pipa

Mikä ärsyttää eniten raskaudessa?

899 posts in this topic

Kaikki muut vaivat ym tuntuvat siedettäviltä kun pidän mielessä että ne johtuvat raskaudesta, mutta tää jatkuva migreeni alkaa jo kyllästyttää! Mitenköhän se vaikuttaa lapseenkin, kun äiti on (ainakin) alkuraskauden ihan stressissä toistuvien kipujen takia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen vasta ihan alkuvaiheessa (rv 6+1) ja tällä hetkellä ärsyttää se, ettei tästä uskalla nauttia yhtään kun ei vielä tiedä onko kaikki kunnossa (alkuraskauden ultra ensi viikolla, rv 7+2) ja oloa ei helpota se, että melkein mitä tahansa ketjua lukiessa törmää jonkun keskenmenoon tai tuulimunaan tai kohdunulkoiseen raskauteen ja pelkää että itselläkin on sen verran huono tuuri että se osuu omalle kohdalle. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ärsyttää kaikki hyvien neuvojen antajat, jotka tietävät paremmin kaiken raskaudesta, odotuksesta ja synnytyksen ajankohdasta. Ja nämä kun tietävät vielä usein paremmin kuin kaikki maailman kätilöt, lääkärit ja terveydenhoitajat yhteensä :angry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se etteivät lääkärit ottaneet mun alaselkä- ja iskiaskipuja tosissaan. Ne olikin supistuksia mitkä heijastuivat niin voimakkaasti selkään. Kiva kun vauva meinasi syntyä liiian aikaisin ja nyt joudun makaamaan yhteensä neljä viikkoa. Vessassa saan käydä. Mä olisin paljon aikaisemmin jäänyt sairaslomalle ja ottanut rauhallisesti. Tai toivotaan ettei vauva ryhdy syntymään liian aikaisin vaan rv 35-36 sektio riiittää. Silti meidän vauva todennäköisesti joutuu lastenhoitolaan kun on liian pieni. Sairaalareissun seurauksena tuli niin kipeät peräpukamat etten pysty kunnolla nukkumaan :angry:

 

edit. ja mun alavatsan vihlonnat oli osittain myös supistuksia. Sekin selvisi vasta sairaalassa.

Edited by pikkaraiset

Share this post


Link to post
Share on other sites

tuli tuplana. Miten en löydä poista-nappia?

Edited by pikkaraiset

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tällä hetkellä ärsyttää eniten tää ainainen närästys :(. Sitä tuntuu olevan melkein koko ajan oikein helvetillisenä ja parhaimmillaan Renniekään ei auta.. Tai sit käy niin, että se auttaa hetken ja vaikutus lakkaa puolen tunnin päästä tms.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Närästys ärsyttää myös täällä. Mikään ruoka ei vähennä närästystä ja Gaviscon-liuosta menee useampi lusikallinen päivässä. Yöt ovat tosi tylsiä, yritän nukkua puoli-istuvassa asennossa huonolla menestyksellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pahoinvointi! Ja sitten, jos ei vähään aikaan okseta, niin heti huolettaa, että mikähän on. :angry: Ja kohta kun taas on huono olo, manailee, miksi pitikään ajatella, että joku ois vinossa. :angry:

 

 

Hehee, tänään aamulla ihmettelin kun oli niin hyvä olo. Menihän siinä sit varmaan puolituntia niin johan alkoi ällöttämään.. :blink: Ja ärsyttämään kun pitikin edes ajatella taas että jokin olisi huonosti..

 

-Yökötys ja 8vk toukka :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

24/7 ällötys ja väsymys joka alkoi viikko ennen kuin tajusin olevani raskaana (nyt viikkoja kasassa 8) eika tästä tietenkaan tieda toissa vielä kukaan joten olen kuullut aika monta kommenttia siita miten jyrän alle jääneeltä (eli krapulaiselta) näytän koko ajan.

