Tarmo

Hyvä ketju Testaaminen on kivaa, mä tuun tänne kunhan pääsen virallisesti kuumeilemaan

Mun kohdalla täyttyy niin moni kohta, ettei testiä edes tartte

Mä niin haluaisin tänne Jospa keksisin itselleni oireita, vaikka kierukka on paikoillaan

Eppari leikattiin ekassa synnytyksessä ja lisäksi repesin, about 28 tikkiä toosaan ja eppari tulehtui ja kauhea kammo ponnistamista kohtaan. Tokaan synnytykseen harjoittelin Epi-no Delphinellä, ja tasan yksi pieni nirhauma (ja paikat on kuulema yhä kireänä ) Suosittelen tuota vekotinta, oli hintansa väärti!

Piti melko hyvin paikkaansa, molemmilla heitti n 200-400 g

Ei ollut oikeastaan apua; tuntui inhottavalta pistelyltä ja häiritsi keskittymistä kun aina supparin iskiessä päälle piti painella boostia ja muita nappuloita. Yksi lätkäkin irtosi ja sen ährääminen takaisin oli työn ja tuskan takana... Minulla synnytys eteni rytinällä, joten voi olla että jos supistukset olisivat olleet pidempiä ja loivempia niin tenssi olisi auttanut?

Mieheni on nyt sitä mieltä, että meidän 1v4kk kuopus on tarpeeksi vauva tähän perheeseen, joten uutta ei tehdä vielä vähään aikaan Toisaalta toivoisin että hän höyryäisi minun kanssani vauvasta ja perheen lisäyksestä, toisaalta olen onnellinen kun hän on maltillinen ja pistää minulle jäitä hattuun...

Olenko mä ainoa, joka on ovistestejä vastaan? Mulla lienee stressille herkkä kroppa, kun oviksen tikuttaminen vain sekoitti kiertoa ja oviksen ajankohtaa. Heitin tikut roskiin ja pari kuukautta olin käytännössä laskematta kiertojakaan, niin sitten tuli plussa Tai sitten insinööri ei vaan osaa

Otattamalla kuparikierukan pois Ja lopettamalla stressaamisen. Viimeksi työstressi varmasti vaikutti siihen että kakkosta tehtiin reilu vuosi. Kesälomilla kun stressiä ei ollut niin kuopus sai alkunsa

Harmittaa, kun molemmat muksut olen laittanut 1-v. ikäisinä hoitoon. Harmittaa siksi, että tuntui että minun piti päästä töihin vain "lepäämään" koska kotona seinät kaatuivat niskaan. Toki taloudellisetkin syyt painoivat, mutta pääasiassa oli oma napa kyseessä. Olen miettinyt että alkaisimme tekemään miehen kanssa 80% työviikkoa, jotta muksut saisivat olla kotona enemmän. Olisi pitänyt keksiä jotain omaa kivaa tekemistä/ aktiviteettiä lasten hoidon rinnalle, niin olisin saanut hieman siirrettyä päiväkotiin laittamista. Eikä sitä näemmä kerrasta opi...

Mies on valmis jäämään tarvittaessa kotiin, ja onkin tähän asti jäänyt molempien muksujen kanssa. Nyt tilanne vain on se, että kokee samalla suurta painostusta esimiehensä puolesta että takas pitäs tulla töihin heti pikimmiten. Toisin sanoen, kärsimme siitä, että miehelläni on huono omatunto kun työt ei anna periksi lasten kotona hoitamista. Mä menen kohta ja kerron miehen pomolle sen oikeuksista... grr...