Heinä

Meillä on kaksi lasta, kohta 2v. ja kohta 4v. Molemmat menevät nukkumaan iltaisin omiin sänkyihinsä omaan makuuhuoneeseen, mutta tulevat myös usein aamuyöstä meidän keskeen nukkumaan. Pienempi nukkuu useammin koko yön omassa sängyssään kuin isompi. Molemmat tulevat itse makuuhuoneeseemme, isomman tuloon emme aina edes herää, koska kiipeää vain omatoimisesti viereemme nukkumaan ja pienempi tulee seisomaan sängyn viereen, josta nostan hänet kainalooni nukkumaan. Ostimme viime kesänä leveän (210cm) sängyn, joten tällainen järjestely sopii meille erinomaisesti. Nukutaan kaikki hyvin. Lapset saavat tulla yöllä viereen niin kauan kuin haluavat, mutta nukutamme heidät kuitenkin AINA omiin sänkyihinsä. Aamulla on mukava herätä, kun kaikki rakkaat on lähellä.

Minuakin kiinnostaa käyttökokemukset kyseisistä rattaista! Onko kellään?

Ja onko hyvät? Meillä nämä myös harkinnassa juuri tuon hinnan takia, mutta luin eilen kuluttaja.fi -testin kuomurattaista ja Crescent sai aika huonot pisteet (3.2) ja pisteet oli samat kuin Brion Ponyillä, jotka meillä jo on ja tarvittas kyllä paremmat ja mieluiten ketterämmät rattaat. Nuo Ponyt kun on aikamoisen tärinäkyydin antajat, joten lähinnä parempaa työntömukavuutta toivoisin noilta Crescentin Combact rattailta.

Meillä on kans nuo Ponyt, jotka on olleet alkujärkytyksen ja asennemuutoksen jälkeen ihan hyvät. Ennen meillä oli Emmaljungan City Crossit, mut on ne kyllä niihin verrattuna tooosi jäykät ja tärisevät. Nyt suhtaudun niihin retrovaunuina, mutta eihän se käyttömukavuus niissä tietenkään ole lainkaan nykyvaunuihin verrattavissa. Lapset viihtyy rattaissa erinomaisesti ja plussaa on niiden pieneen tilaan meneminen esim. automatkan ajaksi. Lyhyillä matkoilla ja asfaltilla oikein passelit kulkupelit.

Meillä kans epäily suolistoperäisestä maitoallergiasta, joka ilmenee yölevottomuutena. Imetän ja aloitin lääkärin kehoituksesta maidottoman dietiin, jonka aloituksesta meni noin kolme viikkoa ennen kuin yöt alkoivat rauhottumaan. Nyt olen ruvennut antamaan kohta vuoden täyttävälle tytöllemme ihan marketista saatavaa kauramaitoa, joka uppoaa aika hyvin, eikä aiheuta vaivojakaan. Sanjis: Hienoa, että maitoallergia on teillä taaksejäänyttä elämää.

Eli asiaa ja kuvia vauvojen / lasten pyöräilykypäröistä. Meillä on käytössä ollut Limar-merkkinen kypärä ja siitä pienin koko. Kypärä jäi pieneksi pojallemme ja ajattelimme käyttää sitä tytöllämme (reilu 11kk), mutta se olikin harmiksemme hänelle liian suuri. Millä merkillä on sopivia kypäröitä pieneen ja siroon päähän?

Oispa hyvä, jos tuo kauramaito sopisi. Meillä tosiaan ruokavalio on monipuolinen, eli ei tarvitse välttää mitään muuta kuin maitoa. Voiskin varmaan ruveta kohta harjoittelemaan tuota kauramaitoa, kun tyttömme täyttää vuoden jo kesäkuun alussa. Helpottuisi hoitoon meneminenkin, kun ei olisi maidon saanti pelkästään metyksestä kiinni.

Moikka. Huomasin just, että en ole muistanutkaan käydä täällä kommentoimassa täällä. Meillä yöunet sitten lopulta paranivat, kun olin ollut maidottomalla dieetillä kolme viikkoa ja kolme hammasta lopulta pukesi ikenen läpi, mutta oltiin viime viikko Kyproksella ja söin siellä kaikkea, myös jäätelöä ja juustoa ym. maitoa sisältävää (imetän siis vielä) ja nyt ollaan taas lähtöpisteessä eli nukkumaan mennessä pikkuinen (11kk) herää viiden minuutin välein ähkimään ja pyörimään sängyssä, joten eihän tässä muu auta kuin siirtyä aas maidottoman ruokavalion pariin. Jotenkin ajattelin, et meijän tytön maitoallergia ois jo parantunut sen verran, että kestäisi maitoproteiinia edes rintamaidon välityksellä, mut ei niin ei. Uskalsin syödä noita maitotuotteita reissussa, kun lastenlääkäri suositteli mulle puhelimessa dieetin purkamista pikkuhiljaa, mut ei näköjään ole sille vielä otollinen aika, ehkä parin kk:n päästä. Mites te muut? Ootteko antaneet vuoden ikäiselle maitoallergikolle kauramaitoa vai onko teillä kaikilla lääkärin kirjoittama B-lausunto sitä apteekin maitovalmistetta varten? Meille lastenlääkäri alustavasti sanoi, et voidaan jatkaa kauramaidolla sitten, kun lopetan metyksen. Onko siinä riittävästi lapsen tarvitsemia ravinteita? Vai onko niitä tavallisessa maidossakaan sen enempää?

