Sistaliini

Kaksi testiä Ekan tein, kun oli kp 30, ja testi näytti negaa. Toisen tein kp 34 ja siinä oli plussa. Olokin oli sellainen, ettei tarvinnut miettiä näyttääkö oikein

Söhnlein Brilliant oli minustakin ihan erinomaista Mistään alkoholittomista oluista en esikoista odottaessa välittänyt, ja siiderit oli äklömakeita limsoja.. Lopulta join sitten limsaa saunajuomaksi (erityisesti Laitilan tölkkilimsat on suosikkeja).

Meidän poika oli 1,5-vuotisneuvolassa 87,5 cm pitkä ja painoa oli 12,84 kg Ensi viikolla on 2v-neuvola

Mä muokkasin yhdet (liian pienet) farkut äitiysfarkuiksi. Niissä oli korkea vyötärö, ja lisäsin sivusaumoihoin säädettävät levennyspalat. Ei kyllä toimineet sellaisinakaan, sillä eivät pysyneet ylhäällä. Noh, huonot ja käyttökelvottomat ne oli joka tapauksessa Nyt olen tehnyt itselleni perusfarkkujen kaavoista muokatut äitiyshousut (joustovakosametista). Madalsin vyötärön edestä ja lisäsin leveän resorin, joka ylettyy (sitten joskus) vaikka mahan päälle.

Täällä myös yksi raskaana oleva lakto-ovo-kala-vege, eli ei läheskään "oikea" kasvissyöjä Itse olen koittanut syödä monipuolisesti, esikoista odottaessani söin ihan loppuraskaudesta rautalisää. En ole kokenut ruokavaliotani minkäänlaiseksi ongelmaksi. Uskoisin syöväni monipuolisemmin kuin peruslihansyöjä Esikoinen on sekasyöjä. Tosin lihaan siirryttiin verrattain myöhäisessä vaiheessa. Minä en juuri tee meillä liharuokaa, vaan mies yleensä tekee ne. Tosin soseisiin laitoin luomujauhelihaa, vaikka vähän joskus hirvitti syöttää lapselle ruokaa, jota ei ollut itse maistanut... Esimmäkseen meillä on syöty erilaisia kala- ja kasvisruokia, mutta poika (melkein 2v) on mummillaan päivähoidossa ja syö siellä enimmäkseen liharuokaa. Poika on kasvanut hyvin ja on iso ikäisekseen

Ehdimme olla mieheni kanssa kimpassa 5 vuotta ennen esikoisen syntymää, 2 vuotta naimisissa. Aika tuntui molemmista sopivalta. Minulla alkoi 30 vuoden ikä lähestyä, mies oli jo yli sen, ja totesimme, että jos niitä lapsia hankitaan, se pitää tehdä nyt. Esikoinen oli huonosti nukkuva ja vatsavaivainen vauva, jonka kanssa elämä oli haastavaa. Onneksi mieheni oli tukena ja apuna koko ajan. Olemme mielestäni selvinneet hyvin ja löytäneet sekä kahdenkeskistä että perheenkeskeistä aikaa.

Mä voisin haluta kolme lasta, miehelle riittäisi kuulemma yksi. Sen verran kompromissia on tehty, että toinen jo tulossa Mieheni on ainut lapsi, minulla on kaksi sisarusta. Olen aina kokenut sisarukset rikkaudeksi, joten halusin ehdottomasti ainakin kaksi lasta. Kolmatta voi miettiä sitten vähän myöhemmin. Sukupuolella ei ole väliä. Ensimmäinen on poika, joten vaihtelun vuoksi tyttö olisi kiva, mutta toisaalta pojan kanssa kaikki olisi enemmän tuttua.

Illalla yhdeksän jälkeen alkoi supistella, neljältä aamulla mentiin sairaalaan ja ennen yhdeksää syntyi

Ajattelin joskus, että hankin lapseni alle kolmekymppisenä. No, ekan ehdin synnyttää tasan kuukausi ennen 30-vuotissyntymäpäivääni Mieheni oli silloin 33.

Meidän poka (1v 11kk) on kerran ollut yötä mummilla niin, että tultiin aamulla hakemaan. Päivähoidon (mummilla) hän aloitti 1v 4kk -iässä 4 päivää viikossa 9 tuntia päivässä. Ennen vakituista päivähoitoa poika oli välillä siskollani/veljen puolisolla hoidossa parin tunnin pätkiä muutaman kerran viikossa, kun suoritin hoitovapaalla loppuun keskeneräisiä opintojani. Olemme koittaneet järjestää menomme niin, että jompi kumpi vanhemmista on aina paikalla. Kovasti ollaan suunniteltu kahdenkeskisiä illanviettoja, mutta ei olla saatu aikaseksi.

Mieluiten olisin ollut 3 vuotta kotona, mutta taloudellisen tilanteen vuoksi aloitin työt pojan ollessa 1v 4kk. Olen osittaisella hoitovapaalla, teen 4-päiväistä työviikkoa ja poika on mummilla eli äidilläni hoidossa. Päivät ovat kiireisiä, mutta pitkä viikonloppu korvaa arjesta puuttumaan jäävän yhteisen ajan. Erityisen tärkeäksi koen vapaan perjantain, jolloin käyn pojan kanssa muskarissa ja kerhossa, koko päivä on varattu vain meidän yhteisille jutuille. Jatkan osittaista hoitovapaata näillä näkymin syksyyn saakka, jolloin toivottavasti jään uudelleen äitiyslomalle. Erityistä ahdistusta en työn alkamisesta kokenut, vaikken ihan riemustakaan kiljunut. Enemmän minua ahdisti ajatus pojan siirtymisestä päiväkotiin mummilta. Päiväkotia ei nyt toivottavasti kuitenkaan tarvita, jos olen syksyllä jäämässä taas kotiin

Olisin halunnut antaa esikoiselle nimeksi Viljami, mutta päädyimme toiseen nimeen, sillä miehen (ainoan) kummipojan nimi on Viljami. Oli aivan täydellisen turha päätös, sillä emme ole tavannet ko. perhettä viimeisen parin vuoden aikana kuin pari kertaa. Nyt houkuttelisi Väinö, mutta inhoan rimmaavia sisarusten nimiä ja Väinö rimmaisi hienosti esikoisen nimeen. Kai sitä on keksittävä joku toinen, tai otettava ekaksi nimeksi Aarre, jonka keksin vasta, kun esikoinen oli jo kastettu