmistuu. Tietty olisi kiva, jos ei ehtisi sitäkään ennen elätellä toiveita, jos voi olettaa oviksessa olleen häikkää.

En taida olla raskaana. Aukkari oli viime keskiviikkona, jolloin näkyi 10 mm johtofollikkeli, joten kyllä tuo ovis tai sen yritys on nyt. Sitä en sitten tiedä, olisiko lauantaina kurkkukipuun ottamani 600:n burana voinut vaikuttaa ovikseen... Hitsi, kun en ennen lääkkeen nielaisemista tajunnut, että tässähän on aika oleelliset päivät menossa. Olisin voinut vaihtaa parasetamoliin.

Onko joku muu saanut ovisplussan kolmena peräkkäisenä päivänä? Mä olen aiemmin saanut plussan joko yhtenä tai kahtena päivänä ja se käykin järkeen, sillä nuo testit näyttävät LH-huipun 24-48 tuntia ennen ovista. Nyt kuitenkin tuo plussa tuli jo kolmantena aamuna peräjälkeen. Voikohan tuossa olla mahdollisuus, että munasolun irtoamisessa on jotain häikkää tmv.? Käytössä on Clearbluen digitestit, joten tulkinnanvaraa siitä, onko viiva plussaa vai ei, ei pitäisi olla.

Olipa hyvä, että osuin tähän ketjuun! Muuten olisin tehnyt "vamuuden vuoksi"-raskaustestin aivan liian varhain, saanut kenties väärän plussan ja sitten tippunut korkealta ja kovaa menkkojen alkaessa. Meillä on siis se tilanne, että sain ensimmäisellä julkisen puolen käynnillä, jossa kartoitetaan meidän tilannetta (sekundäärinen lapsettomuus) Pregnyl-piikin boostaamaan omaa ovulaatiota. Ultrassa kun näkyi 18 mm johtofollikkeli, mutta ovisplussaa en ollut vielä saanut. Piikki pistettiin torstaina. Ensi viikon lauantaina on sitten ohjelmassa yhdet hääbileet ja ajattelin, että olisin sitä ennen tehnyt varmuuden vuoksi testin osatakseni sitten välttää kilistysskumppia ja ruokaviinejä, jos olisi ihme käynyt. Tämän lapsettomuusasian ollessa itselle aika kipeä ja lähipiirissä ns. tapetilla, eli tietävät sen verran, että toiveita toisesta on, niin en haluaisi saada aikaan kyselyjä tai hässäkkää sen takia, että kieltäydyn noista juomista. Ehkä tyhmää, mutta... :-/ Sitä siis ajattelin, että jos raskaustesti näyttää negaa, voin huoletta nuo muutamat lasilliset ottaa. Vaikka myöhemmin plussaksi muuttuisikin, niin olen sitä koulukuntaa, joka uskoo, että plussaan saakka voi elää aivan normaalisti: kuin ei raskaana olisikaan. Ja edellisen kierroksen neljän vuoden yritys olisikin ollut entistä stressaavampaa, jos olisi koko ajan pitänyt ajatella elävänsä "yrityskuukautta", jolloin kieltäydytään kaikesta _ehkä_ haitallisesta. Mutta nyt onkin tilanne, että testi voi näyttää virheellisesti plussaa. Hyvä tietää, mutta pitääpä miettiä tuo hääkäyttäytyminen sitten uudestaan. Ja nyt opin senkin, että ovistesti voi näyttää plussaa myös, vaikka varsinainen ovis olisikin mennyt. En sitten enää turhaan pissaile aamulla tikkuun.

Ovisplussan sain keskiviikkona, joten onhan tässä pohtiessa mennyt tätä aikaakin. Liian aikaisin on huono ja myöhässäkään ei ole hyvä... Noissa lyhyissä kierroissa on tainnut kyllä oviskin olla vähän aiemmin, jossain kierrossa sitä taisin testata ja ovis oli kp 11, joten sen puoleen 25 päivän kierto olisi riittävän pitkä. Eikös 14 päivää sen luteaalivaiheen pitäisi olla? Enköhän mä nyt tämän kierron katso ilman noita hormoneja. Tulihan tuo 1,5-vuotiaskin ihan luomuna, vaikka aikansa se otti.

