sarvis

Aktiivijäsen
  • Content count

    450
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by sarvis

  1. Ennen ekaa raskautta BMI oli 35, nyt 36 eli 95-97 kg. Raskausaikana tuntuu, että aineenvaihdunta toimii kuin unelma. Esikoisesta sain raskauskiloja yhteensä 7, joista kaksi viimeistä kahden viimeisen viikon aikana lähinnä turvotuksesta. Tässä raskaudessa kiloja on tullut tähän mennessä (rv 35) vajaa kymmenen, joista kolme joulusta. Esikoisen imetysaikana painoin parhaimmillani (pahimmillani, en muistanut syödä...) 7 kg alle raskautumispainon, mutta vauvavuonna paisuin reilut 10 kg. Raskauksien välissä laihduin toistakymmentä kiloa, mutta IVF-hoidot saivat taas kropan jumiin ja paino jumitti/nousi. Radi on molemmissa raskauksissa diagnosoitu paastoarvosta (5.4 ja 5.3, kun raja alle 5.3), muuten sokeriseurannassa ei moitittavaa. Esikoinen oli vajaa 4.5 kg ja tämäkin jytky taitaa hipoa samoja lukemia lasketussa ajassa. Geneettinen tekijä vaikuttanee, koska mies on pitkä ja iso.
  2. @Ewwwie Paljon onnea!!!
  3. @Hatchling Siis vasemmalla uusin? Taas tummempi kuin edellinen. Ei tässä mun mielestä ole vielä mitään huonoja merkkejä.
  4. Toistaiseksi (30+0) vauva on myllännyt niin vauhdikkaasti, ettei ole ollut tarvetta liikelaskennalle. Välillä on hiljaisempaa, mutta kohta taas mennään. En ole huolehtinut yöllä herätessä tunnenko liikkeitä vai en, aika usein kuitenkin jotain vääntöä tuntuu. Olen huomannut, että ihan kaikkia liikkeitä en välttämättä tunne laittamatta kättä vatsan päälle, eli osa päiväaikaisista pienemmistä liikkeistä jää varmasti tuntematta. Levossa ollessa kyllä tuntuu herkästi. Liikelaskentaohjeissa minusta todetaan, että kaikki selvästi erilliset liikkeet lasketaan poislukien hikka. Eli liikesarjan laskisin yhdeksi liikkeeksi.
  5. @Hatchling Minusta viiva vahvistuu päivä päivältä! Sain tässä raskaudessa digiin 3+ vasta 5+6 ja olin ihan varma että huonosti on käynyt, kun oireitakaan ei juuri ollut (ei edes tissikipua, jota oli esikoisen alkuraskaudessa). Sitä ennen sain liuskoihin juuri tuollaisia hiljoksiin vahvistuvia viivoja. Tasavahvat viivat tulisivat varmaan vasta joskus6-7-viikoilla, jolloin harva enää testaa. Kyllä tää minusta hyvältä näyttää! Tsemppiä.
  6. @Vesililja Meillä liuskoja saa melkoisen liberaalisti. "Tuossa 200, hae tarvittaessa lisää!" sanottiin mulle, kun eilen hain liuskoja ja arvelin tarvitsevani vielä 150 kpl. Toisaalta vanhusikäisten diabeetikoiden liuskoissa pihtaillaan, joten vähän kummallinen tyyli! Taitaa olla melkoista taiteilua, jos arvot meinaavat nousta, että millä ne saa pysymään kurissa. Proteiini ja rasva aterialla tasoittavat sokerin nousua, ja täysjyväkin saattaa nostaa vauhdilla, vaikka pitäisi olla vaaleaa viljaa parempi vaihtoehto.
