Melina81

Jäsen
  • Content count

    14
  • Joined

  • Last visited

About Melina81

  • Rank
    Aloittelija
  1. Meillä jäbä tiputti aamupäikkärit pois reilun 9 kk:n iässä. Iltapäivällä nukutaan n. 12-14/14.30.
  2. Meillä oltiin pikkuisen vajaa 9 kk kun tuli eka hammas.
  3. Meillä on takana nukkumisen suhteen ihan toivottomat pari kuukautta.. Yöllä herättiin sen sata kertaa, itkustettiin ja pyörittiin ympäri sänkyä. Päikkärit nukuttiin puolen tunnin pätkissä. Kaikkea mahdollista kokeiltiin, suljettiin pois korvatulehdukset ym. Olo alkoi olla jo melko epätoivoinen. Sit opittiin ryömiin, väännettiin ekat hampaat ja tiputettiin toiset päikkärit pois (siis ihan pojan omasta toimesta) ja nyt alkaa tasoittuun. Yöunet 11 tuntia ilman heräilyjä ja päikkäreitä nukutaan pari tuntia ihan rauhassa . Pitää nyt nauttia tästä ennenku kohta tulee taas joku vaihe, mikä rikkoo unet .
  4. Päivitys tuohon edelliseen viestiin.. Pikkumies nyt 7kk ja nukkuu parin tunnin päikkäreitä hienosti omassa sängyssä . Aloitettiin sisällänukkumiskokeilut kuukausi sitten nukuttamalla meidän sängyssä viereen. Nukahti ilman mitään ongelmia ja sit viikko sitten päätettiin kokeilla nukuttaa omaan sänkyyn. Vähän ollaan unikoulua jouduttu ottaan avuksi nukahtamisessa mut parina viime päivänä on nukahtanut alle kymmenessä minuutissa. En olis ikinä uskonut että tähän päästäis ! Tsemppiä siis muillekin saman asian kanssa kamppaileville, joskus saattaa yllättyä positiivisesti
  5. Meillä päikkäreiden nukkuminen on aina ollut melko mystistä puuhaa.. Ihan vauvana torkahteli vaan tissille ja nukkui siinä vartin-puolen tunnin pätkiä. Parikuisena alkoi nukkua vaihtelevan pituisia unia vaunuissa kun ulkoilutin samalla koiraa. Mutta ei suostunut nukkumaan muualla eikä nukkunut kuin max tunnin kerrallaan. 5kk:n iässä sain yhtäkkiä jäbän nukkuun vaunuissa pihassa ja nukkui siellä välillä jopa parin tunnin unia, joskin puoltoista tuntia oli se melko normaali aika. Nyt (jäbä 6 kk) tilanne on taas se, että nukutaan max. puol tuntia kerrallaan eikä millään nukahdeta takaisin.. Yönukkumiset sen sijaan sujuu ongelmitta, jäbä nukahtaa itsekseen ja vetää yleensä n. 9 tuntia unta (ei enää syö yöllä).
  6. Bataatilla aloitettiin. Jäbä oli silloin vähän vajaa 4 kk
  7. Meillä jäbä lopetti itsekseen yösyönnit 5,5 kk:n iässä. Tosin ei sitä ennenkään syönyt kuin kerran yössä.
  8. Vielä tuohon neuvola-asiaan liittyen..Me oltiin meidän neuvolantädin ensimmäinen naispari. Hän myönsi sen ihan suoraan ja sanoi, että ei ole juurikaan aiheeseen perehtynyt, mutta selkeästi halusi asiasta tietää, kun kyseli minulta tarkkaan kaikkea mahdollista vähän aiheen ohikin. Mielelläni vastailin, kun ajattelin, että sitten kun seuraava naispari kohdalle osuu, niin on vähän paremmin tietoinen asioista. Siinä vaiheessa, kun tuloksettomien hoitojen jälkeen laitettiin lapsiasia jäähylle, teki myös tosi tiukkaa nähdä raskaana olevia...Lisäksi meidän ystäväpari ilmoitti oman raskausuutisensa samoihin aikoihin...Olin kyllä todella vaikea iloita heidän raskaudestaan, kun itsellä homma epäonnistuu kerta toisensa jälkeen...En usko, että sitä voi edes kunnolla ymmärtää, jos ei ole itse käynyt sitä kaikkea läpi. Kuinka rankkaa se voi olla, oma pää ja parisuhdekin on kyllä aika kovalla koetuksella. Lakme, ootteko te käyneet läpi perheensisäisen adoption? Meillä homma loppusuoralla...Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia, tuntuu että käytännöt vaihtelevat ihan hirveästi eri puolella maata.
  9. Meillä vauvamme sai alkunsa koti-inssillä. Tätä edelsi useamman vuoden klinikkarumba, jossa hoidettiin sekä minua että puolisoani, läpi käytiin sekä perusinssit että IVF-hoidot, tuloksetta...Lyötiin jo hanskat naulaan koko lapsiprojektin kanssa, aloimme oleen henkisesti melko loppu ja käytetty oli sekä omat että lainarahat. Päätimme sitten kuitenkin vielä kokeilla raskautumista kotioloissa, kun löysimme sopivan luovuttajan ja oi sitä onnea, kun toisesta kierrosta tärppäsi ! Onnea loppuodotukseen Psycobubbles, on tää lapsen saaminen vuosien yrityksen jälkeen ihan lottovoitto! Meillä ei tuttavapiirissä oo muita sk-perheitä. Tarkoitus on ollut osallistua tapaamisiin, mutta ei olla vielä saatu aikaiseksi ... Ja mulla ei myöskään oo mitään moitittavaa neuvolan ja synnärin suhtautumisessa meihin, päinvastoin. Hyvä näin, vähän asia kyllä etukäteen mietitytti...
  10. Mielenkiinnolla myös virittelisin keskustelua . Itsellä 11/13 syntynyt pikkumies, kolmen vuoden yrityksen jälkeen