aurinkoa2

Soory. Olipas vanha viesti.

Osta jotain laadukasta. http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm

Aurinkovoiteet eivät suojaa ihosyövältä. Syöpäjärjestöt muistuttavat, että aurinkovoiteet eivät suojaa ihosyövältä. Syöpälääkärin mukaan korkeimpien suojakertoimien aurinkovoiteet antavat väärää kuvaa auringossa olon turvallisuudesta. "Maailman paras stressilääke – pari sanaa auringosta Aurinko on tänä kesänä paistanut kotimaassa harvinaisen paljon – toivottavasti olet myös muistanut siitä nauttia. Aurinko on hyvinvoinnillesi yksi huikeimmista asioista, ja vieläpä täysin ilmainen. Jos alitajunnassasi on vielä pelko siitä, että aurinko olisi melanooman suurin syy, omaa käsitystään voi tarkastaa esimerkiksi tästä linkistä http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2011/11/20/deadly-melanoma-not-due-vitamin-d-deficiency.aspx" http://samisundvik.com/2013/06/25/maailman-paras-stressilaake-pari-sanaa-auringosta/

Päiväntasaajalla on UVB-indeksi läpi vuoden 10-20. Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0. http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Keskikesällä UVB-indeksi on Suomessa 6 muutaman viikon. Maahanmuttajat eivät saa Suomen auringosta D-vitamiinia, koska tumma iho estää sen ja heillä onkin usein vakavia D-vitamiinin puutoksia, joita on suomalaisillakin, koska ravinnosta saamme liian vähän D-vitamiinia. http://www.prweb.com/releases/2013/6/prweb10851751.htm Muistan 90 luvulta lapsuuteni, ei kenelläkään ollu mitään aurinkosuojia. Ja minäkin olin ruskea kuin papu! En koskaan palanut, kun aurinkoon oli totuttu jo ihan keväästä alkaen, eikä pilattu ihon suojakerrointa rasvoja läträämällä. Ulkona oltiin aamu seitsemästä ilta seitsemään. Nykyään tunnutaan olevan tuon kemikaaliteollisuuden manipuloinnin takia niin hysteerisiä ettei lapsia uskalleta pihalle päästää ollenkaan, ja jos päästetään niin litran kerros kemikaalivoidetta iholla, ettei varmasti pääse d-vitamiini imeytymään. Sairasta touhua! Kun tutkimustulokset tosiaan kertoo ihosyövistä ihan muuta. Ei me oltais tänne maapallolle synnytty jos aurinko ois meille myrkkyä ja aiheuttais syöpää. Siesta on varsinkin lämpimän ilmasto­vyöhykkeen maissa yleinen keskellä päivää, tavallisimmin lounasruokailun jälkeen pidetty lepo­aika. Monet seikat viittaavat siihen, että ihmisellä on geneettinen taipumus pitää siesta, itse asiassa päivittäin klo 12:n ja 15:n välillä väsymys yleisesti ilmenee ja tarkkaavaisuus heikkenee. Toisin kuin usein oletetaan, vaikka sitä ennen ei olisikaan syöty runsasta ateriaa, levon tarve tuntuu. Siestaan liittyvät tavat vaihtelevat eri kulttuureissa ja ilmastoissa sekä myös yksilöllisesti. Siestan aikana saatetaan joko vain mennä pitkäkseen tai todella nukkua. Kuumissa maissa siesta pidetään yleensä päivän kuumimpina tunteina, jolloin aurinko on korkeimmillaan, lähellä zeniittiä: kuumassa ihminen ei hevin kykene tekemään raskasta ruumiillista työtä, vaan se lykätään viileämpiin tunteihin. Kylmemmissä maissa siestan pitäminen on harvinaisempaa. Kuitenkin pienet lapset yleensä tarvitsevat lepoa keskellä päivää, jolloin he tavallisesti nukkuvatkin päiväunta. Länsimaissa siestaa pidetään usein ylellisyytenä, johon ihmisillä ei oleteta olevan aikaa, ja sitä pidetään usein laiskuuden merkkinä.[4]. Kuitenkin monissa Etelä-Euroopan maissa se on täysin vakiintuneena ja perinteisenä tapana, joka on otettu huomioon myös työaikajärjestelyissä, toisinaan lain­säädännössäkin. Monilla työpaikoilla töitä tehdään neljä tuntia aamupäivällä sekä parin tunnin tauon jälkeen toiset neljä tuntia myöhäisiltapäivällä. Viime aikoina tästä käytännöstä on kuitenkin enenevässä määrin luovuttu, varsinkin suurissa kaupungeissa, joissa ihmisten päivittäiset työ­matkat ovat pitkät. Espanjassa työaika toimistoissa on järjestetty niin, että se tekee mahdolliseksi siestan pitämisen. Esimerkiksi valtion virastoissa työskennellään klo 9-14 sekä 16.00-18.30. Kaupatkin suljetaan yleensä klo 14 ja avataan uudestaan vasta klo 16.30. Yksityisillä työpaikoilla siestan jälkeen jatkuva työpäivä päättyy usein vasta klo 20 tai 21. Käytännössä siesta-aika kuitenkin käytetään usein siihen, että lounaaalla viivytään useita tunteja, sen sijaan että se useimmissa muissa Euroopan maissa kestää enintään 45 minuuttia. Koska työpäivä päättyy myöhään, myös espanjalaisten yöuni jää lyhemmäksi kuin muualla Euroopassa, sillä he menevät myöhään nukkumaan. Espanjan hallitus on huonolla menestyksellä yrittänyt saada käytännön muutetuksi. Eli sieställa EI ole mitään tekemistä auringon UV-indeksi kanssa ja tämän löytää jokainen Wikipediasta

