Mikä ärsyttää eniten raskaudessa?

[Aiko]

Näin loppuvaiheessa voisin sanoa omalta kohdalta että ärsyttävintä on ollut todella kivuliaat "sukkapuikkokivut" eikä tuo paineen tunne lantiossakaan kovin mukavalta oo tuntunut.

[Wilzu]

Tällaiselle unta rakastavalle ihmiselle oli iso kolaus, kun jo alkuraskaudessa uni ei riittänytkään koko yöksi. Heräilin 1-2 kertaa vessaan ja unen saaminen oli vatsalleen nukkujalle vaikeaa kun rintoja aristi julmetusti

Keskiraskaudessa kun aloin nukkua paremmin, niin alkoi oma keho häiritsemään takapuolen leviäminen ja vatsan pömpötys, painoa on aina hieman ollut liikaa ja sen nouseminen oli itsetunnolle melkoinen kolaus vaikka syy kyllä hyvä...

Nyt h 25+, olen vihdoin nauttinut kehosta ja olotilasta vaikka kyljelleen on pakko nukkua vikkelän iltatoukan vuoksi

[Guest iiva]

Alussa ärsytti järkyttävä pahoinvointi. Nyt viikko laskettuun aikaan ja ärsyttää kun on alkanut tulla kaikkea (raskauteen liittymätöntä) vaivaa. Viimeisen kahden viikon aikana on ollut nuha-kuume, hammassärky, huuliherpes.. Yhdestä vaivasta kun pääsee niin seuraava alkaa. Ärsyttää,että jos synnytys alkaa ja on joku vaiva päällä, niin miten sitä sitten jaksaa synnyttää? Noh, toivottavasti ei enää mitään ilmaantuisi.

[Guest frankie]

Tunnen itseni massiiviseksi valaaksi

[Maryo]

No pienet on mullakin murheet, mutta kaikista ärsyttävintä on tähän asti ollut se, että äitini ja anoppini muistavat joka päivä soittaa tai tekstata että "onko kaikki hyvin/ voitko hyvin/ oletko voinut hyvin" ja lisäksi muistuttaa että mä en saa rasittaa itseäni.

 

Noo, sinänsä ihan mukavaa että jaksavat huolehtia mutta kun mulla on viikkoja kasassa vasta 23

Roskien vieminen tai normaali pyykinpesu ja viikkosiivous ei kai ole itsensä rasittamista?

Ja kyllähän mä nyt varmasti vanhemmilleni ensimmäisenä kertoisin, jos jokin olisi huonosti.

[Xanti]

Tukossa oleva nenä. Siis käsittämättömän ärsyttävää! Alkaa aina noin kymppiviikolta ja jatkuu muutaman päivän yli synnytyksestä. Aivan ihme vaiva.

[petomaani]

Voin kertoo, että se oman kropan "laajentuminen" ja painon nousu. Kun on elämänsä pyhittänyt treenaamiselle ja urheilulle, tuntuu ihan karmealta ajatella omaa kroppaa jonkinlaisena muuna kuin timmiksi pakattuna.. Ja nyt oon siis vasta ihan alkutaipaleella, ekaa neuvola-aikaa plussatestin jälkeen odottelen (vasta).

[sarah-87]

Ekan kolmanneksen aikana, jonka oma raskauteni kesti, tuntui kurjimmalta tuo useita viikkoja kestänyt pahoinvointi. Oksentelua ja sen jälkeen armoton nälkä.... Valitettavasti loppua en päässyt kokemaan tuolloin

[Justiina.]

Pahoinvointi ja turvotus Molemmat olleet aika megalomaanisissa mittasuhteissa esikoisen ja nyt tässä odotuksessa. Huoh.

[JWD]

Olen vasta 7. viikolla, mutta vastaan pahoinvointi. Heti plussaamisesta alkoi huono olo, mutta tasan 6+0 olo muuttui pahoinvoivaksi. Onneksi tässä pääsiäisenä voi yrittää opetella selviytymisstrategioita, kun töissäkäynti ja ennen kaikkea pitkät työmatkat (1 h/suunta) hirvittävät... Toivottavasti tämä vaihe menisi nopeasti ohi!

[Ruska]

Tällä hetkellä ehkä eniten se, että raskauden takia tuleva moottoripyöräilykausi jää aikalailla väliin. Vasta toinen kesä kortillisena tuloillaan, joten kovasti polttelisi päästä tien päälle.

[Chouette]

Pahoinvointi alussa, selkäsäryt toisella kolmanneksella ja jalkojen turvotus + vauvan potkuista/asennosta aiheutuvat kylkikivut tässä loppusuoralla Kylkikivut kestäisi muuten mutta häiritsee nukkumista, mukavaa asentoa kun on vaikea löytää oli sitten vaakatasossa, istualtaan tai seisaaltaan

[nauris12]

Yleisesti ottaen sellainen kaiken ennakoimattomuus. Etää periaatteessa voin voida ihan hyvin mutta ei koskaan tiedä tuleeko yhtäkkiä joku älytön vaiva; tai jos vaikka lähden kotoa niin viiden minuutin päästä on kaamea pissahätä; menen kuntosalille ja siellä huomaankin että en pysty tekemään jotain ihan tuttua liikettä kunnolla. Kaikki on vähän jotenkin vinksahtanutta suhteessa siihen että ennen tunsi oman kroppansa ja sen mitä pystyi tekemään. Nyt joka päivä on yhtä suurta yllätystä...

[Maaria_A]

Alkuraskauden pahoinvointi oli karmeaa.