 

niin ja aivan käsittämätön nälkä ja samanaikainen inho kaikkea syötävää kohtaan. eli tällä hetkellä syön mitä ikinä pystyn kurkusta alas tunkemaan ja murehdin sitten joskus vasta myöhemmin ruokavalion riittämättömästä ravinnepitoisuudesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Se etteivät lääkärit ottaneet mun alaselkä- ja iskiaskipuja tosissaan. Ne olikin supistuksia mitkä heijastuivat niin voimakkaasti selkään. Kiva kun vauva meinasi syntyä liiian aikaisin ja nyt joudun makaamaan yhteensä neljä viikkoa. Vessassa saan käydä. Mä olisin paljon aikaisemmin jäänyt sairaslomalle ja ottanut rauhallisesti. Tai toivotaan ettei vauva ryhdy syntymään liian aikaisin vaan rv 35-36 sektio riiittää. Silti meidän vauva todennäköisesti joutuu lastenhoitolaan kun on liian pieni. Sairaalareissun seurauksena tuli niin kipeät peräpukamat etten pysty kunnolla nukkumaan :angry:

 

edit. ja mun alavatsan vihlonnat oli osittain myös supistuksia. Sekin selvisi vasta sairaalassa.

 

Mua ärsyttää kanssa toi että lääkärit ei ota tosissaan mitään, mullakin kaikki kivut kuuluvat "normaaliin" raskauteen. Näin siis ennen kuin lääkäri sai yhden supistuksen kiinni. Tosin se oli silti normaali supistus. Ja sitten kun menin lääkäriin seuraavan kerran tyyliin mä tarvitsen saikkua kun supistelee, niin lääkäri piti hirveen saarnan että raskaus ei ole sairasloman tarve. No onneks sentään tutki tuon alapään ja huomas että kohdunkaula oli pehmentynyt ja saikkua on nyt seuraavaan tays käyntiin saakka. Ja iskiaskipuja mullakin oli kauheesti ennen saikkua, onkohan nekin ollu supisteluja, samoin alavatsan vihlontaa on ollut päivisin. Ne mitkä itse olen supistukseksi lukenut on tullut yöllä kauheen kivun kera.

 

Niin joo ja ärsyttää myös että sokerit ei pysy alhaalla vaikka pistää insuliinia ihan sairaasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ärsyttää se, ettei pääse enää liikkumaan ja lenkkeilemään ilman mahan kovettumisia, selkäkipuja ym. Yölliset vessassa ravaamiset ärsyttää myös. Vielä enemmän ärsyttää se että kaikkien pitää toistella sitä "kuinka ihanaa aikaa raskaus on!"

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se että pinna on ihan perkeleen kireällä koko ajan ja tulee huudettua ja kiukuttua miehelle ja pojalle. Tää on siis pahin, tätä ei ollut ekassa raskaudessa..

 

Lisäksi ilmavaivat!!!

 

Ja tänään sit ekaa kertaa lenkillä oli liitoskipuja. Viime raskaudessa en voinut juuri viikoilla 18-22 lenkkeillä ollenkaan liitoskipujen takia, ja nyt se ihanuus taitaa taas olla alkamassa.

 

Lisäksi ärsyttää se, etten uskalla kertoa pomolle vaikka pitäisi. Tiedän että suuttuu.

 

Ja se ettei voi ottaa välillä pientä napanderia rentoutuakseen. Ja nythän oisin sen tarpeessa kun kaikki ottaa pattiin niin helposti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaikki tuntuu välillä olevan ihan persiistä ja silti se on normaalia. Sattuu kun kohtu kasvaa ja sattuu noi liitoskivut ja se on normaalia. Selkä oli pari viikkoa niin kipeä ettei voinut mitään ylimääräistä tehdä ja se oli normaalia.

 

Miten kaikki voi olla niin normaalia raskaana?