Maitoa kannattaa vähentää rajusti, niin korvatulehdukset poistuu. Maitotuotteet ovat monella yksi keskeisistä syistä suolisto-oireisiin, allergioihin, astmaoireisiin sekä erilaisiin iho-ongelmiin. Maitotuotteiden eliminointi helpottaa usein näitä oireita, ja moni vuosia oireista kärsinyt pääsee pysyvästi eroon sekä ongelmasta että lääkityksestä. Lisäksi maitotuotteet keräävät limaa ja ovat usein merkittävänä tekijänä kroonisissa ylähengitystieinfektioissa. http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm

D-vitamiinin annos ja pitoisuudet Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä. Tutkimuksessa ei otettu suoraan kantaa siihen, mikä olisi oikea 25-OH-D3-vitamiinin tavoitearvo. (Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

Möller on tuttu ja turvallinen kalaöljy. Margariinissa EI ole Omega-3 rasvahappoja eli DHA ja EPA Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä. Rypsiöljyn alfalinoleenihapon muuntuminen aktiivisiksi omega-3 rasvahapoiksi (EPA ja DHA) on elimistössä huonoa. Joissakin lähteissä puhutaan muuntosuhteesta, joka on n. 10 % luokkaa. Alfalinoleenihapon muuntuminen pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi on monimutkainen prosessi, johon vaikutta perimä, sairaudet, ravinto ja elintavat. Rypsiöljyn alfalinoleenihappo eli Omega-3 esiaste on lyhyempiketjuinen (C18) mitä elimistömme voi käyttää hyväkseen (C20 -22). Teoriassa alfalinoleenihappo voi muuttua pitempiketjuiseksi omega-3-rasvaksi (DHA, EPA) mutta käytännössä niin ei käy, vaan aine jää elimistöön ja helposti hapettuvana rasvana muuttuu haitalliseksi yhdisteeksi. Kannattaa siis miettiä, minkälaisia rasvoja käyttää. Ruoanlaitossa tyydyttyneet ja monotyydyttämättömät rasvahapot, kuten voi, kookosöljy ja oliiviöljy ovat parhaita, sillä ne eivät härskiinny helposti, eivätkä näin kuluta elimistön antioksidanttivarastoja. Rypsiöljyn käyttö ruoanlaitossa kuluttaa runsaasti elimistön antioksidantteja ja siksi alfalinoleenihapon tarpeen kannattaa tyydyttää esim. pellavansiemenillä ja pähkinöillä. Linolihappoa saa riittävästi siemeniä ja pähkinöitä syömällä, jolloin saa myös siementen muut ravitsevat aineet, jotka siemenöljyistä puuttuvat. Kalasta ja kalaöljyistä saa parhaiten omega-3 rasvahapot, erityisesti EPA:n ja DHA:n. On todella harhaanjohtavaa mainostaa, että margariineista saa omega-3 rasvahappoja, kun niistä saa vain huonolaatuista raffinoitua alfalinoleenihappoa. http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm

Miksi ihosyövät lisääntyvät samaa tahtia kuin aurinkorasvojen käyttö? Suomessa rekisteröidään nyt vuosittain jo yli 1300 uutta tapausta, kun 1980-luvulla niitä oli vain noin 400 vuodessa. Nyt melanooma on jo kuudenneksi yleisin syöpä. "Väärä käsitys aurinkovoiteiden syöpää estävästä vaikutuksesta pysyy julkisuudessa rahanahneen aurinkovoideteollisuuden ja syöpäteollisuuden pelotellessa ihmisiä vuorotellen. Miten sopivasti sattuukaan, että nämä auringon mustamaalaajat unohtavat mainita, että lähimpänä päiväntasaajaa asuvilla ihmisillä on vähiten ihosyöpää. Sen sijaan kesän lähestyessä media pommittaa meitä päivittäin myyteillä, joiden mukaan auringon säteiltä suojautuminen suojaisi meitä jotenkin siltä ainoalta asialta, jonka auringonsäteet itse asiassa ehkäisevät, eli syövältä. Auringon UV-säteilyltä suojautuminen vaikuttaa dramaattisesti D-vitamiinin tuotantoomme, mikä johtaa korkeampaan kuolleisuuteen, sairauksiin ja mielenterveysongelmiin. Mikä ironisinta, aurinkovoiteet itsessään aiheuttavat syöpää." http://www.magneettimedia.com/on-aika-paivittaa-tietosi-aurinkovoiteiden-kaytosta/