Mä tiedän hävettävän vähän ihmisen lisääntymisestä siihen nähden, että on neljän vuoden lapsettomuus takana ennen onnistunutta raskautta ja lasta... Mutta sen verran olen ymmärtänyt, että lyhyt luteaalivaihe ei ole hyväksi raskautumisen kannalta ja terot saattaisivat tässä tukea raskautumisen onnistumista ja mullahan on tosiaan muutamatkin kierrot olleet kummallisen lyhyitä tässä syksyn mittaan. Mutta toisaalta, jos ovis on ollut järkevässä vaiheessa kiertoa, niin silloinhan voisi olettaa, että luteaalivaihekin on riittävän pitkä. Vaiko, -kö? Kun en sitten haluaisi ottaa sitä riskiä, että terolutit sitten estävät oviksen, jos se ovisplussa olikin vasta varsinaisen oviksen enteilyä. Äh, hankalaa.

Vääntäisikö joku mulle rautalangasta, kun mä käyn tällä hetkellä tooodella hitaasti.... Mitäköhän mun kannattaisi tehdä? Kävin tässä syksyllä gynellä, kun oli oudon lyhyitä kiertoja ja tuhruttelua. Sain sitten Terot, joita on tarkoitus käyttää pari päivää oviksen jälkeen. Niitä yhdessä kierrossa käytinkin ja kierto piteni, viime kierrossa en taas ottanut ja kierto oli 25 päivän luokkaa. :-P Tässä kierrossa tikutin ovista ja sain (mielestäni) ovisplussan kp 14 eli ihan oppikirjan mukaisesti ja käytettiin miehen kanssa tämä myös hyväksi. Mutta kannattaako mun nyt tässä kierrossa ottaa noita Teroja, kun kierto voisi kenties olla luonnollisestikin olla ihan ok? Vaiko olisiko nuo Terot hyödyksi? Raskautuminen siis tosiaan toiveena.

Tuosta Nenä-Fridan käytöstä en tiedä, mutta meillä on nämä käytössä nuhaisen lapsen hoidossa: Tällainen suolasuihke http://www.apteekkituotteet.fi/Physiomer-Baby-Mist huuhtelee paremmin nenää, kuin keittosuolatipat. On vähän inhottavaa antaa, jos lapsi vastustelee ja sitä tulee helposti paljon, mutta minusta huuhtelee nenän tehokkaammin, kuin pelkät tipat. Tämä nenäsumute http://www.naso.fi/naso-dexpanthenol-ratiopharm.php on ehkä helpompaa antaa, kuin tuo suolasuihke. Tämäkin on meillä auttanut tukkoiseen nenään. Lapsen sängyn päädyn voi kohottaa vaikka laittamalla kirjoja jalkojen alle. On auttanut meillä nuhaisen lapsen nukkumiseen. Ja höryhengitystäkin voi kokeilla, laittaa kylppärissä lämpimän veden juoksemaan ja oleilee siellä vesihöyryssä lapsen kanssa.

Ok, kiitos kaikille! En mä kovin huolissani ollut, piti vaan varmistaa, sillä vaukkarithan tietää kaiken. Enkä taida synnärillekään soittaa, kun tosiaan on niin pienistä tipoista kyse. Jos tulee runsaampaa vuotoa, niin sitten. edit. Hymiö oikein...

Vessareissuilla on tänään jäänyt paperiin pieniä punaisia pilkkuja. Googlettelun perusteella kaiketi tässä vaiheessa raskautta (40+1) ihan normaalia ja saattaisi ennakoida synnytystä. Mutta vähän vielä mietityttää... Panic, no panic?

En ole muistanutkaan käydä täällä kommentoimassa, mutta kiitos vielä Kärpänen ja Chimelli edellisen sivun lisäpostauksista. Ja kiitos myös Fem mielipiteestä! Meillähän vaan oli se ongelma, että ks. työkaveri on tuttu jo ennestään, olen tuntenut hänet lapsesta saakka. Ja meillä on todennäköisesti työkaveruutta edessä sellaiset 20 vuotta (kaupungin virat, työt varmasti jatkuu tuossa paikassa hamaan tappiin, enkä usko, että kumpikaan hakeutuu muualle), joten senkin puoleen tulee oltua tekemisissä vielä pitkään. Tosin lapset eivät varmastikaan juuri kohtaa, mutta minun ja työkaverin jutuissa sitten vilahtelee tuo sama nimi. Sitä pohdin, että olisiko se sitten paha. Serkkujen lapsien nimiä en minäkään voisi kuvitella antavani, sillä heidän kanssaan tulee oltua tekemisissä niin, että myös ne kaimat ovat samaan aikaan paikalla. Mutta ongelma taisi ratketa: kävin eilen työpaikalla ja näin tätä ks. työkaveria ja otin sitten tämän nimiasian puheeksi hänen kanssaan. Kerroin, että meillä on nimiongelma, mutta yksi nimi olisi sellainen, joka olisi sekä minusta, että miehestä hyvä. Se vaan on sama, kuin teidän kuopuksella... Työkaveri oli sitä mieltä, että ei haittaa, heillä on suvussa kuulemma paljonkin tätä samannimisyyttä ja ihan serkkujenkin lapsilla samat nimet. Ja tosiaan, nimi on yleinen, tuon työkaverin lapsen tulevalla luokalla on kuulemma 4 samannimistä lasta... Tuo etunimi on tuntunut tässä aina vaan omemmalta ja oikeammalta ja mies etenkin on sitä mieltä, että ei ole olemassa muuta hyvää nimeä! Ja itsellekin tuo nimi on top 2:ssa, joten eiköhän tämä ratkennut nyt tässä.

