Yleistä höpinää monikoista

[zeya]

.

Edited December 1, 2009 by zeya

[Adelita]

No vihdoinkin meidänkin pikkuiset naureskelee toisilleen! Välillä mennään jahtausleikkiä keittiön pöydän ympäri ja alitse, sisko edellä karkuun ja veli vauhdilla perässä. Pikkuinen hekotus ja kikatus vaan raikaa...

 

Tosin osataan meillä tapellakin jo "rankemmin". Veli painaa siskon selästä ja niskasta kohti lattiaa, mihin sisko sitten vastaa itkemällä ja tilaisuuden tullen kräppäisee kädellä veljeä päähän. Typykän terävät kynnet jättää kamalia naarmuja pojan pääkoppaan...

 

Muutenkin noista on kehkeytynyt sellainen tuholaiskaksikko. Joka paikkaan mennään peräkanaa ja mitä toinen edelle, sitä toinen perässä. Etenkin cd-levyt ja dvd-leffat sekä keittokirjat saavat jatkuvasti kyytiä (pitänee ottaa kokonaan pois ulottuvilta). Toisaalta... Helpompaa heitä on vahtia, kun ovat samassa paikassa, eikä yksi siellä ja toinen täällä.

[Tiitiäinen]

Ihanaa, että yhteinen nauru on löytynyt! Kuulostaa hilpeältä kaksikolta tosiaan.

[Guest miau]

Määpä kysyn tätä vaikka täällä. Eli mitä vastasyntyneille kaksosille (tyttö&poika) lahjaksi? Onko jotain, mitä kaksosperheessä aivan erityisesti tarvitaan? (Paitsi ylimääräisiä käsiä ja lisää tunteja vuorokauteen )

Edited March 10, 2009 by marninkainen

[Tiitiäinen]

Mä olin ainakin tosi otettu, kun niin paljon saatiin kauniita vaatteita lahjaksi! Ja harsoja kuluu, varsinkin, jos ovat pulauttelevaisia. Ja vaippoja ja puhdistuspyyhkeitä... Mä ainakin itse tykkäsin kaikkein eniten tuollaisista tarpeellisista lahjoista, jotka tulee varmasti käyttöön.

[Adelita]

Meidän vauvat sai aika perinteisiä lahjoja... Oli vaaleansinistä ja -punaista pehmoeläintä, hattua ja töppösiä... Mutta taisi tulla tosiaan jotain vaatettakin, perusvalkoisia bodyja muistaakseni.

 

Itse ostaisin lahjaksi juurikin jotain hyödyllistä, esim. vaatetta, harsoja, unilelut, kuola-/ruokalaput (hauskoilla teksteillä tms.), valokuvakehykset... Ja jos vaan on tiedossa äidin vaatemaku pikkuistensa suhteen, niin vaatteissa ym. voi olla toki muitakin värejä, kuin noita iänikuisia vaaleansinisiä ja -punaisia sävyjä (jotka nekin kyllä on vastasyntyneillä lutusia). Eikä lahjojen tarvitse välttämättä olla juuri "tyttö-poika-kaksosparille" ostettuja, vaan ihan hyvin lahjat voivat olla erilaiset (ts. tytölle ja pojalle, ei "kaksosille").

 

Ai niin, meinasi unohtua... Jos vain mahdollista, niin tarjoa ihmeessä hoitoapua vaikkapa hauskan itsetehdyn lahjakortin muodossa (ja pidä lupauksestasi myös kiinni!). Voin vannoa 100%:lla varmuudella, että vanhemmat arvostavat tuota lahjaa ihan mielettömästi muutaman kuukauden kuluttua viimeistään.

Edited March 10, 2009 by Isabelleza

[Tiitiäinen]

Mun piti kanssa sanoa tuosta hoitoavusta! On ollut tosi ihanaa, kun meillä on ollut niin upeita kummeja ja ystäviä, että melkein joka viikko jonain päivänä on käynyt joku. (Tosin nyttemmin vähän harvenemaan päin...) Kun niitä apukäsiä tarvii niin älyttömästi varsinkin siinä alussa. Tietty se on hankalampaa, jos itsellä on lapsia, kun aikaa on varmasti vaikeampi järkätä.

