Nyytikki

Aktiivijäsen
  • Content count

    1097
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Nyytikki

  1. Lavella heh odottelinkin, milloin joku tuttu tulee bongaamaan Joo voin päivitellä tilannetta ja odotella ja toivoa, että löytyisi vielä saman kokeneita. Vertaistukea ei meinaa oikein löytyä ainakaan saman kokeneilta. Ja kiitos muiltakin tarrasukista! Niitä tosissaan tarvitaan. Raskausoireetkin on ihan erilaiset kuin viime kerralla, vaikea uskoa että siellä mahassa tosissaan kukaan asustaa kun ei vielä hetkeen mitään näykään ulospäin.
  2. Heippa, pitkästä aikaa täällä! Meillä on siis yksi lapsettomuushoidoilla 2016 syntynyt ihana tyttö ja olen nyt vastoin kaikkia maailman todennäköisyyksiä tullut kuparikierukan kanssa raskaaksi. Kaiken lisäksi kierukka on vielä ultran mukaan täysin paikoillaan ja oikein asennettu. Tällaisia kokemuksia ei (onneksi, kai?) kovin paljoa löydy, joten olisiko täällä ketään jolla olisi kokemusta kierukkaraskaudesta? En tiedä yhtään, millä viikolla edes olen sillä pcon vuoksi kierrot ovat epäsäännölliset, mutta plussasin ekan kerran 6 päivää sitten ja sitä ennen tein negan, joten en kovin pitkällä. Kävin 4 päivää sitten yksityisellä ultrassa, mutta siellä ei vielä näkynyt mitään, sillä tämä on kai niin alussa. Huolettaa kovasti kohdunulkoisen mahdollisuus, koska mietin vain että miten ihmeessä minun pcolla ja paikoillaan olevalla kierukalla voi oikeaan paikkaan kiinnittyä? Kokemuksia?
  3. Kävin nyt sit tänään naistentautien polilla, missä otettiin verikoe ja kätilö ja joku erikoislääkäri ultrasivat. Ultrassa näkyi kohdussa ihan oikealla paikallaan raskauspussi, missä kuulemma vähän sisälläkin näkyi jotain ja kaikki näyttäisi viikkoihin nähden sopivalta. Verikokeen hcg tulos oli 2350 eli ihan normaali sekin. Kierukka päätettiin nyt sitten jättää paikoilleen, mutta pääsen seurantaultraan nyt ilmeisesti useammin ja seuraava aika on jo alle viikon päästä. Aika uskomatonta ja hurjaa, ovulaatiokin on ollut vasta joskus kp30 Enpä olisi 4v sitten hoitorumbaa läpi käydessä uskonut, että tällaista joskus koen.
  4. Ooh kiitos nopeasta vastauksesta, ajattelin ettei tällä foorumilla kovin monella varmaan tällaisesta olisi kokemusta! Kierukkaani koitettiin siis poistaa, mutta lääkäri ei saanut sitä vaikka millä vehkeillä koitti ottaa sen irti. Laittoi minulle kiireellisen lähetteen naistentautien poliklinikalle, mutta ilmeisesti huomenna sieltä otetaan yhteyttä. Alavatsa- ja alaselkäkipuja ja muita raskausoireita on alkanut tulla, mutta ei onneksi ole toispuoleisia. Viikot ovat luultavasti vasta jotain 4+5, vaikka kiertopäivä on jo 47. Toivottavasti tämän viikon aikana pääsisin lääkäriin ja mahdollisimman pian selviäisi juttu, raastavaa odotella.
  5. Albertan tikkua tulin kyttäämään Plussahan se on, ihanaa ja varovaiset onnittelut
  6. Potkupuvut tai potkuhousut (puolipotkarit oli hyviä!), kaikki paidat (kaikki ihan rullalla koko ajan..), bodyt mitkä ei ole kietaisumallia, lyhythihaiset vaatteet syysvauvalla, mekko.
  7. Meillä oli ekat 5vkoa 50cm vaatteet käytössä (vaikka vauva syntyi ihan normikokoisena tyttönä) ja olin niitä ostanut kyllä liian vähän koska luulin ettei niitä tarvita. Alussa myös vaatteita meni aika paljon vaihtoon kun tuli kestovaippailun aloittaessa lahkeista usein pissoja ym.