En mä sitä ajatellutkaan. Mutta tosiaan mietin, että onko tuo mun ympärys tuohon kuppikokoon suhteutettuna sitten pieni. Se palautusrumba ei vaan kauheasti houkuttele, etenkin, kun tämä liivien hankkiminen on jäänyt vähän viime tinkaan... Eli jos lähtökohtaisesti voi olettaa, että esim. ne paljon kehutut Carriwellit ei mulla toimi, niin voisin mennä suosiolla ihan liiviliikkeeseen.Tai sitten pitäisi ehkä tehdä molemmat: kokeilla tilata netistä ja käydä myös liikkeessä ostoksilla. Jos säkä käy, myös ne tilatut on hyvät, mutta jos ei, olisi ainakin jotkut sopivat imetysliivit.

Mä lasken nämä omani isoiksi rinnoiksi kyllä , etenkin, kun nämä nykyisetkin liivit on vähän sillä ja hilkulla, ovatko pienet. Ja jos esim. Changeen menisin, olisi kirjain vieläkin isompi, mutta tuota rinnanympärystä sitten mietin, mikä on pieni. Tuo 75 kun taitaa olla aika keskiarvo, mutta tuohon kuppikokoon suhteutettuna ajattelin, olisiko minunkin vaikeaa löytää sopivia em. imetysliivejä. Ainakin tavallisten rintsikoiden ostaminen on berberistä.... Kärpänen omassa postauksessaan tuosta kuppikoon ja rinnanympäryksen suhteesta kirjoittikin, samaa siis pohdin. Pitää siis etsiä nettikauppa, jossa palauttaminen on helppoa ja ilmaista tai sitten käydä ihan liiviliikkeessä. Jälkimmäinen tietty olisi varmempi, sillä en mä normaalistikaan voisi kuvitella ostavani rintsikoita netistä.

Mulla on Lindexin liiveissä käytössä koko 75F ja muistaakseni Carriwellin kokotaulukon mukaan mun pitäisi ottaa koko L. Mietin vaan, että meneeköhän tuo aivan mönkään vai pitäisikö suosiolla käydä jossain liiviliikkeessä ostoksilla?

^ Mikä muuten on kapea rinnanympärys, siis mihin lukemaan saakka olisi vielä kapea?