[Adelita]

^ Hienoa, että edes joillakin on avuliaita sukulaisia ja ystäviä. Meidän perhe unohdettiin vauvojen synnyttyä aivan täysin!

[zeya]

.

Edited December 1, 2009 by zeya

[Lumikki]

mä täällä kauhulla odotan ja jännään, että jokohan me vihdoinkin "onnistuttiin" saamaan eka mahatauti tähän perheeseen..

 

Toivottavasti vältyitte! Me olemme olleet kotona kolme viikkoa rs-viruksen takia ja kun vihdoin pääsimme ulos, saimme vierailupaikasta vatsataudin koko perhe, ei kivaa... ottaa päähän tämä sairastelu:(

[Monnax]

ottaa päähän tämä sairastelu:(

 

Yhdyn tähän koko sydämestäni, vaikka vatsataudilta ollaankin pääosin vältytty.

Vuoden vaihteen jälkeen meidän perheessä on ollut tosi vähän terveitä päiviä, tuntuu, että koko ajan ollaan flunssassa koko perhe. Joku sen aina aloittaa ja lopputulos on se, että kaikki yskii ja pärskii ja kuumettakin on ollut useampaan otteeseen. Molemmat pojat on syöneet onneksi vaan yhdet lääkekuurit, toinen korvatulehdukseen ja toinen ilmeisesti keuhkoputkentulehdukseen (kuvia ei otettu, mutta keuhkot rahisi). Itse juuri taas pikku hiljaa toivun flunssasta ja pojillakin nenät vuotaa ja toisen nukkumiset on huonoa yskimisen takia .

[zeya]

.

Edited December 1, 2009 by zeya

[Tiitiäinen]

zeyalle voimia päikkäriongelman kanssa. Voi kun osaisinkin sanoa jotain viisasta...

 

Meillä sairastetaan kanssa nyt sitten urakalla. Pari viikkoa rs-viruksen vuoksi, josta pari päivää sairaalassa. Ja nyt sitten tyttö aloitti ripuloimaan. Lääkäri epäili noroviruksen tulleen tuliaisina lastenosastolta. Katsotaan kuinka monta päivää kestää, että siirtyy toiseen lapseen.

 

Kyllä niitä terveitä päiviä (ja öitä) osaa sitten taas erilailla arvostaa, KUN tästä joskus hengissä selvitään.

[Guest Penni]

Zeya, tsemppihalit päiväunipainien kanssa! Missä teillä nukutaankaan päiväunet? Ja miten ovat niille nukahtaneet? Meillä taistoa välillä käydään ja tällä hetkellä parhaat keinot saada tytöt nukkumaan ovat seuraavat: 1) "saavat valita", missä nukkuvat (sohva, iso sänky, omat sängyt, teltta). Jos alkaa kikatus, tulee yksi varoitus "jos vielä kuuluu naurua/ääntä/riehumista, siirrytte eri huoneisiin". Joskus joudun sen tekemäänkin eli kannan tyynesti toisen eri huoneeseen ja käsken nukkua. Joskus sitten nukahtavat niihin eri huoneisiin, joskus alkavat huutaa ja menen kysymään, ovatko valmiita nukahtamaan nätisti ja sitten menee (ehkä) hyvin.

2) alkuvalmistelut eli sanon jo vähän aiemmin, että uniaika lähenee, sitten unilaulut jne.

3) ajoitus eli ei liian aikaisin yritä

öööh ei kai muuta? Loppujen lopuksi paras on tuo paikan valinta eli kun olen siirrellyt eri huoneisiin pariin kertaan, niin lopulta rauhoittuvat Kuulostaapa tyhmältä...

