pixiepie

En kysele. Ei ole minun asiani, enkä pitäisi siitä, jos joku hirveän utelias olisi minun perheenperustamisasioistani.

Esikoisen sain exäni kanssa vajaan vuoden yhdessäolon jälkeen. Vauva siis ilmoitti tulostaan jo noin kuukauden yhdessäolon jälkeen. Erilleen me lähdettiin, mutta ei syynä ollut lapsen saanti. Tässä nykyisessä suhteessa olen ollut kolme kuukautta ja sain plussan testiin. Eli noin vuosi tulee yhteiseloa täyteen, kun vauva syntyy.

Ensi kesän lopulla olisi tarkoitus syntyä vauvan. Tämä olisi mitä mahtavinta kolmen keskenmenon jälkeen!

Tulin äidiksi 26-vuotiaana, olin silloin työelämässä. Nyt kun toinen lapsi syntyy, olen silloin 31-vuotias ja opiskelija.

Esikoisen kohdalla yritin kyllä jaksaa täytellä, mutta se sitten jäi. En edes tiedä, missä kirja on, tai onko sitä ylipäätään enää olemassa, ei jotenkin tuntunut vain omalta jutulta rustata ylös kaikkea. Enkä varmaan tämän toisenkaan kohdalla täyttele mitään kirjaa.

Mä olen ollut aina kaikkea muuta kuin "lapsi-ihminen", en oikeastaan ole koskaan halunnut lapsia enkä välttämättä edes pidä lapsista, noin niin kuin yleisesti ottaen, mutta kun oman sain, niin se on ihan eri asia. Sitä vain suhtautuu omaan ihan toisella tavalla. Oma on rakas ja tärkeä, en mä niin muiden muksuista välitä.

Ainoastaan fb:ssä on lapsen kuvia, mutta olen rajannut, kenelle ne näkyy.

Sain keskenmenon viikoilla 5+ ja sen jälkeen en heti raskautunut vaan tuli yhdet kuukautiset, jonka jälkeen uudelleen raskaaksi. Nyt on oireiden puolesta erilainen raskaus; oireita on enemmän.

Asutaan kerrostalokolmiossa, kolme ihmistä (kaksi aikuista, yksi lapsi), kesän lopulla pitäisi joukon kasvaa yhdellä, katsotaan, miten mahdutaan.