 

Pirun pahaolokin palasi sitten juuri kun puoliväli tuli täyteen, bravo :angry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua ärsyttää se, että tuntuu että olen viikon sisään kuullut lukuisia juttuja siitä, miten "se ja se tuttu" kävi vielä viimeisillä viikoilla jumpassa/spinnigissä/lenkillä/*laita tähän jokin superurheilusuoritus* ja tunnen itseni laiskaksi möllykäksi kun en vaan pysty liikkumaan kuten ennen. Ei vaan tunnu hyvältä. :huh: Mutta ärsyttää että vaikka tiedän että ihmiset ovat erilaisia ja omaa kehoa pitää kunnella, tunnen itseni laiskiaiseksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Tuo ärsyttää minuakin. Varsinkin kun nyt joudun vain makaamaan, etten ala taas vuotamaan verta ja vauva meinaa syntyä liian aikaisin. Kiva kuulla, kun ennen vanhaan naiset kävivät viimeiseen asti pellolla töissä ja sitten välissä vain pyöräyttivät vauvan. Heti vauvan syntymän jälkeen takaisin pellolle. Siihen on kiva vastata, että niin, todennäköisesti minä ja/tai vauva oltaisiin silloin ennen kuoltu synnytykseen. Onneksi nykyään kuoleisuus synnytyksissä on paljon pienempi. Ihme ihannointia. Varsinkin kun tosiaan kaikki tietävät, että silloin äitejä ja vauvoja kuoli valitettavan usein. Kyllä niitä etisiä istukoita oli silloinkin. Eikä vain, että nykyäidit ovat niin heikkojaa. Ja vaikkakin ei olisi mitään tuollaisia oireita, niin minkä ihmeen takia kaikkien tarvitsisi olla superodottajia? Ei kaikilla ole sitä energiaa mitä muilla. Onneksi ei nykyään tarvitse väkisin jaksaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaipa nekin vanhanajan naiset olisivat mieluummin levänneet ja säästelleet jaksamistaan, jos olisivat töiltään voineet... Vaan kun eivät voineet, niin sitten painoivat pellolla omastaan ja sikiön voinnista piittaamatta. Mustakin on älytöntä verrata ammoisien aikojen tapoja ja nykyajan raskauksia. Välillä tuntuu, että kommentoijia on tasan kahta laatua: niitä, jotka kehottavat makaamaan sohvalla hentona ja hauraana vaikka ei olisikaan mitään lääketieteellistä tarvetta siihen ja sitten niitä, joiden mielestä raskaus ei saa väsyttää eikä uuvuttaa ollenkaan, vaan pitää jaksaa painaa entiseen malliin. Mikään ei kelpaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua ärsyttää näin alkuraskaudessa oma hysteerisyys syömisestä tai siitä mitä saa syödä ja mitä ei saa syödä.. Suu täynnä mussutat hyvää sämpylää, kunnes tajuat että se on puolillaan jotain siemeniä joita nyt ei ainakaan kannattais suuhun laittaa..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse raskaudessa ei ärsytä mikään ainakaan tässä vaiheessa. Uskon, että kaikki ne vaivat ja muut mitä on ollut/tulee, on luonnollisia asioita enkä jaksa niistä ärsyyntyä. Raskaus kestää kuitenkin loppujen lopuksi aika vähän aikaa. Mutta jos joku ärsyttää, niin epävarmuus ja huoli vauvan kasvusta. Haluan vaan, että vauvalla on kaikki hyvin...mä pärjään kyllä aina jotenkin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näin lasta kovasti yrittävänä toisena puoliskona sanoisin tässä vaiheessa kun me vasta jännitetään, että rasittavinta on kun kaikki painostaa.

Ääneen ei siis olla meillä puhuttu että nyt on oikea hetki ja yritämme saada lasta, mutta automaattisesti mm.kihlautumisen jälkeen kysellään kysellään että; "ootko raskaana". Välillä on niin varmoja siitä asiasta; "joo kyllä sen täytyy olla raskaana" jos mainitsen vaikka että päähän koskee.... <_<

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ummetus :huh: Raivostuttavaa! Alkuraskaudessa ei juurikaan ollut mutta viimeiset päivät ovat antaneet osviittaa siitä miten rasittava vaiva se voi olla. Pitänee aloittaa huomenna päivä pitkästä aikaa aamukahvilla niin ehkä se siitä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

No jaa, ylivoimaisesti eniten raskaudessa ärsyttää se jatkuva pelko persiissä oleminen, että onko kaikki hyvin. Kaikkein ankein tilanne on just tässä alkumetreillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Välillä sai olla ihan rauhassa ja työtkin lopetin vasta viime lauantaina. Vaikka SITÄKIN PÄIVITTELIVÄT, tietyiltä tahoilta!!! :blink:

Hyväksi oloni olen tuntenut(noista "normaaleista" raskausvaivoista: närästys, liitoskivut, vessassa ravaaminen, jatkuva ähiseminen, kivulias kyljen kääntäminen, ym, ym huolimatta).

