meg_white

Kuinka paljon kyselet toisten lapsisuunnitelmista?

478 posts in this topic

Muutaman tosi läheisen ystävän kanssa puhutaan lähestulkoon kaikesta... Vauvaprojektit mukaan lukien... Mutta niissä suhteissa olen itsekin avoin kaikissa asioissa... :)

 

Mutta en yhtään vieraammilta lähtisi kyselemään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua on viime aikoina alkanut ahdistaa, kun moni kyselee vauvasuunnitelmista. Liittyy varmaan siihen, että "ollaan lapsentekoiässä" ja mentiin kesällä naimisiin. Silti tekis mieli huutaa, että "yritetään minkä pystytään, mutta ei vaan kuulu!!!". Eivät varmaan ajattele, mutta tuntuuhan se pahalta, kun kierto toisensa perään joutuu pettymään. Ja tästä samasta syystä en itse kysele muilta. Tosin saman ikäisten/samassa tilanteessa /hengessä olevien kanssa keskustelu tuntuu ajautuvan näihin juttuihin ihan luonnostaanki!

Share this post


Link to post
Share on other sites

En kysele, liian arka aihe.

 

Itsekin olen piinaillut epäsäännöllisten kiertojen ja e-pillerien aiheuttamien ongelmien kanssa ja nyt alkaisi pikkuhiljaa tämä kierto olemaan aika normaaleissa lukemissa siinä 32-36 päivää. Tähän mennyt aikaa n. vuoden 2011 lopusta lähtien jonka aikana on ollut aivan kamala vauvakuume joka välillä on mennyt ohi ja ilmaantunut taas. Mentiin 2011 naimisiin jonka jälkeen ehkä hieman äitini ja miehen äidin puolelta tuli pienen pientä kyselyä mutta torppasin ne sanomalla että en tiedä miten tää kehoni alkaa toimia joten jos Luoja suo niin sitten tulee.

Ainoa kenen kanssa puhun (miehen lisäksi tietysti) asiasta on isosiskoni joka on miehen jälkeen läheisin ihminen mulle. Hän vaan tietää meidän yrityksestä ja mun piinailuista ja toistaiseksi vielä kuvitelluista raskausoireista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En kysele, aihe on useille niin polttava ja todella tuskainen, mutta jos asia otetaan esille niin keskustelen tietenkin silloin. Itse olen neljästi tullut "kivuttomasti" raskaaksi, mutta myös kokenut 3 tuskallista keskenmenoa..

Ystävien kanssa keskustellaan asiasta avoimesti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omasta kokemuksesta oppineena en kysele. Kuuntelen ja juttelen lapsista ja suunnitelmista mielelläni, mutta aloitteellinen osapuoli olen harvoin. Kerron myös meidän tilanteesta, jos minulta kysytään, mutta en pidä uteluista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En kysele, todellakaan. Aihe saattaa olla hyvinkin arka, omasta kokemuksesta sen tiedän. Ystävien kesken jutellaan kyllä hyvinkin avoimesti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kahden läheisimmän ystävän kanssa tulee myös vauvoista ja niihin liittyvistä suunnitelmista juteltua, muilta en viitsi oikein kysellä. Lähipiirissä ei vielä kauheasti vauvoja edes ole. :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkään en kauheasti uskalla kysellä, sen verran arka aihe on. Itse kyllä olen kertonut meidän hankaluuksista kaikille läheisille ystävilleni - ja osa sitten vastavuoroisesti kertonut omista tilanteistaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tiedän kysymättäkin usean ystäväni tilanteen yrityksen suhteen, olemme puhuneet asiasta aikaisemmin. En ole toivottavasti udellut mitään keneltäkään, mutta olen joskus saattanut kysyä, mitä mieltä joku on lasten hankkimisesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä vanhemmaksi tulee itse, sitä varovaisemmaksi näissä asioissa tulee. Eli kyllä mielelläni odotan, että ihminen itse ottaa asian puheeksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miekin oon yrityksen aloitettuamme oppinut olemaan enemmälti kyselemättä. Silti mielestäni on ok kysyä esim. hiljattain naimisiin menneilta, että haluaisitteko lapsia tai yhden lapsen vanhemmalta, että oletteko ajatellut isompaa perhettä/useampia lapsia? Ne kysymykset, että millos/jokos/eikös niitä lapsia on tulossa, olen lopettanut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En kysele. Enkä kyllä tykkää jos minulta kysellään.