[Guest miau]

Kiitokset kaikille vastauksista kysymykseeni! Valitettavasti sain eilen tietää, että näistä kaksosista poika on hyvin vakavasti sairas. Ennuste ei lupaa hyvää

[Tiitiäinen]

^Voi kuinka surullista!! Toivotaan että kaikki kääntyy vielä parhain päin!!!

[Adelita]

^^ Kamalan surullista ja epäreilua!

 

Mutta me pidetään täällä kovasti peukkuja, että pikkumies sinnittelisi sittenkin!

[Tuplamama]

Meille syntyi 2 viikkoa sitten poika!! Kaksoset on aivan innoissaan. Odotin paljon pahempaa; mustasukkaisuutta, "pahoinpitelyä" , kiukkukohtauksia ym. Mutta ainakin vielä pojat tappelee vaan keskenään siitä kumpi saa pitää vauvaa sylissä ja kumpi pääsee lähemmäs katsomaan kun vauva nukkuu tai syö.

 

Arki on ainakin vielä sujunut oikein hienosti, mutta mies onkin tällä hetkellä vielä isyyslomalla. Saa nähdä miten mutsin hermojen käy, kun mies palaa taas töihin.

 

Mitenkä muilla kaksoset käyttäytyy kun ovat erossa toisistaan? Me käydään aika usein asioilla niin, että jommalla kummalla vanhemmalla on vaan toinen poika mukana ja toinen on sitten kotona toisen vanhemman kanssa. Olemme huomanneet sen, että yksin ollessaan ovat rauhallisia, leikkivät kiltisti itsekseen, ilman vaatimusta aikuisen osallistumisesta ja muutenkin ovat hyvin sopuisia. Mutta sitten kun toinen palaa taas kotiin, niin molemmilla alkaa kitinä, viurutus ja levottomuus. Onko tämä vaan sitä, että ovat nauttineet kahdenkeskisestä ajasta vanhemman kanssa ja sitten sen jakaminen taas ärsyttää?

 

Pidemmäksi aikaa me ei olla koskaan viety poikia mihinkään hoitoon yksinään. Erossaolot on kestänyt maksimissaan 1-1½ tuntia. Miten muut? Oletteko tarkoituksella vieneet toisen kaksosista hoitoon, jotta saatte antaa toiselle yksilöllistä huomiota? Jotenkin tuokaan järjestely ei tunnu minusta kivalta, kun pojat kuitenkin on niin tärkeitä toisilleen, että luulisin et heille tulis tosi kova ikävä.

[Adelita]

ONNITTELUT TUPLAMAMA PIENESTÄ UKKELISTA!

 

Meidän kaksoset eivät ole olleet toisistaan erossa, kuin silloin, kun tyttö oli vatsataudin takia sairaalassa ja poika kanssani kotona. Poika otti tilanteen ihan iisisti ja oli selvästi innoissaan äidin jakamattomasta huomiosta. Hän alkoi myös "jutella" meidän aikuisten puhetta enemmän muistuttavalla tavalla sen tyypillisen "tättäättä" ja "vauvauvauva" jne. sijaan. Oli ilmeisesti tarve yrittää kommunikoida äidin kanssa, kun sisko ei ollutkaan paikalla. Noilla muksuilla on selvästi nimittäin "oma vauvakielensä", jota keskenään käyttävät.

[zeya]

.

Edited December 1, 2009 by zeya

[dizo]

Mietiskelen tässä kun mä kovasti haluaisin aloittaa vauvauinnin meidän pienten kanssa (kunhan vaan ensin saataisiin se 5kg täyteen), että mitenköhän siellä pärjää kahden kanssa. Onko kukaan teistä käynyt kaksosten kanssa vauvauinnissa?? Jos on, niin miten meni?

 

muoks. Onnittelut Tuplamamalle!