 

En ole pelännyt paljoa. Vaavi liikkunut hyvin, ihan liikaakin välillä, kova on potkimaan äitiään keuhkoihin!

Nyt sitten jokapuolella kaikki paapoo, päivittelee ja kertoo kauhu juttuja käynnistyksistä ja istukan kalkkeutumisista! Alkaa mietityttää kaiken maailman asiat :unsure: ja alkaa huolissaan olla itsekkin!

Sekin ärsyttää että, vaikka kaikki muut huolehtii ja jo supisteleekin niin, ukko ei tunnu tajuavan, että pitäisi vähän VÄLITTÄÄ! :( Ei paljoa vointeja kysele, EDES ennen töihin lähtöään! Pitäisikö aina olla sanomassa että nyt sattuu, ihan kun sitä ei kalpeana tuhisemisesta ja puhisemisesta mitään eikä millään arvais?!? (Ehkä ei halua olla kuin kaikki muut ja lisätä miun pelkoja hössäämällä)

Mutta kun muut sais olla hiljaa ja just tuon ukon pitäisi olla TÄSSÄ MIUN KANSSA, pitää hyvänä ja jutella, niistä omista peloistaankin!

 

Ärsyttää kun kaikki MUUT tuntuu tietävän milloin tämän kyytiläisen pitäisi syntyä! Mulla on 'tarkistettu' tuota laskettua aikaa jo kolmesti. Viimesin laskettuaika on sitten tänään, vaikka neuvolassa olaan edelleen sitä mieltä että, aika meni jo yli viikko sitten(25.01.09). Vauvalla ei oo hätää, miulla ei oo hätää.

Mikä hätä niillä MUILLA nyt on? Ja taas pitää ravata laitokselle kytättäväksi, ronkittavaksi ja tutkittavaksi. Jatkuvasti saa olla kusemassa purkkeihin ja jäädyttämässä paikkojaan puolialasti tutkimuspöydällä, eikä koko odotus aikana ole mitään vikaa missään ollut!

 

Vaikka mie olenkin pieni ja tämä maha niin julmetun valtava, niin kyllä mie itse sitten ilmoitan kun alkaa tuntua että; -Nyt riittää minulle tämä odottelu, en enää jaksa kanniskella.

Supistuksiakin on ollu jo ihan niitä kivuliaitakin että eiköhän tuo tuolta tulene, IHAN OMIA AIKOJAAN!!! :P

 

Niin no ei pitäisi valittaa, mutta onko muilla ollut ongelmia migreenien kanssa!

 

Pahoinvointi loppui heti ekan kolmanneksen jälkeen, ei ole ollut niin paljon väsymystä eikä tunne kuohuja, kuin ensimmäisessä raskaudessa,,, MUTTA nämä MIGREENIT! :angry:

Ja mikään ei auta! Niitä lääkkeitä ja hoitoja mitkä auttais ei saa ottaa, eikä haluakkaan vaarantaa vaavia, mutta voisko nuo aivot vaikka poistaa??? Kun ei ne tunnu muutenkaan toimivan!!! (verenpainneet kohdallaan, ihan vaan sukuvika tuo migreeni)

 

OHO TULIHAN TUOTA, taas epämääräisen sekavaa valitusta!!

Edited by amaryll

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tällä hetkellä tää pahuksen nakkisormisuus ja kuunaamaisuus, eli hervoton turvotus. Samoin kivut; kädet särkee ja puutuu, selkä on kipeä ja liitoskivut hirveät. Niin ja jatkuva nälkä ja närästys öisin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now