  8. Nukkelapsi kyllä näkyy vaaleanpunainen viiva, toivoisin niin teille nyt vihdoin sitä pysyvää plussaa
  9. Synnytyksen alun menin lämpöpakkauksella ja suihkulla ja pompin välillä jumppapallon päällä. Suihkussa ollessa supistukset kuitenkin kovenivat joka supistuksella ihan jäätävästi, joten pyysin ja karjuin epiduraalia samalla kun oksensin. Anestesialääkärillä oli kuitenkin kiire, joten kätilö tuikkasi mulle Oxanest kipulääkkeen johonkin selkään/pakaraan ilmeisesti. Tän jälkeen sain epiduraalin. Oxanest ei auttanut oikeastaan kipuun ollenkaan, mutta sai pään ihan todella sekaisin ja olin (kuulemma) ihan kuin humalassa, höpöttelin kätilölle lampaista ja aloin katsomaan salkkareita kesken synnytyksen.. Epiduraalin laittaminen ei sattunut ollenkaan ja niissä kivuissa olisinkin tehnyt mitä vaan, että olo helpottaisi. Epiuraali alkoikin melkein heti helpottamaan oloa ja supistukset olivat enää vain kovaa ponnistamisen tarvetta. Epiduraali laitettiin mulle kun olin 6cm auki ja meni vain joku reilu tunti ja olinkin sitten valmis ponnistamaan. Joten ehdottomasti otan seuraavallakin kerralla epiduraalin, kun se auttoi avautumiseenkin noin hyvin kun rentouduin. Oxanestin voisin jättää väliin, koska en sen takia muista synnytystä kovin tarkkaan kaikilta osin..
  10. Muistin, että olin ottanut meikkejä mukaan vasta kun viikko synnytyksestä purin sairaalakassia kotona Ei kyllä tullut mieleenkään sairaalassa meikata, hyvä kun hiukset sai kerran pestyä
  11. Oksensin alkuraskaudessa 10 viikkoa yötä päivää ja laihduin 5kg vaikka sain Primperan lääkityksenkin pahoinvointiin. Tyttö tuli.
  12. Mä synnytin 12vrk sitten keskussairaalassa ja oli tosi ihana synnytys! Tähänkin asti oon aina ihastellut, miten siellä synnytysvastaanotossa missä olin ennen synnytystä jo käynyt useamman kerran, on aivan ihania kätilöitä ja lääkäreitä töissä ja nyt synnyttäessä myös henkilökunta oli ihan mahtavaa. Osastolla ruoka oli hyvää ja apua sai aina kun pyysi ja särkylääkettäkin jaettiin sitä tarvitseville jokaisessa välissä. Ei siis mitään huonoa sanottavaa!
  13. Kun viikko sitten pieni tyttömme putkahti maailmaan, niin kliseisesti sanottuna kaikki kivut loppuivat, kuin seinään kun vauva tuli ulos! Mun miestä itketti ja pusuteltiin siinä ja mua nauratti, että vauva syntyi minuutin ennen vuorokauden vaihtumista. Oli niin ihmeellistä, kun pieni avasi silmänsä ja itki ja kun hänet nostettiin mun rinnan päälle ja juttelin niin hän tunnisti mun ääneni ja rauhoittui heti. Jotenkin niin ihmeellistä, kun vauva oli ihan "vieras" vielä meille, mutta hän selkeästi tunnisti meidän vanhempien äänet heti. Olin heti tosi onnellinen ja voin hyvin, koska synnytys oli aivan ihana kokemus ja kaikki meni niin hyvin. Muistaakseni synnytyksen jälkeen kysyinkin kätilöltä kun hän siellä jalkojen välissä hääräsi, että "siis oliko se synnytys tässä?"
