Otilia

Jäsen
  • Content count

    26
  • Joined

  • Last visited

About Otilia

  • Rank
    Tavis
  1. Meillä kaikki "lähisukuun" luettavat asuvat monen sadan kilometrin päässä, molempiin lapsen mummoloihin on noin neljän tunnin ajomatka (eri suuntaan tosin). Miehen puolelta lapsella on kolme serkkua, sen lisäksi eno, setä ja täti. Aika harvoin siis tavataan ketään, molempia isovanhempia ehkä parin kuukauden välein, serkkuja ehkä vähän harvemmin. Hyvin silti pärjäillään, ystäviä asuu paljon lähellä ja heissä on myös lapsiperheitä eli oikein sosiaalista on vauvaperhe-elomme. Ollaan ehkä liikaakin totuttu siihen että hoidetaan lasta itse eikä oikein osata kaivatakaan apuja. Nyt pääsiäisenä menemme miehen vanhempien luo vierailulle ja varovaisesti mietimme että hoitaisivatkohan he poikaa vaikka tunnin jos käytäis yhdessä juoksulenkillä...
  2. ^ Tiistai, sorry mutta repesin tuosta että nimi oli väärin käyränäytölläkin... Voin niiiin kuvitella et oli viimeinen niitti!
  3. Yksi tuntuu nyt oikein hyvältä, katsotaan iskeekö ajatus toisesta vielä vahvasti ja saadaanko sellaista jos halutaan
  4. Meillä on nyt pian 5kk ikäinen vauva ja siitä olen yrittänyt pitää kiinni että osaan puhua muustakin kuin hänestä, varsinkin ihmisille joita ei lähtökohtaisesti vauva-asiat niin kiinnosta. Ihan hyvin olen onnistunutkin ja piristävääkin on kuulla juttuja "muusta elämästä" kun omat päivät täyttyvät kuitenkin aika lailla pikkumiehen kanssa elosta (mikä sinänsä on kivaa mutta onhan sitä elämää muillakin ja siitä on kiva kuulla)
  5. Miehen sukunimi, vaikkakin miehelle olisi täysin sopinut myös se että lapsi saa minun sukunimeni. Halusin itse miehen sukunimen siksi, että se on selkeä sukunimi josta jokainen kerralla tietää miten se kirjoitetaan. Omani on harvinainen (noin 30 Suomessa) ja sitä olen koko ikäni saanut olla tavaamassa / oikomassa, en siis halua lapselleni samaa tavausrumbaa Ehkä hölmö valinta perinteen jne kannalta mutta tuo vain tuntui oikeammalta.
  6. Meillä pojan molemmat nimet tulevat suvusta, tosin se ei ollut mikään itseisarvo että niin piti saada. Pari nimiehdotusta oli ennen syntymää valmiina mutta poika ei vain näyttänyt kummaltakaan suunnitellulta nimeltä Kutsumanimeksi tuli isäni toinen nimi josta molemmat pidimme, harmiksemme siitä on tullut viime vuosina yleisesti suosittu mutta ei annettu sen vaikuttaa. Toinen nimi tulikin sitten sen perusteella että poika muistutti niin paljon miehen jo pitkään edesmenneenä ollutta isoisää.
  7. Oma rivariasunto, 82m2. Ja kokoonpanona vanhemmat, poikavauva ja erittäin aktiiivinen kissa.
  8. Itse en ole koskaan ollut lapsista erityisemmin kiinnostunut, en toki "inhonnutkaan" mutta suhtautunut vaan neutraalisti. Nyt kun oma lapsi tuli yllärinä (kalenteri ei ole ehkäisy ) ei parempaa voisi ollakaan ja muidenkin lapset tietenkin kiinnostavat, mutta vieläkään en mitenkään lapsi-intoilija ole. Anyhow, omasta lapsesta varmasti ihan luontokin laittaa innostumaan eikä suhtautumista lapsiin yleensä kannata suoraan verrata siihen
  9. Jokaisen oma asia ja täysin kunnioitettava Mielestäni ihan turhaa ko valinnan tehneille muistuttaa että kuinka mukava on sitten vanhana kun joku pitää huolta jne... Elämä on kuitenkin tässä ja nyt
  10. Minulla oli aiemmin todella paljon auratonta migreeniä ja siihen tehosi sumatriptaanit. Raskauden alussa oli vielä muutama kohtaus, samoin kaksi ihan loppuvaiheessa (aivan tuskaa, muistui mieleen aika ennen täsmälääkkeitä). Nyt lapsi on pian 5kk ja migreeni on edelleen pysynyt poissa! Peukut on pystyssä että raskaus teki sille ihmeitä!
  11. Samaa kyselen kun täällä jo aiemminkin että saakohan Floridasta Nan-korviketta (tai samaa eri nimellä?)? Nestlen tuote kun on niin voisi olla... Matka Floridaan tammi-helmikuulle varattuna ja lapsi silloin 7-8 kk .