Aihe on toisille todella arka enkä halua kyselyillä pahoittaa kenenkään mieltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Elämä on opettanut olemaan kyselemättä. Jos joku itse sivuaa aihetta, voin asiallisesti kysyä, onko teillä suunnitelmia asian suhteen ja keskustelu voi siitä edetä, mutta muuten pidän suuni kiinni. En myöskään itse huutele omista suunnitelmistamme ja vastaan ympäripyöreästi kysyttäessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En kysele ja ahdistun itse sellaisista kysymyksistä(sukulaiset, arg..) Asiasta olen puhunut vain todella läheisten ystävien kanssa enkä heiltäkään kysynyt ikinä mitään. Tulee puheeksi, jos on tullakseen. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Suorapuheisilta kavereilta olen kysynyt suoraan. Tutuilta en ehkä uskaltaisi kysyä laisinkaan. Tilanteen mukaan olen saattanut kyllä johdatella keskustelua lastenhankkimispuheisiin. Aina kuitenkin sosiaalista pelisilmää käyttäen mahdollisimman tahdikkaasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En ole juurikaan kysellyt. Aiemmin ei ole kiinnostanutkaan, mutta täällä vaukkari/naikkarimaailmassa on oppinut myös tavoille.

 

Meiltä ei ole oikeastaan koskaan kukaan kysynyt, vaikka ollaan oltu 6 vuotta naimisissakin... Joillekin kavereille olen omatoimisesti kertonut statuksen lapsiasian/yrityksen/yrittämättömyyden suhteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eipä ole tullu kyseltyä muiden lapsisuunnitelmista. Läheisten ystävien kanssa on tullu toki keskusteltua aiheesta, mutta tuolloin ei ole tarvinnut erikseen udella. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En todellakaan kysele, aivan liian henkilökohtainen ja herkkä/kipeä aihe monille. En kysy edes yleisellä tasolla, tyyliin haluatko joskus tulevaisuudessa lapsia. Toki aiheesta keskustelen ystävien ja muiden läheisten kanssa, mutta en halua asettaa ketään kiusalliseen tilanteeseen kysymällä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Turha sitä "kiusaamaan" muita ihmisiä tunkeilevilla kysymyksillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muutamilta kavereilta kyselen kun heidän kanssaan on ollut muutenkin puhetta. Muuten aika vähän :) Onneksi kaveriporukassa on niin avointa porukkaa että jutut kerrotaan muutenkin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eipä ole tullut mieleen kysellä, liian henkilökohtainen asia.

Toivon, että sama toimii toisinkin päin..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon (valitettavasti) niin utelias ihminen että kyselen kyllä kavereilta :blush: Kyselen muutenkin kaikesta niin kyllä tästäkin aiheesta. Toki jos huomaan vastapuolen vaivaantuvan, hiljentyvän, ahdistuvan tms. niin vaihdan kyllä äkkiä puheenaihetta enkä kalastele vastausta.

 

Muoks. Niin ja tosiaan miltään tuttavilta en kyllä missään nimessä kysele, täytyy olla läheisempi kaveri.

Edited by Huuru

Share this post


Link to post
Share on other sites

En kysele. Tietysti lähimpien ystävien kanssa aiheesta tulee juteltua, mutta kyselemään en lähde.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En juuri kysele. Lähimpien ystävien kanssa tulee asioista juteltua ja tiedän, että heillä on lapsia suunnitteilla, joten heiltä saatan välillä jotain kysyäkin. Puoli tuttujen kanssa en asiaa ota puheeksi. Enkä esimerkiksi isosiskoni, joka ei ikinä ole vaikuttanut siltä, että lapsia haluaisi. Tykkää kyllä touhuta minun lasteni kanssa, mutta eihän se sitä tarkoita, että omia haluaisi. Toisaalta voihan kyseessä myös olla heidän tahtonsa vastainenkin asia, jolloin kysyminen aiheuttaisi vain erittäin kiusallisen ja heille varmasti myös kivuliaan tilanteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now