thinsulate

Aktiivijäsen
  • Content count

    722
  • Joined

  • Last visited

About thinsulate

  • Rank
    Aktiivi

Profile Information

  • Location
    Varsinais-Suomi

Recent Profile Visitors

125 profile views
  1. Onko kukaan Tyksissä synnyttänyt saanut itselleen kätilöä, joka "vahingossa" venytti kivunlievitysten (lääkkeelliset) tilaamista tai antamista niin kauan, ettei ns. mitään enää herunut? Mulla oli nyt heinäkuussa kätilö, joka ensiksi yritti kääntää mun pääni spinaalin suhteen (halusin sen, kätilö ehdotti kohdunkaulan puudutetta). Lopputulos oli kuitenkin se, että kun kolmannen kerran mainitsin spinaalin, olinkin jo täysin auki. Tässä kohtaa mulle ei enää ehdotettu mitään muuta kuin sitä ponnistamista, joskin sitäkin piti ensin hieman rajoittaa vauvan laskeutumisen takia.
  2. Ei niin mitään. Jos joskus hairahtuisin vielä kolmannen kerran synnärille asioimaan, niin pyytäisin varmaan vähän kaikenlaista. Ja ainakin käyttäytyisin aggressiivisemmin, nyt mun levollisuus ja ystävällisyys taisi vakuuttaa kätilön siitä, että pärjään ilman mitään.
  3. Mä en ehkä osaa sanoa mitään kovin lohduttavaa, mutta meillä oli esikon kanssa hankala vauvavuosi. Ei ollut kaukana, etten olisi viskonut tyyppiä parvekkeelta alas :/ Meillä nukuttiin 20-30 min. päiväunia, ja muualla kuin sylissä pääosin itkettiin. Öisin nukkui lähes vuoden ikään asti rinnalla vieressä, välillä meni tunteja yöstä sylitellessä ja hyssytellessä. Iltaisin saatoin "nukuttaa" pientä 4 h, ja sitten yrittää livahtaa hetkeksi miehen luo olohuoneeseen juttelemaan. Yleensä se ei onnistunut. Kun vauvavuosi oli ohi, sain viimein unikoulutetun tyypin nukkumaan kokonaisia öitä omassa huoneessaan. Vieläkin ihmettelen iltaisin, miten voin saada hetken omaa aikaa. Nyt, kun tyyppi nukkuu päiväuniakin yleensä 1.5-2 h (tosin välillä nukutaan vierekkäin), olen ihan hämmentynyt tästä omasta hengähdysajasta. Ottakaa päivä ja tunti kerrallaan itkuisten nyyttien kanssa. Meillä auttoi se, että oltiin ekana vuonna paljon liikkeellä: kahvilatreffejä, leikkitreffejä, ulkoilua, raivokkaita vaunulenkkejä. Vaikeinta tuon vuoden aikana oli saada lähipiiri vakuuttuneeksi, että lapsella on uniongelmia eikä hän ole kovin helppo hereilläkään. Kun se alkoi mennä perille, olin aika helpottunut.
  4. iiki, jotenkin lohduttavaa kuulla, että muitakin on. Meillä ei edelleenkään kävellä tuetta, saati nousta ilman tukea seisomaan. En sinänsä osaa vieläkään olla huolissani asiasta, kun tuo selvästi osaa kävellä. Turhauttaa tämä kyllä jonkin verran, kun on niin pienestä kiinni. Ulkoilu on nyt kyllä tehnyt terää, heppu konttaa ulkovarusteissaan peppukiitämisen sijaan
  5. Täällä yksi noin 1v. 4kk, joka ei kävele tai seiso ilman tukea. Taaperokärryllä kyllä jo juoksee, tai siis yrittää juosta. Nyt hauskaa tuntuu myös olevan sohvalla ja sängyllä seisominen niin, että päästää tuesta irti ja kellahtaa lopulta pepulleen. Edistystä kai sekin. Ollaan oltu fyssalla jo kertaalleen kropan epäsymmetrian takia (taapero jätti väliin selältä vatsalleen kääntymisen, ryömimisen ja konttaamisen. Kun oppi istumaan, keksi peppukiitämisen), mutta tulossa on kontrollikäynti. Tuo kävelee kyllä reippaasti tuen kanssa, joskus jopa yhdestä kädestä kiinni pitäen. Silti alkaa vähän rassata, kun ei löydy uskallusta yrittää ilman tukea. Tyyppi on myös hyvin kärsimätön: tuntuu pelkäävän mokia ja loukkaantuu välillä pyllähdyksistä verisesti.
  6. Apua... Ehkä täytyy sit testata ennen kuin juo viiniä illalla..
  7. http://aijaa.com/1vZ6j5 Kp 27, voiko tämä muka olla ovis?
