Lucille

Patronyymejä annetaan jonkun verran, ja Hattuhirmua komppailen liki kymmenen vuoden opettajauran kokemuksella: kiusata voidaan mistä tahansa. Anti mennä vaan.

TIetääkö kukaan, voiko kuparikierukan kanssa käyttää kuukuppia?

Saa tulla.

Suurin osa opettajista yrittää opettaa suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä/sietämistä. Mutta kun on tyttö, joka halusi liikkatunnilla pukuhuoneessa haistella toisten alusvaatteita. Puhuttiin lapsen kanssa, että tämmöistä ei yleensä tehdä, ei ainakaan toisten ihmisten nähden, yleisillä paikoilla. PUhuttiin vanhempien kanssa, puhuttiin luokassa, puhuttiin, puhuttiin puhuttiin, ymmärrettiin ja kunnioitettiin hänen erilaisuuttaan. Koitettiin opettaa, ettei toisten tavaroihin saa koskea. SIITÄ HUOLIMATTA aika harva halusi olla kaveri tuon tytön kanssa - mitään varsinaista diagnoosia ei löydy taustalta , onpahan vaan vähän erikoisempi perhetausta - koska harva meistä haluaa alusvaatteitaan haisteltavan/korviksensa laitettavan suuhun jne. Huomionhakuisuutta, ehkä. Opettajana yritin antaa lapselle keinoja lähestyä toisia sosiaalisesti hyväksyttävämmin keinoin, mutta onhan se aika hankalaa, kun maine on mitä on. Tapaus kaksi Tyttö kolmasluokkalainen haluaisi kaveerata lapsen A kanssa. A:n paras kaveri on B ja C kuuluu kanssa samaan porukkaan. Tyttö kolmasluokkalainen haluaisi kanssa. Nämä A, B ja C harrastavat samaa asiaa ja viettävät paljon aikaa yhdessä, koska perheensä ovat kaikki tuttuja keskenään. "Kiusattu" perheineen ei halua osallistua ko. harrastukseen eikä perheiden ajanviettoon, mutta haluaa "kiusatun" olevan tämän ryhmän tasavertainen jäsen. Ja kun koulu ei kykene sitä järjestämään, on kysymys kiusaamisesta. Kun vanhemmilta kysytään, mitä he ovat valmiit tekemään asian eteen, vastaus on, että koululla on velvollisuus lopettaa kiusaaminen. Kysynkin teiltä, hyvät vaukkarit, kertokaa minulle, opettajalle, mitä tuollaisessa tilanteessa opettajan mielestänne tulee tehdä, ettei saa kiusaajan leimaa otsaansa? Mihin vedetään raja, jonka jälkeen opettajan ei enää tarvitse yrittää kertoa, että kysymys ei ole kiusaamisesta ja että ihan kaikkea ei ole vanhemmilla oikeus vaatia. Tai lapsilla.

Itse opettajana olen aika usein miettinyt sitä, että jotkut lapset parahtavat ja loukkaantuvat ihan kaikesta. Yhdelle pojalle sanottiin kerran, että sulla on tänään myrkynvihreä paita - ja hän koki sen kiusaamisena. Lapsen itsensä takia toivoisin, että hän oppisi olemaan vähemmän vereslihalla koko ajan, sillä elämästään tulee aika kovaa, jos joka ikisestä asiasta ensimmäinen reaktio on loukkaantuminen. Ja sitten on niitä lapsia, jotka kertakaikkiaan käyttäytyvät niin omituisesti, että omalla käytöksellään suorastaan houkuttelevat toisia nälvimään itseään. Jos haluaa olla erikoinen ja erilainen ja korostaa tätä omaa erityislaatuisuuttaan aina ja kaikkialla, on mielestäni oltava valmis myös kestämään oman toimintansa seuraukset. KIUSAAMINEN, jossa käydään järjestelmällisesti yhden puolustuskyvyttömän lapsen kimppuun - sukunimen tms. ominaisuuden takia - on sikamaista ja siihen tulee jokaisen opettajan puuttua! Sen sijaan mielestäni jokaisen opettajan on myös opetettava lapset olemaan osa ryhmää ja kestämään erilaisuutta tasapainoisesti - ei voi olla osa ryhmää jos koko ajan korostaa olevansa erilainen (ja usein erilaisuutensa vuoksi parempi) kuin muut. Toisten on hyväksyttävä se, että tämä haluaa olla erillään ja erilainen - mutta ko. yksilön on hyväksyttävä se, että toisten mielestä tällainen on ärsyttävää, eikä hänestä ehkä sen vuoksi pidetä. Jälleen kerran, kiusaamiskeskustelussa on mielestäni puurot ja vellit, aidat ja aidanseipäät täysin sekaisin. Ketään ei vaadita olemaan mitään muuta kuin on - mutta oman käytöksen seurauksen on kannettava niin kiusaajan kuin kaikkien muidenkin.

^näin on mullekin kerrottu, voi toki olla tapauskohtaista ja toivottavasti liiottelua myös.

jos nauraminen auttaa, niin tämän ketjun lukemisen jälkeen pitäisi alkaa tapahtua täälläkin... palajan raportoimaan, jos autta...

Mulla tuhruttaa myös, näin yhdeksännen raskausviikon kunniaksi. Tänään siis viikkoja kasassa 8+0. Viikko sitten ultrassa näkyi normaali raskaus, sydän löi jne. Nyt kahtena päivänä tullut paperiin ruskeaa tuhrua, ja soitin kauhuissani Väestöliitolle. Sanottiin, että ihan normaalia, useimmilla naisilla on alkuraskaudessa vaaratonta vuotoa. Voi olla seksin jälkeistä (kohdunsuu on verisempi ja herkempi raskauden aikana), joka vaan on emättimen poimuissa viipynyt matkallaan ulos. Niin kauan kun vuoto/tuhru ei ole kirkasta verta, vaan ns. vanhaa ruskeaa ja ei ole kipuja, ei tarvitse olla huolissaan. Nyt vaan yritetään ottaa rennosti ja levätä, sekä olla kuvittelematta jännitysvatsakipua keskenmenokivuksi.

Vastasin 11<. Yk 15 tuotti tulosta, vaikka olikin ovulaatiollisista kierroista vasta neljäs.

Mulla tuli pieni määrä kirkasta verta kirkkaan liman sisällä dpo 11. Mene ja tiedä?

Poikaa lupasi, nähtäväksi jää.

Ensimmäinen testi kp 32, joka tosin oli vasta dpo 14. Iltapäivällä selkeä viiva, tosin haaleampi kuin kontrolliviiva. Tänään 4+5, kp 38 kaksi tasavahvaa viivaa aamuvirtsasta. Ja dpo lukema tänään siis 19.

Vastasin että harkitsen, mutta olen kyllä kovasti kallistumassa rokotteen ottamisen kannalle. Työskentelen opettajana ja käytän julkisia kulkuneuvoja liki päivittäin, joten tartuntavaara on olemassa. Lisäksi luotan mielummin thl:ään kuin iltapäivälehtiin.

Toimivat. Saatiin kolme ovulaatiota, ensimmäisestä kierrosta kaksi munarakkulaa - nega. Toisesta neljä munarakkulaa - kielto. Kolmannesta yksi rakkula, mutta se riitti plussaan. Ensimmäiset kaksi kiertoa söin kp 3-7 yhden tabletin, kolmanteen kiertoon annos puolitettiin.

Helsingin väestöliitto on ollut hyvä ja asiantunteva, voin suositella lämpimästi. Ensikäynnillä meillä oli lainalääkäri Turusta, aivan valtavan hieno ammattilainen hänkin.