  7. @Vesililja Radi on ja pysyy, sehän on selvä se! Onpa harmi, että olet saanut noin huonot ohjeet. Äitipolin seuranta ei pelkässä ruokavaliohoitoisessa radissa ole tarpeen, mutta jos tarvitaan insuliinin aloitusta, kontrolleja otetaan herkästi sinne. Ns. helpot radit mennä porskuttaa pelkällä sokeriseurannalla. Meillä diabeteskätilö otti käynnille, jossa kävi läpi ruokavalion ja erityiset vinkit (lyhyempi paasto jos aamuarvo koholla ym.) ja antoi lippulappusia ison pinkan mukaan. Radilaiselle suositeltu ruokavalio on aika samanlainen kuin muillekin odottajille, kaloreita rajoitetaan jos paino nousee jne. Onko sulle tuttuja nämä Terveyskylän ohjeet? https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-ongelmat/raskausdiabetes/ruokavalio Mulla viikkoja 28+6 ja diagnoosi tosiaan tuli jo varhaisessa rasituksessa paastoarvolla 5.3. Ylityksiä ei ole tullut, mutta aamun paasto on helposti rajoilla, jos olen nukkunut huonosti. Stressihormoni nostaa verensokeria! Aterian jälkeiset arvot on korkeimmillaan, jos ruokana on ollut riisipuuroa lisukkeineen... alle seiskan aterian jälkeisillä arvoilla kuitenkin menty koko ajan. Liikunta on ollut melko vähissä, koska liitoskivut - tarvitseeko sanoa enempää?
  8. @Eleeo Viivalta näyttäisi mun silmään! Väriäkin näkyy? @Maisamou Iiik miten ihanaa! Onnea onnea onnea! @lurutin Jotain näkyy tännekin. Peukut pystyyn!
  9. @Maisamou Aijai! Lupaavalta näyttää! Ovitrelle-viivojen luulisi haalistuvan ajan kanssa, nämä vaan tummenee. Olisipa ihana joululahja, plussa!
  10. @Elflady Oikea vajis (ja piileväkin) hankaloittaa raskaaksi tulemista, joten voisi kuvitella että sulla on ollut arvot kunnossa alkuraskaudessa. Raskaus vaatii kilpirauhaselta toiminnan tehostamista, joten voi olla että osan kilppari prakaa siksi raskausaikana. TPO-ab:t kertoo, onko vasta-aineita, jolloin vielä herkemmin kannattaa aloittaa tyroksiinihoito raskausaikana. Tsemppiä ja mielenrauhaa joulun ajaksi.
  11. @Elflady TSH yli 10 on yleensä suoraan tulkittu vajaatoiminnaksi. T4-v-pitoisuuskin vaikuttaa tulkintaan, vajaatoiminnassa TSH on korkea (yli 10) ja T4-v alle viitealueen. Ei-raskaana olevalla TSH välillä 4-10 ja normaali T4-v tulkittaisiin piileväksi vajaatoiminnaksi ja vähän oireista ja tilanteesta riippuen kontrollin jälkeen joko hoidettaisiin tai sitten seurattaisiin. Raskaus nyt sotkee asioita. Tutkimusten mukaan ilmeisesti todellinen piilevä vajis kannattaa hoitaa lääkkeillä, jos TSH on välillä 4-10. Mutta tilanne ei ole ollenkaan sama, kuin todellisessa vaikeassa vajiksessa, jossa sikiö kärsii, joten sen suhteen älä huolehdi. Vajaatoiminnan oireet on epämääräisiä, kuten sanoitkin. Raskaus voi aiheuttaa melkein kaikkia oireita ummetuksesta väsymykseen ja paleluun. Kylmä vuodenaika lisää ihon kuivuutta jne. Siksi vaikea sanoa, paljonko oireita onkaan, mutta todennäköisesti, jos TSH on tuota luokkaa kontrollissakin, lääkehoito aloitetaan.
  12. @Elflady, sikiön kannalta hankalin tilanne on vaikea vajaatoiminta, ja sellainenhan sinulla ei ole kyseessä. Kilpirauhasen kohdalla pieni viitearvon ylitys ei vielä tarkoita tautia, eli liikutaan subkliinisellä eli "piilevällä" alueella. Endokrinologi osaa varmaan tarkemmin kertoa, koskeeko matalampi viitearvo (0,1-2,5 mU/l ensimmäisen, 0,2-3,0 mU/l toisen ja 0,3-3,5 mU/l kolmannen raskauskolmanneksen aikana) myös ei-tyroksiinihoidossa olevia naisia. Tyroksiinia käyttävillä pyritään noihin lukemiin. Ihan järkevältä kuulostaa kontrolloida aluksi nuo arvot, ja miettiä sitten tyroksiinihoidon tarvetta. Sikiöllä ei mitään hengenhätää varmasti ole noiden arvojen takia, mutta tarkemmat selvittelyt ovat paikallaan. Tsemppiä!