  8. Onko täällä ketään, jolla olisi kokemusta tutittoman vauvan unikouluttamisesta? Meillä on reilun 10 kk:n ikäinen lapsi, joka nukahtaa pääosin tissille. Nukkuu päiväuniakin yleensä vain 30 min. kerrallaan. Omat yöunet alkaa nyt kärsiä siitä tuttina olosta sen verran, että jotain täytyy tehdä. Tassuttelukoulua on kokeiltu 6 kk ja 9 kk iässä, ei toiminut. Saatiin kyllä pieni suht äkkiä nukahtamaan, mutta heräili 1-2 h välein eikä rauhoittunut ilman tissiä. Vieressä nukkuessa ei herää kuin normaalisti ehkä kerran pari, nyt on tosin siinäkin joku hulinakausi menossa.
  9. merkinkantaja: Itse ainakin näin imettävänä ostin tikkuja selvittääkseni, millainen kierto tässä alkaa kehittyä. Ennen raskautta mulla oli hyvin selvät oireet oviksestakin, mutta raskautuminenhan useimmiten vaatii sen pupuilun ennen ovista. Eli tikuilla on helppo varmistaa, milloin ovis lähestyy. Nyt kun ei kierto välttämättä ole niin tarkka kuin aiemmin täytyy tikuilla varmistaa, missä kohtaa mennään.
  10. Mulla painoa kertyi neuvolapunnitusten mukaan koko raskausaikana 2.65 kg, ja synnäriltä kotiutuessa vaaka näytti viimeiseen neuvolakäyntiin verrattuna yli seitsemän kilon pudotusta. Normaalipainoisia ollaan edelleen, mutta olisi vähempikin riittänyt.
  11. Pakko kysyä, että olitko Victoria milloin Tyksissä? Mä en oikein lämmennyt lastenhoitajalle, joka pyöri arkisin osastolla 2.. Osasi varmasti asiansa, mutta vaikutti ajoittain vähän tylyltä.
  12. Kiitos Korppu tyhjentävästä vastauksesta! Itsekin olin ajatellut ottaa mukaan omia, tuttuja pesuaineita. Omat hiukset on ainakin sen verran luonnonkiharat ja paksut, että jollain yleissaippualla voisin saada aikaan harakanpesän tai rastat. Kuulostaa varmasti naiivilta ja typerältä, mutta itse olen asennoitunut sairaala-aikaan kuin hotellivisiittiin. Se tulee olemaan kuitenkin sitä harvinaista herkkua, jolloin saa vain olla, ihastella vauvaa ja ruokaakaan ei tarvitse itse valmistaa. Varmasti se tulee olemaan myös kipua, verta sun muita eritteitä, väsymystä ja turhautumista, mutta kun tämä kodinhoito pyörii nyt jo toista kuukautta vahvasti itseni vastuulla, niin pari päivää siivoamis- ja kokkaustaukoa vähän askeettisemmassakin ympäristössä houkuttelee.
  13. Kiitos tiedosta, Smultron! Mä yritin googlettaa tuota vierailuaikaa eilen, mutta hermo meni netin tökkiessä..
  14. Minä taannoin "valitin" miehelle, että haluaisin vielä viihteelle ja tanssimaan. Makkarin laatuaikaakin saisi olla enemmän. Mies siihen sitten, että "ei se nyt oikein käy päinsä kun villikkoajat on ohi". Tuota villikkoaikojen ohitusta on sittemmin käytetty kettuilumielessä kyllä ihan kaikkeen
  15. Luulenpa, että jos oma sairaalassaoloaika venyy pitkäksi jostain syystä, niin sitten voisin harkita niitä omia vaatteita. Toki siinäkin tapauksessa vain, jos "paikat kestävät" eli ettei ole jotain sektiohaavaa tai muuta mahdollista auki hierrettävää. Neuvolassa vielä torstaina sanottiin, että "meillä on täällä se käsitys, ettei omia vaatteita saisi pitää Tyksissä, mutta korjaa toki, jos ollaan väärässä". Eli veikkaisinpa, että tässä on kyse juuri siitä, mitä Kasma (?) tai joku muu sanoi aiemmin, että neuvolat on ohjeistettu näin sanomaan. Lisää kysymyksiä: millainen on isän vierailuaika Tyksissä? Jostain on päähän pinttynyt väli 12-19, mutta se saattaa kyllä olla jonkin toisen osaston vierailuaika. Meillä on mies töissä joko 9-17 tai 10-18, joten vähäsen tietysti harmittaa, jos hän ei sitten pahemmin ehdi töistä meitä katsomaan. Toki varmasti saa tehtyä jotain poikkeussopimuksia työkavereiden kanssa, mutta tarkoitus olisi kuitenkin ajoittaa varsinainen isyysloma vasta meidän kotiutumisen jälkeiselle ajalle.