  14. Tässäpä vielä viikon kunniaksi synnytyskertomusta 8.9.2016 rv 39+5 Aamulla klo 10.00 menin radin takia kontrollikäynnille sairaalaan. Siellä huomattiin, että kondunsuu on 2cm auki ja kanavaa ei ole enää jäljellä, joten klo 11.00 mulle asetettiin ballonki ja lähdin odottelemaan sen irtoamista vanhempieni luo lähelle sairaalaa. Tämän jälkeen supistukset alkoivat aika lailla heti paljon kovempina kuin aikaisemmin, mutta tulivat irtoamiseen asti epäsäännöllisesti ja välillä oli yli 10 taukojakin. Klo 16.00 ballonki irtosi ja lähdimme ohjeiden mukaan miehen kanssa sairaalalle ajelemaan. Siellä kätilö oli sitä mieltä käyrillä, että vauva ei ole vielä syntymässä ja luultavasti joudumme lähtemään kotiin. Lääkäri kuitenkin katsoi kohdunsuun tilanteen, joka olikin jo 5cm auki ja laittoi meidät suoraan synnytyssaliin, jossa kalvot puhkaistaisiin. Klo 18.15 menimme siis saliin, olo oli tosi hyvä ja nauratti koska ei tuntunut että olisin mihinkään synnyttämään tulossa. Pyysin peräruiskeen tässä vaiheessa ja jutustelin fbn puolella vaukkarikamujen kanssa.. Klo 20.00 lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot. Se ei tuntunut miltään, lähinnä ällöltä ja hassulta kun sitä holahteli koko ajan. Supistukset kovenivat aika lailla heti ja tihenivät. Pärjäsin kivun kanssa kuitenkin ihan mukavasti lämpöpakkauksen ja pallon avulla jossa pomputtelin ja mies painoi pakkausta selkääni. Klo 21.00 kivut alkoivat olemaan tosi kovat, pyysin epiduraalia mutta kätilöiden vuoro alkoi vaihtumaan ja sovittiin että saan sen kun seuraava kätilö tulee. Anestesialääkärillä oli kuitenkin kiire, joten jouduin odottelemaan ja menin kuumaan suihkuun jossa kiljuin ja oksensin supistuksien tullessa. Sattui tosi paljon, jokainen supistus tuli vaan voimakkaampana ja loppujen lopuksi olin kontallani suihkun lattialla ja kun uusi kätilö tuli, hän laittoi mulle Oxanest 10mg piikin johonkin kankkuun/selkään? 22.00 Oxanest lääke ei oikeastaan kipuun paljoa ollut auttanut, mutta sai pääni tosi sekaisin enkä kamalasti muista tästä ajasta mitään. Mies kuitenkin sanoi, että olin ihan kuin humalassa ja höpöttelin kätilöille lampaista ja aloin mm. katsomaan salkkareita.. Olin vasta 6cm auki, mutta anestesialääkäri onneksi tuli ja sain epiduraalin. Laittaminen ei sattunut todellakaan yhtään! Ja kipu hellitti heti, teki mieli itkeä onnesta. Supistukset jatkuivat säännöllisinä, mutta tunsin ne enää ponnistamisen tarpeena. Klo 23.20 aloin tuntemaan ponnistamisen tarpeen aika kovana, joten sanoin miehelle että pitäisiköhän kutsua kätilö katsomaan kohdunsuuta. Hänellä oli kuitenkin kiire, joten hän ei ehtinyt mutta lääkäri päätti nopeasti vilkaista sitä varmuuden vuoksi ja olinkin jo 10cm auki ja sain alkaa heti ponnistamaan. 23.29 alkoi siis ponnistusvaihe, johon tuli mukaan kätilö ja kätilöopiskelija. Ponnistaminen tuntui aika vaikealta ja oudolta, enkä aluksi uskaltanut ponnistaa kovinkaan kovaa. Kätilöt kannustivat ihan mahtavasti ja sanoivat, että osaan ponnistaa todella hyvin. Pian muutamien ponnistusten jälkeen kuulemma vauvan pää jo näkyi, mikä tuntui ihan hullulta. Sitten tunsin kun se syntyi ja tuntui tosi kova ponnistamisen tarve ja oli kamalan vaikeaa joutua pidättämään ettei vauva putkahda sieltä liian nopeasti ulos. Kätilöt kuitenkin kannustivat ja kehuivat ihanasti koko ajan! 23.59 pieni rakas tyttömme syntyi maailmaan mitoin 49cm ja 3274g! Kaikki kipu hävisi saman tien ja hihittelin vain miehelle, että vauva syntyi minuuttia ennen vuorokauden vaihtumista. Mies itki ja leikkasi napanuoran. Istukka syntyi 11min myöhemmin, jostain syystä sain peppuun kolme cytotecia (en oikein muista edes miksi). Selvisin tosi pienin vaurioin, vain yksi pieni tikki laitettiin. Pystyin heti istumaan pyrstölläni hyvin ja olo oli muutenkin kipujen puolesta hyvä, vaikkakin aika sekava. Salissa menin synnytyksen jälkeen aika lailla heti suihkuun ja imetin vauvaa. Voin aika huonosti ja olo oli oksettava ja tärisevä, koska olin viimeksi syönyt klo 15.00. Saimme sämpylöitä ja kahvia ym saliin ja siellä ihmettelimme perheenä pikkuista. Klo 02.00 lähdimme sitten osastolle. Nyt vauvan ollessa viikon, voin tosi hyvin ja olen palautunut hienosti. Jälkivuoto oli ekan vuorokauden ajan runsasta, mutta niukkeni sitten ja nyt pärjäisin yhdellä normaalilla siteellä koko päivän. Jälkisupistuksia tuli alussa jonkun verran, mutta ne olivat aika mietoja. Synnytyksestä jäi aivan ihana olo ja on jo nyt ikävä sitä kokemusta! Kätilö sanoikin kun olimme kotiutumassa, että ensi kerralla kannattaa ehkä olla sairaalassa jo kun miettii, että pitäisikö lähteä. Sen verran nopea synnytys oli kuitenkin ensisynnyttäjäksi. Synnytyksen kesto (merkattu siitä, kun ballonki irtosi) 7h 29min (kalvojen puhkaisusta n.4h) Ponnistusvaihe 29min Tulipas pitkä..