  13. Mielenkiintoisia ajatuksia! Meillä on hedelmällisyysongelmia, joten voi olla ettemme pääse puolison kanssa itse päättämään lapsiluvustamme. Odotan nyt toista lasta ja esikoinen täyttää pian viisi. Olen itse kohta 35, joten hedelmällisyys laskee koko ajan tästäkin vähästä. Olen itse nauttinut myös raskaus- ja vauva-ajasta: osin siksi, että raskausaika on helppoa ja tietyllä tapaa nautin siitä huomiosta, minkä raskausmahan kanssa saa. Muuten en koe olevani huomionkipeä, mutta jos pari kertaa elämässä...? Vauva-aikaan liittyvää vanhempainvapaata odotan myös innolla. Työ on ilmeisesti sen verran stressaavaa, että pitkä vapaa tuntuu houkuttelevalta kotoilulta. Vaikka esikoisen kanssa välillä meinasikin levitä pää, kun 24/7 ihossa kiinni oleva takiainen oli aika rasittava. Tietysti se, että saa uuden ihmisen perheeseen, on mahtava asia - esikoinen ainakin on niin hauska tyyppi, että innolla odotamme pikkuveljeä saapuvaksi. Toivon salaa, että saisimme kolmannenkin lapsen. Ehkä menemme yksityispuolelle vielä hoitoihin, kuka tietää. Nämä lapset on saatu aikaan luomusti, mutta esikoisen ja kakkosen välissä tehtiin kolme IVF/ICSIä tuloksetta, eli ihan helpolla eivät lähteneet alulle.
  14. @Secretariat, nuo plussat (molemmissa on minusta viivat) olet testannut siis kolmisen viikkoa sitten? Pahoin pelkään, että tuskin se siitä enää plussaksi muuttuu. Voisko olla kyseessä joku hentoinen kiinnittyminen ja sen jälkeen vuoto jää tulematta, vähän niin kuin hyvin varhainen keskeytynyt keskenmeno? Jos ei riitä hermo odotella, voisi varmaan käydä ultran omistavalla lääkärillä, joka näkisi kurkata kohdun sisälle, mitä siellä on meneillään.
  15. Nordlabin potilasohjeissa oli avattu tuota 150 g hiilaria: "150 g hiilihydraatteja on noin puolet 60 – 80 kg painoisen aikuisen suositellusta hiilihydraattien saannista ja esim. noin 400 g ruisleipää tai 1,2 kg perunaa tai 270 g / 8 dl kaurahiutaleita tai 190 g / 1 l maissihiutaleita"
  16. @stina Normaalisti syöden paaston alkuun saakka. Suositus on, että 2-3 edeltävänä päivänä tulisi syödä vähintään 150 g hiilihydraattia / vrk ( http://oyslab.fi/ohjekirja/4800.html). Tarkoitus on tutkia elimistön normaalitilaa, joten normaalisti eläminen ennen koetta on suositeltavaa. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-ongelmat/raskausdiabetes/raskausdiabeteksen-toteaminen-ja-sokerirasitus
  17. ^Mä ostin netistä digejä 2 kpl / 19 e. Tein tässä raskaudessa niitä ehkä neljä.
  18. Digitesti. Mutta viekö se sitten kaiken jännityksen...
  19. @Ewwwie Minäkin näen vihreässä kyllä selvän viivan, ei mitään haamuja! Herkän testin viiva on siis vahvistunut? Jännään sormet ristissä ja odotan tämän päivän kuvia (tottahan sää tänäänkin testaat? ).
