Mammu

Meillä ei hoitopöytää hankittu ollenkaan, koska sille ei olisi löytynyt sopivaa tilaa. Ihan erinomainen ratkaisu oli meilläkin hoitoalusta kylpyhuoneessa pesukoneen päällä. Mielestäni hoitopöytä on turha hankinta, mikäli esim. juuri pesukoneen päälle voi laittaa hoitoalustan. Tärkeintä on se, että vesipiste on hoitopöydän/hoitoalusta lähettyvillä, jolloin vaipanvaihdot ja pesut sujuvat kätevästi.

Ensikohtaaminen vauvan kanssa oli täynnä suurta ihmetystä, eihän sitä voinut käsittää, että siinä se meidän vauva nyt sitten todellakin on. Ihmetellessä meni usemapi päivä. Luulen, että miehellä oli aikalailla samat tunnelmat. En voi sanoa tunteneeni heti alkuun mitään suurta raukkautta vauvaamme kohtaan, vaan se on kasvanut vähitellen matkan varrella.

Jotenkin automaattisesti aloin syödä tavanomaista terveellisemmin ja lisäsin myös liikunnan määrää. Lisäksi aloin popsimaan muistaakseni ainakin foolihappoa, joka ehkäisee sikiön epämuodostumia ja keskenmenoja. Haaveissa meillä on jo toinen vauva, mutta tuskinpa tällä kertaa mitään erityisiä valmistautumisia teen. No tällä kertaa tulen pitämään enemmän huolta esim. selän kunnosta, mikä meni todella huonoon kuntoon viime raskauden aikana ja etenkin synnytyksen jä'lkeen.

Meillä vauvan nimi päätettiin muutama kuukausi ennen laskettua aikaa. Sukupuoli oli tiedossa, joten kerkesimme miettiä asiaa ja makustella eri vaihtoehtoja. Nimen ilmoitimme ystäville ja sukulaisille heti vauvan syntymän jälkeen, taisi olla samassa tekstarissa syntymäilmoituksen kanssa.

Onpa teillä monella huomaavaisia miehiä, osaavat hemmotella vaimoaan. Meillä mies on todella huono ostamaan lahjoja, joten en edes odottanut mitään saavani synnytyksen jälkeen. Osallistuu kuitenkin tosi paljon kotitöihin ja vauvanhoitoon, joten se lienee tavaralahjoja tärkeämpää.

Viikkoja oli 39+3 kun synnytys käynnistyi supistuksilla.

Ihan kummalliseksi mennyt joillain koko kummitouhu. Miehen kanssa päätimme jo ennen lapsen syntymää, että lastamme ei kasteta, joten myöskään kummeja emme tule valitsemaan. Myöskään "siviilikummeja" emme halunneet. Kaikenlaisesta hössötyksestä asian tiimoilta olemme säästyneet, eikä kovin moni ainakaan meille ääneen ole asiaa ihmetellyt. Omapa on asiamme.

Olisin halunnut kokeilla mitä tahansa muuta kuin perinteistä selällään sängyssä -synnytystä, mutta siihenhän se lopulta meni. Koko avautumisvaiheen olin liikkeessä ja ponnistusvaiheessa kokeiltiin ensin kylkiasentoa. se ei kuitenkaan tuottanut mitään tulosta, joten sitten sain kehotuksen siirtyä selälleni. Lopulta vauva syntyi imukupilla.