Kiitos katya11, Kärpänen ja Chimelli mielipiteistä! Eniten minua taitaa tuossa samannimisyydessä mietityttää toisten reaktiot: mitä se työkaveri ajattelee ja mitä muut työkaverit ajattelevat. En millään haluaisi kuulla "Ettekö te nyt tosiaan mitään muuta nimeä keksineet?"-kommenttia kenenkään suusta. No, siihen tietty voi vastata, että ei, emme tosiaan mitään muuta nimeä keksineet... Meillä siis todellakin alkaa näyttää siltä, että tuo ks. nimi on meille se ainut vaihtoehto. Mikään muu ei vaan tunnu niin kivalta. Sillä taas ei minusta ole väliä, jos joskus saan työkaverin, jolla on samanniminen lapsi. Olemme kuitenkin molemmat nimenneet lapsemme toisistamme tietämättä. Tämä, että tietoisesti antaa saman nimen, vaivaa hieman, sillä tiedän joidenkin ihmisten kovasti loukkaantuvan sellaisesta. Tosin, tuo työkaveri saattaisi ottaa sen myös kohteliaisuutena, hän voisi olla sen tyyppinen ihminen. Mutta eihän ihmisistä koskaan tiedä. Tuosta Chimellin ikämaininnasta tuli mieleeni, että onko sillä väliä, että työkaverin lapsi on kohta jo 7? Vaikuttaisiko se "lieventävänä" asiana, kun toinen on jo koululainen ja toinen pieni vauva? Täytyy vielä sen verran sanoa, että harmittelin jo silloin seitsemän vuotta sitten, kun kuulin työkaverin nimivalinnasta, että siinä karsiutui pois hyvä nimivaihtoehto mahdolliselta tulevalta lapselta. Ja siinä vaiheessa meillä ei ollut miehen kanssa vielä mitään lapsihaaveitakaan... Eli olen tuosta ks. nimestä pitänyt todella pitkään ja nyt se näyttäisi olevan myös miehen suosikki. Erityisesti harmitti, että työkaverilla oli alunperin aivan eri nimi "valittuna" lapselle, he siis olivat puhuneet, että jos heille vielä tyttö tulee, niin se tulee olemaan X. Ja se X olisi minusta ollut tyylillisesti vielä paremmin lapsen sisarusten nimiin sopiva... Mutta lapsen synnyttyä he kuitenkin päätyivät tällaiseen suosittuun nimeen. Harmitti silloin ja harmittaa etenkin nyt.

Mitäs olette mieltä, kuinka läheisen ihmisen kanssa voi lapsensa nimetä samannimiseksi? Meillä siis on tilanne se, että ei olla meinattu päästä miehen kanssa millään yhteisymmärrykseen tulevan lapsen nimestä. Kummallakin on omat negatiiviset assosiaationsa toisen suosikkinimistä. Lisäksi molemmilla on sellaiset ammatit, että tapaamme paljon työssämme sekä nykypäivän suosikkinimiä, että myös vähän harvinaisempia nimia. Paljon nimiä siis karsiutuu työkuvioiden takia pois listoilta. Nyt kuitenkin löysimme yhdistelmän, josta molemmat tykkäämme. Mutta. Kyseinen etunimi löytyy minun työkaverin tyttäreltä. Muutoin tämä ei ehkä haittaisi, mutta tämä työkaveri on kotoisin samalta paikkakunnalta, kuin minä ja perhetuttu. Vanhempamme ovat siis ystäviä ja hän on mm. käynyt vanhempiensa kanssa minua katsomassa, kun äiti aikoinaan on synnäriltä minun kanssani kotiutunut. Hän on siis vähän enemmän, kuin "vain" työkaveri. En kuitenkaan tapaa tätä ihmistä muutoin, kuin töissä ja töihin liittyvissä illanvietoissa. Toinen "mutta" on sitten tämän työkaverin puheliaisuus: hän päivittäin papattaa lapsistaan ja kellekään, joka on meillä töissä, ei voi jäädä epäselväksi, minkä nimisiä lapsia hänellä on. Jotenkin tuntuisi helpommalta tuo samannimisyys, jos ne lapset olisi hänen jutuissaan enemmän taka-alalla. Eli: mieli tekisi antaa lapselle tuo nimi, johon miehen kanssa molemmat tykästyttiin, etenkin, kun vaihtoehdot ovat to-del-la vähässä, mutta valinta hieman arveluttaa em. syistä. Mitäs mieltä vaukkariraati on asiasta?

No sekin vielä! Liian kaukana tuo hakulaatikko, että olisin älynnyt, että onhan sekin vielä olemassa... Mutta kiitos, mikrosteriloija on nyt tulossa.

Aaa, kiitti! Täällä kun ei ole enää tuota hakutoimintoa ja katsoin, että sivuja on 52, niin paukkasin suoraan kysymään, enkä edes alkanut kahlata sivuja läpi.

Joskus olen lukenut keskustelua mikrosteriloijasta, mutta en muista, missä, joten kysyn täällä: kuinka tarpeellinen se on? Ja käykö Aventin steriloijaan myös muut pullot, lähinnä Tommee Tippeet? Mä en tiedä noista steriloijista mitään, joten mahtuuko ne muutkin pullot tuonne?

Meille tulee ristiäiset. Mies ei kuulu kirkkoon, mutta minä kuulun. Mies ei kuitenkaan ole täysin ateisti, joten ei ristiäisiä vastusta.

Mimmynmamman kukat on olleet tosi upeat! Tykkäsin myös kukkiin hienosti sopineista vihreistä kynttilöistä. Nimimerkki "Tunkee vihreää sisustuksessa joka paikkaan..."