  20. Meillä osittaisimetykseen johti se, että maito nousi hitaasti (istukanpala kohdussa, liekö vaikutti?) enkä koskaan ollut mikään suihkutissi. Vauva tarvitsi lisämaitoa ja siitä ei päästy lopulta koskaan irti. Ja muksu veti hirveitä raivareita huonosti heruvalla rinnalla! Stressasin hullun lailla, imetin ja pumppaaminen ja tarjosin korviketta. Sitten hankin imetysapulaitteen, eli vauva sai maidot letkusta rinnalla ollessaan. Ehkä se pelasti tilanteen niin, että lopulta imetys loppui 6 kk iässä kokonaan. Ilman laitetta oltaisiin varmaan lopetettu paaaaljon aiemmin. Osittaisimetyksestä traumatisoiduin ehkä siksi, etten saanut apua neuvolasta käytännössä yhtään. Lisäksi koin kovaa painetta päästä täysimetykseen ("KAIKKI naiset voivat imettää, jos vaan jaksat pumpata yöt ja imettää päivät niin onnistut!") ja huonommuutta, kun se ei onnistunut. Itse asiassa lapsen ekat elinkuukaudet olivat jälkikäteen ajateltuna yhtä imetys- ja lisämaitoshowta. En suosittele! Nautinto oli kaukana. Paras apu oli Pullonpyörittäjien oppaasta (Väestöliitto). Vähäinenkin äidinmaito on vauvalle plussaa, ja loppujen lopuksi korvikkeella kasvaa oikein hyviä vauvoja. Riippuu äidin jaksamisesta, kannattaako vieteriä venyttää kuinka tiukalle osittaisimetyksen kanssa. Suomessa onneksi kenenkään vauvan henki ei riipu siitä, onnistuuko imetys, ja kaupasta saa tutkittua ja turvallista korviketta. Ja vauvan kanssa riittää asioita joista tuntea jatkossa syyllisyyttä ja huonoutta, tämä on vain yksi niistä!
  21. Viimeisessä kuvassa on kyllä jo selvä haamu, @Ewwwie. Voihan haamulainen, pysy mukana!!
  22. Olipas mielenkiintoista ja toisaalta järkyttävää, että moni piti "lievää" lapsen pahoinpitelemistä ihan ok hommana. Itse ajattelen niin, että jos se ei ole ok aikuiselle (vähän tukistaa työkaveria kun teki huonoa tulosta, nipistää kaupassa mummoa joka tukkii käytävän kärryillään) ja siitä saisi parhaimmassa tapauksessa pahoinpitelysyytteen, se ei todellakaan ole ok pienelle, vanhemmasta täysin riippuvaiselle ja tähän luottavalle lapselle. Moni ruumiilliseen kuritukseen ryhtyvä on varmasti saanut mallinsa kotoaan ja toisaalta voi olla hukassa tai väsynyt vanhemmuudessaan, ja tarvitsisi siihen tukea. Koko kuritukseen käsite on omituinen. En ole mikään vapaan kasvatuksen ystävä, vaan minusta lapsen pitää osata käyttäytyä. Sen ohjaaminen tapahtuu kuitenkin ensi sijassa sanallisesti asiat lapselle selittäen. Pienen lapsen kohdalla kiinni pito ja/tai tilanteesta pois siirtäminen toimii, mutta aina olen myös selittänyt, miksi jotakin ei saa tehdä. Kyllä se jossain vaiheessa alkaa mennä perille, lapset on tunnetusti älykkäitä. Kuri ja auktoriteetin käyttö "siksi koska minä määrään!" ei opeta lapselle, miksi jotain ei saa tehdä. Oma lapsi on kyllä toisaalta uskomattoman kiltti, fiksu ja tottelevainen tyttö. Katsotaan, muuttuuko tilanne nro kakkosen synnyttyä!
  23. Aika pitkään (viikkoja) synnytyksen jälkeen tuntui siltä pidemmän kävelyn (hypermarkettireissu esim.) jälkeen, että sisuskalut yrittävät tulla lantion kautta ulos. Painetta ja pakotusta siis.
  24. Selässä tuntui epiduraalin paikka kipeänä tovin aikaa. Mutta kyllä voiton vei alapää, vaikka varsinaisesti reikätyynyä en tarvinnutkaan synnytyksen jälkeen. 4. asteen repeämä ja korjaus pitkälle suolen sisälle asti, ja yksi ommel joka kiristi niin maan perjantaisti, kunnes 3 viikkoa synnytyksestä gynekologi nappaisi sen pois. Yllättävän kivuton olin kyllä, huomioiden repeämä.
  25. Mulla alkoi kohtalaisen varhain esikoista odottaessa tuntua kova greippi häpyluun yläpuolella ja se teki mahallaan nukkumisesta mahdotonta. Nyt tosikoisesta 20+0 ja ei kyllä oikein kärsi edes hetkellisesti mennä mahalleen, tekee niin häijyä.