 

Nyt ahdistaa mahdollinen painonnousu ja sen tarkkailu (ylipainon takia ei saisi nousta kovinkaan paljon). Ylimääräinen huomiokin ahdistaa, sillä en viihdy huomion keskipisteenä.

[J A W]

Rasitti viimeks ja rasittaa taas kun on geeniperintönä ilmeisesti varsin ikävät liitoskivut. Viikolla 14 piti perua tanssiharrastus koska hyppääminen ei vaan kertakaikkiaan tullut kyseeseen ja lattialta ylösnouseminen vaatii täsmälleen tietyn tekniikan. Seurauksena tietty kunto laskee sitten kun muutakaan en saa aikasiks.

[pikku-haisu]

Pissa- ja kakkajutut on menneet aivan uusiksi. Ei voi enää nukkua mahallaan eikä selälläänkään ole hyvä. Liitoskivut ja vollotuskohtaukset.

[PiTa78]

No pienet on mullakin murheet, mutta kaikista ärsyttävintä on tähän asti ollut se, että äitini ja anoppini muistavat joka päivä soittaa tai tekstata että "onko kaikki hyvin/ voitko hyvin/ oletko voinut hyvin" ja lisäksi muistuttaa että mä en saa rasittaa itseäni.

 

Voin melkein yhtyä kirjoittajaan, paitsi ettei äitini vielä tiedä...

Anoppi on aivan mahdoton. Nähdään kolmena päivänä viikossa ja mä alan olla niin kypsä siihen: "mites olet voinut?"-viattomasti esitettyyn kysymykseen.

Menossa nyt viikko 20 ja hermot loppu!

 

Omalle äiteelle sentään voi sanoa, et älä sit kysele tyhmiä, kyllä mä kerron jos on jotain kerrottavaa.

 

Toinen mikä jo nyt on vihotellu on noi yliliikkuvat nivelet, ei vaan lantioseudulla vaan ihan niskassakin. SI-nivelenkin kestää, mut niska on mahdoton...

 

Ja sit tuli mieleen tää joka keväinen allergiasesonki... Tääl sit tuhistaan ja kaivetaan silmät päästä ja odotetaan et mis vaihees tulee sit kuumetta, kun kropalta loppuu keinot kesken. Ens viikkoon ajattelin taistella, ku sillon on rakenneultra, kysyn sit lekurilta...

Edited April 11, 2012 by PiTa78

[petomaani]

Huoh.. mä vaan odotan, millon mulla alkaa toi "puhelin-/kyselyterrori".. Nyt kun ei vielä olla monellekaan kerrottu, rv 5+6 menossa. Toistaseks äiti on kommentoinut juttuja vain kun olen ite häneen ollut yhteydessä ensin.

[sirii]

Rasittavinta tähän mennessä on ehkä ollut se, että omaa jaksamista on vaikeampi arvioida ja rajat tulee vastaan selvästi aikasemmin kuin normaalisti. Iltakukkuminen ja rankempi meno, kuten pitkät metsävaeltelut on väistämättä jääny vähemmälle. Muuten olo on onneks ollut koko lailla normaali.

[fairy]

Iso maha. vaikkei olla ku puoli välissä raskautta niin tunnen oloni norsuksi.

[poimulehti]

Unettomuus, joka johtuu milloin mistäkin: vauvan yöllisestä aktiivisuudesta, jatkuvasta pissahädästä ja janosta, levottomista jaloista, yleisestä tukalasta tankkeriolosta...

 

Sekä se, kun vauva on perätilassa ja potkii päin p**settäni.

[Lurtis]

"Mitenkäs olet voinut?" -kysymykset ja pötsi.

[Anskuli]

En tiedä, mikä ärsyttää eniten, mutta lista on pitkä. Välistä tuntuukin, että raskaushormonit aiheuttaa jonkun kesto-PMS:n... Mutta alkuraskaudessa ärsytti väsymys ja ajoittainen huono olo. Huoli siitä, että onko tuolla kaikki ok ja onko siellä edes ketään, aiheutti ehkä enemmän stressiä ja ahdistusta, kuin ärsytystä.

 

Keskiraskaudessa alkoi ärsyttää työmotivaation puute, millään ei olisi jaksanut vääntää työasioita. Olisi vaan halunnut möllöttää kotona ja laitella paikkoja kuntoon tulokasta varten. Töiden jälkeen ja viikonloppuna kun taas ei jaksanut järkkäillä yhtään mitään.

 

Nyt loppuraskaudessa oli sama ärsytys kuin keskiraskaudessakin, mutta viime viikkoisen saikun myötä ei enää hirveästi onneksi tarvitse töistä huolehtia. Mutta uusina juttuina täällä loppupuolella ärsyttää come backin tehnyt väsymys (mikään määrä unta yössä ei riitä! ) ja ajoittaiset selkäkivut sekä suppailut. Varmaan ehdin vielä työlääntyä myös vatsan kokoon.

 

Ja okei, koko raskauden ajan on ärsyttänyt myös se, että en ole voinut juoda punaviiniä.

[nykerö]

Pahoinvointi (joka nyt ainakin tauolla, puun koputus) ja raskauden salaaminen ärsyttää. Olen kärsimätön luonne ja haluaisin jo kertoa koko maailmalle..

[Knatte]

1. Turvotus.

2. Kuinka olet voinnut olo sekä vatsan tuijottaminen. Ihmiset on unohtanut että silmät ovat aika paljon korkeammalla sekä että olen edellenkin nainen, ihminen, työkaveri ym ym enkä vain "vauvamaha".