Mintaka

Aktiivijäsen
  • Content count

    575
  • Joined

  • Last visited

About Mintaka

  • Rank
    Aktiivi

Recent Profile Visitors

247 profile views
  1. Vuoto runsastui todella paljon. Tosin kierron uudelleen käynnistymisestä on vasta puolisen vuotta, joten varmaankin vuoto voi vielä myös tasoittua.
  2. Ei ollut juuri lainkaan pahoinvointia, poika tuli.
  3. H1N1 on ollut rokotteessa mukana jo monta vuotta, ei siinä sen kummempaa.
  4. @Nuuk Aika hyvin! Eiköhän kuudes ole tyttö noilla ennusmerkeillä. Sinulla taitaa pahoinvointi kuulua raskauteen joka tapauksessa. :/
  5. Tautitapauksia on tullut myös kotimaisista marjoista, joten ne eivät ole varmasti turvallisia, vaikka niin mielellään annetaan ymmärtää. Itse en käytä kuumentamatta mitään pakastemarjoja. Tuoreita marjoja käytän kuumentamatta, jos poimija on tuttu.
  6. Koska rokote ei virusten muuttumisen vuoksi ole koskaan täysin varma, olisikin erittäin tärkeää saada mahdollisimman laaja kattavuus.
  7. Itseähän välttelin varmuuden vuoksi sekä ulkomaisia että kotimaisia.
  8. Yksi tuttu joskus selvitteli, pitääkö paikkansa, että ulkolaiset marjat olisivat vaarallisempia kuin kotimaiset. Ei pidä. Ulkolaisia on enemmän myynnissä, joten useimmat sairaustapaukset ovat peräisin niistä, mutta myyntimääriin suhteutettuna pöpöjä on saatu yhtä paljon myös suomalaisista marjoista. Itse kerättyjä olen syönyt raakanakin, ostettuja vain kuumennettuna.
  9. Otin raskaana ollessa ja aion ottaa tänäkin vuonna. Perheessäni on riskiryhmiin kuuluvia, joiden terveyttä en halua riskeerata. Miksi ylipäätään sairastaa, jos sen voi välttää? Kausi-influenssarokote on kuitenkin vanha tuote, jossa ei enää ole mitään yllättäviä riskejä.
  10. En löytänyt tällaista keskustelua, joten perustan uuden. Pitivätkö alkuraskauden ennusmerkit vauvan sukupuolesta paikkaansa? Meillä: - hyvin vähän pahoinvointia -> poika - teki mieli suolaista, ei makeaa -> poika - maha edessä -> poika - vauvan korkea syke -> tyttö - poikaolo - näin kahdesti unta tyttölapsesta Poika tuli. Sykettä ja unia lukuun ottamatta ennusmerkit pitivät aika hyvin kutinsa. Miten muilla?
  11. Meilläkin tärppäsi ensimmäisestä greippimehukierrosta.
  12. Piti tarkistaa nimi. Ekologi Anna-Liisa Laine. Varmasti kaikin tavoin upea tutkija, mutta minulle tuli jutusta suunnaton väsymyksen tunne. Tätäkö meiltä vaaditaan jne.
  13. Huomasitteko, että Suomen Kuvalehden Hän-juttuna oli taas sankarillinen naistutkija, joka oli tehnyt töitä äitiyslomallakin? Siinä ilmeisesti ihannetta meille kaikille. :/ Minulla ei ole tsemppiä riittänyt moiseen. Jälkikäteen ajatellen ehkä ensimmäisten parin kuukauden aikana olisi voinutkin tehdä jotain vauvan pitkien päiväunien aikana, mutta juuri nyt aikaa ei vain ole ennen hänen nukahtamistaan yöunille.
  14. Ajan puute huolettaa minuakin tulevaisuudessa kaikkein eniten. Jotenkin naiivisti luotan siihen, että saan itseni elätettyä vastedeskin, kun rahoitusta on tähänkin asti löytynyt ihan kivasti, vaikka tutkimani aiheet ovat kaikkien strategioiden ja painopistealueiden ulkopuolella. Unenpuutteesta on tullut esimakua jo tänä syksynä, kun on tehty mm. Akatemian hakemusta yöllä sen jälkeen, kun lapsi on saatu nukkumaan. Toinen ongelma ovat liikkuvuusvaatimukset, joista oli jo puhettakin. Työskentelin ulkomailla jatko-opiskelijana, mutta sitähän ei lasketa eikä puoliso ole halukas muuttamaan yhtään mihinkään.
  15. Minun piti tehdä loppuun pari julkaisua äitiyslomalla. No enpä ole tehnyt. Väikkärin jälkeen en ole julkaissut kuin pari höpöartikkelia ei-niin-arvostetuissa lehdissä. Ei ole siis mikään paras mahdollinen tilanne tulevaisuutta ajatellen. Toisaalta olin väikkärin jälkeen niin umpiväsynyt, että olisin luultavasti päätynyt vaihtamaan kokonaan alaa ilman vauvan tuomaa hengähdystaukoa julkaisupaineisiin. Nyt tutkimus on taas ruvennut tuntumaan ihan kiinnostavalta asialta eikä eloonjäämistaistelulta, joten eiköhän tässä muutama vuosi vierähdä post docina, kun jonkinlaista rahoituksentynkääkin on. Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista kilpailuviettiä tai kunnianhimoa, vaan kaikkein mieluiten puuhastelisin kammiossani kaikessa rauhassa suht merkityksettömien aiheiden parissa, joten nykyinen yliopistomaailma ei kovin hyvin sovi persoonalleni. Väikkäriä suunnitellessa kannattaa oikeasti miettiä, mitä on järkevää uhrata omasta elämästään. Suosittelen tämän lukemista. Eli jos yhtään on mielessä, että haluaa lapsia, niin antaa palaa vain. Yliopistoura ei ole sen arvoinen, että kannattaisi luopua tärkeämmistä asioista sen eteen.