Neiti.Aurinko: Oli sentään mukava kuulla, etten ole ainoa, joka tämän asian kanssa painii, vaikkei tietysti ole kivaa, että kellään on hankaluuksia lääkkeen otossa. Otetaan lääke sylissä, puoli-istuvassa asennossa ja päälle vettä ja karkkia. Ostettiin houkuttimeksi lelukin, jonka saa, kun lääkekuuri on ohi. En tiiä auttaako, mutta yritetty on ainakin ja ainakin osa lääkkeestä menee suuhun.

Hei. Meillä on uhmakas kolmevuotias, joka sai eilen elämänsä ensimmäisen antibioottikuurin ja nyt kaivattaisiin vinkkejä siitä miten lapsen saa nielaisemaan lääkkeen. Olen kokeillut: - Selittämällä ja kannustamalla ystävälliseen sävyyn, - Lahjomalla suklaamunilla, - Suuttumalla, - Pysymällä kovana, - Ruiskuttamalla lääkkeen ruiskulla suoraan takaviistoon poskeen, , mutta silti poika sylkee osan lääkkeestä ulos. Eilen jopa oksensi vatsalaukkunsa tyhjäksi, kun lääke maistui niin pahalta, antibiootti on nyt vaihdettu, mutta kieltäytyminen jatkuu edelleen. Ja mie en oo mikään nössö näissä asioissa, mutta minkäs teet, kun pakottaminenkaan ei auta, kun tuota temperamenttia riittää...

Meidän 3-vuotias sai ensimmäisen antibioottikuurinsa eilen. Lääke on nimeltään Zeclar, lääke oli poikani mielestä todella pahan makuista ja itki neljän tunnin ajan aina kymmenen minuutin välein lääkkeen makua ja pahaa makua kurkussa, mietin jo saiko poika hengenahdistusta lääkkeestä. Illalla kuitenkin tungin toisen annoksen väkisin poikani suuhun ja parin minuutin kuluttua poika oksensi puolen tunnin ajan useita kertoja niin kauan kunnes mahalaukku oli tyhjä, vaikka maitohappobakteerit (RELA) on ollut käytössä jo muutaman päivän ajan. No tänään kävin sitten hakemassa pojalle uuden kuurin (Amorion), joten saa nähdä miten käy. Ei ainakaan ensimmäisen annoksen jälkeen oksentanut, vaikka osan onnistui työntämään ulos suustaan.

Kaksivuotiaaksi saakka poikamme sanoi juustoa tussuksi. Kaupassakin saattoi huutaa kovaan ääneen TUSSU, kun näki juustopaketin.

Terveydenhoitaja tarjosi rokotuksen jälkeen 3-vuotiaalle pojalleni tarraa, siihenpä poika vastasi: " Ei mittään tarroja!" ja marssi ovesta ulos.

^ Hyvin kirjoitettu. Mie oon niin surullinen niiden lasten puolesta, jotka joutuvat kokemaan ruumiillista kuritusta. Ihan tule pala kurkkuun. Ei se voi olla kasvattajan oma asia! Voi kun joku taho näpäyttäisi ruumiillisia kurittajia ihan kunnolla, jotta tajuaisivat oikeasti mitä tekevät lapsilleen ja sitten kehtaavat vielä selitellä. Se nyt vaan on niin, ettei ruumiilliselle kurittamiselle = toisen TAHALLISELLE satuttamiselle ole mitään sitä oikeuttavaa selitystä. Se vaan on väärin, vaikka sitä mitenpäin katsoisi. Ja tiedän, että toistan itseäni ja nämä asiat on tässä ketjussa sanottu jo moneen kertaan, mutta haluan silti tuputtaa muille omaa kantaani, koska tässä asiassa se on mielestäni ainoa oikea tapa ajatella. Kyllä, olen tosi mustavalkoinen tässä asiassa. Virheitä voi kasvattajana tehdä, mutta joskus on aika herätä ja muuttaa omaa kasvatustapaansa ihan lasten edun nimissä.

^ Ja lääkärin sana on laki ja lääkäri on aina oikeassa. Ei oo tarkoitus kuittailla, paitsi ihan pikkuisen, ihan hyväntahtoisesti. Just juteltiin aiheesta lääkärin kanssa, jonka mies on lastenlääkäri ja aika vähän heillä tuntui olevan tietoa auringon vaikutuksesta ihoon. Sen kuitenkin tiedän minäkin, että aurinko vaikuttaa lähes kaikkiin ihottuma tyyppeihin.