  15. Koko synnytys yllätti positiivisesti Koko synnytyksen kesto oli mulla ensisynnyttäjällä 7h 30 min ja ponnistusvaihe 29min. Epiduraali oli aivan ihana ja vei nopeasti supistuskivut pois eikä puudutteen laitto sattunut ollenkaan. Ponnistaminen tuntui aluksi vaikealta, mutta ei sattunut kuin loppuvaiheessa jonkun verran. Selvisin yhdellä pienellä tikillä ja pystyin heti istumaan normaalisti ja käymään vessassa ym. Nyt vauva on 3vrk ikäinen ja jälkivuoto on vähäisempää kuin menkkavuoto ja alapää ei todellakaan ole niin kipeä kuin luulin sen olevan.
  16. Wannabemommy en kyllä näe valitettavasti mitään
  17. 8+2 viikolla taisi olla eka kerta, kun löytyi sellaisella halvimmalla Angelsounds dopplerilla. Koitin sillä monta päivää ja itku kurkussa mietin että vauva on varmaan kuollut (vaikka tiesin ettei ne todellakaan vielä välttämättä kuulu ), mutta sitten laitoin dopplerin kaiuttimeen kiinni kun olin koittanut kuulokkeilla aikaisemmin ja äkkiä löytyi pieni jumpsutus.
  18. Elokuuntähti tuolla vauvakuume puolella on noita kuumeiluketjuja minne voi ilmoittautua halutessaan. Tässä ketjussa on lähinnä sellaista sekalaista plussa vai ei arvuuttelua Ajattelin vain jos et huomannut, tervetuloa!
  19. Pikkukakkonenhaave mäkin näen haalean vaaleanpunaisen! Toivottavasti vahvistuu pian
  20. ansku_1 plussa on! Onnea Pikkukakkonenhaave joo tosiaan ovistesteissä muutenkin testi on nega silloin, kun testiviiva on vaaleampi kuin kontrolliviiva. Plussa se on vasta kun on yhtä tumma/tummempi kuin kontrolliviiva.
  21. Faye mulla hyppäsi keskiraskauden aikaan lammas vatsaa vasten mutta kaikki on ok. Mun kaveri myös noilla viikoilla kaatui suoraan mahalleen ja solisluu murtui mutta vauva on silti kunnossa Jos tunnet liikkeitä niin mä ainakin olisin ihan rauhallisin mielin. Toki voi myös aina soittaa neuvolaan tai synnärille ja kysyä jos on kova huoli niin osaavat varmasti rauhoitella sitten.
  22. mmemmyli mulla ainakin kemiallisissa on haamu näkynyt aina vaan yhden päivän ajan ja näin olen kuullut muillakin olevan.
  23. Meillä oltiin eka tjottailtu ehkä 4 kierron ajan ja muistaakseni seitsemännestä ovulaation induktiosta tärppäsi. Nyt rv 34+0. Vuosi ehdittiin vauvaa toivoa ennen plussaa siis.
  24. Pikkukakkonenhaave joo on toi alempi kyllä selkeästi viivanpaikka ja ylempikin näyttää nyt koneen näytöllä..
  25. Pikkukakkonenhaave mun kännykän näytöllä kyllä näyttää erikoisen vahvalta viivanpaikalta Mutta jos on menkatkin niin luulis että olisi vahvempi testitulos ja toisaalta en kyllä väriä oikein näe..