Edited April 4, 2009 by dizo

[Adelita]

^ Haa, minäkin pähkäilin noin vuosi sitten tätä vauvauintiasiaa ja kyselinkin siitä kovasti tuolla Naikkari-foorumin puolella silloisessa vauva-osiossa. Eipä osannut (tai viitsinyt) kukaan silloin vastata mitään... No, meiltä jäi vauvauinti, mutta toivottavasti te dizo pääsette polskimaan! (Eli toivottavasti täältä löytyy mukavia ja fiksuja immeisiä, jotka osaavat kertoa vauvauinnista myös kaksosnäkökulmasta.)

[Tiitiäinen]

Mäkin kovasti halusin vauvauintiin, mutta se sitten jäi. Tuntuu, että siellä on jo kaksi vanhempaa yhtä lasta kohti monesti, mutta eihän tuo varmaan mikään este oisi. Kai siellä yksinkin voi vauvan kanssa käydä. Jossain vaiheessa mietin sitäkin, että ottaisin aina vuorotellen jomman kumman mukaan, kun ei miestä sitten kiinnostanutkaan lähteä vauvauintiin vaikka raskausaikana niin puhuttiin. Meillä täällä vaan kaikki ajat oli lauantai-aamuna klo 8 enkä sitten halunnut sitoutua niin aikaisiin heräämisiin, kun eka puoli vuotta oli tytön kanssa yhtä valvomista vaan, joskus aamuun saakka.

 

Mutta toivottavasti dizo pääsette vauvauintiin!!! Ei kai siinä mitään estettä loppuviimeksi ole.

[Tuplamama]

Mä olen aikoinani itse vetänyt vauvauintia ja olen sitä mieltä, että altaassa ja suihkun ja pukuhuoneenkin puolella pärjää vallan hyvin yksi aikuinen yhden lapsen kanssa. Ainut ongelma voi tulla uinnin jälkeen jolloin vauvat on usein nälkäisiä ja väsyneitä, että jos imettää vauvoja. Isän kun on vaikea siellä miesten puolella imettää..

 

Mutta jos vauvat on tottuneet myös pulloon, niin en katso että vauvauintiin lähtemisessä olisi kaksosten kanssa ongelmia.

 

Itse en ollut omien kaksosteni kanssa vauvauinnissa, kun he syntyivät niin pienikokoisina, että olisivat jo olleet melko "vanhoja" sinne vauvojen joukkoon painorajan saavutettuaan.

 

Parhaimmillaan vauvauinti on kuitenkin ihana harrastus, mielestäni jotenkin herkkätunnelmainen ja perhettä yhdistävä, kunhan aina vaan muistaa mennä vauvan ehdoilla ja ottaa itsekin rennosti.

[Lumikki]

Me kävimme vauvauinnissa poikien kanssa. Aloitettiin vasta puolivuotiaina ja hyvin sujui myöhäisestä alusta huolimatta, ei vaan saatu aikaiseksi lähteä aikaisemmin. Uintia jatkettiin 1-vuotiaaksi. Sen jälkeen piti käydä omatoimisesti uimassa, mutta ei olla käyty kuin kerran...

 

Uinnit sujuivat ihan hyvin, vaikka olikin vain yksi vanhempi lasta kohden. Pojat joivat maitoa myös tuttipullosta, joten imettämisestäkään ei tullut ongelmaa. En muista kuin yhden jutun mitä emme pystyneet altaassa tekemään, siinä toinen vanhempi otti toisesta kädestä & jalasta ja toinen toisista kiinni ja sitten pyöritettiin kuin maailmanpyörässä. Me teimme silloin jotain muuta. Minä en sukeltanut kertaakaan, joten mies hoiti molempien sukellutuksen peräkkäin. Pojat olisivat varmaan pelästyneet irvistävää äitiä veden alla;)

 

Ainoa stressaava juttu uinnissa oli, että siellä piti olla ajoissa;) Ja jos pojat olivat pitkään kipeinä, korvausvuorojen suorittamisessa oli urakkaa (piti korvata kuukauden sisällä poissaolosta).

 

Suosittelen vaan reippaasti osallistumaan:)