Guest Noose

Adoption askeleet

62 posts in this topic

Adoptioon annettavien lasten määrä vaihtelee vuosittain ja alueittain. Riippuu myös onko sijoittava taho kunta vai Pela. Lapselle etsitään sopivin perhe odottajien joukosta eli mitään varsinaista jonoa ei ole. Joku voi joutua odottamaan pidempään, joku toinen vähän lyhyemmän aikaa. Yksikin hiljainen vuosi lasten määrän suhteen pidentää odotusaikoja. Viimeaikoina odotusajat ovat valitettavasti vaan venyneet joka puolella Suomea. Meillekin sanottiin alussa odotusajan olevan 3-5 vuotta, mutta nyt käsketään varautumaan ainakin kuuteen vuoteen. Ei voi muuta kuin odottaa ja toivoa parasta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sarmi, voisitko kertoa teidän adoptiosta enemmän? Ilmeisesti odotatte kotimaan adoptio jonossa? Kertoisitko kaikkea käytäntöön liittyvää....eli mitä teitte kun päätitte adoptoida? Milloin siitä oli ensimmäinen neuvonta? Kuinka monta neuvonta-aikaa siihen vuoteen mahtuu? Kauanko yksi kerta kestää ja mistä keskustellaan? Entä sitten kun se on ohi...mitä tapahtuu? Onko kaiken maailman lomakkeiden täyttäminen jatkuvaa ja loputonta? Jne. minua kiinnostaa lähinnä se mitä tuo on käytönnössä, mitä on ne ajat välillä "tapahtuma 1" ja "tapahtuma 2". Onko kotitehtäviä; esseitä tms. Kuinka syväanalyyttisesti täytyy siellä oma elämä läpikäydä? Takerrutaanko selkesti henk.koht. vaikeisiin asioihin ja piinataan lisäkysymyksillä? Millainen on avoin adoptiohakemus?

Ja onko teille kerrottu kuinka mahdollista hylkääminen on? Onko siihen selkeät perusteet paperilla vai pohjautuuko jonkuh sosiaalityöntekijän mutu-mielipiteeseen? Tiedätkö kv:n odotusajoista?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun päätimme adoptoida, otimme ensin yhteyttä oman kuntamme sosiaalivirastoon. Sieltä kerrottiin, että kuntamme ostaa adoptioneuvonnan pelastakaa lapset ry:ltä ja voin olla sinne suoraan yhteydessä. Näin tein ja sain ajan seuraavaan infotilaisuuteen, joka on pakollinen ennen neuvontaa. Infosta saimme ns. perhelomakkeen, jolla sitten haetaan neuvontaan. Olisimmeko päässeet aloittamaan neuvonnan noin puoli vuotta infon jälkeen. Jonotilanteet vaihtelee vuosittain ja kunnittain..

 

Neuvontoja oli noin puolen vuoden välein ja jokaisessa oli tietty keskustelun aihe, esim. sukupuu, lapsuus, parisuhde, kasvatus ja lapsettomuus. Aina edellisellä kerralla saimme mukaamme seuraavaan kertaan liittyvät kotitehtävät eli 5-6 kysymystä aiheesta, joihin molempien piti vastata erikseen ja palauttaa noin viikkoa ennen neuvontaa. Neuvontakerrat kestivät noin 1,5-2 h ja kertoja taisi olla 6. Tokihan tiettyihin aiheisiin paneudutaan enemmän ja hyvin henkilökohtaisia asioitahan nämä kaikki ovat. Sosiaalityöntekijämme vakuutteli meille jo neuvonnan kuluessa, että kyllä hän pitää meitä hyvinä ehdokkaina adoptiovanhemmiksi. Tämä rohkaisi kovasti. Neuvonnan päätyttyä jäimme odottamaan lasta, tapaamisia on neuvonnan jälkeen kuitenkin vuosittain. Nykyään uuden adoptiolain myötä myös kotimaan adoptioperheet joutuvat tai saavat hakea luvan adoptiolautakunnalta tai mikä valvira se nyt sitten on. Tokihan hylkäämiseen pitää sosiaalityöntekijällä vahvat perusteet ja asiaa pitää kyllä käydä neuvonnan aikana läpi. Nyt en osaa ssanoa miten tuo luvan hakeminen asiaan vaikuttaa..

Kotimaan adoption odotusajat ovat tällä hetkellä 6-7 vuotta, kv-adoptiosta en osaa sanoa. Riippunee maasta mistä toivoo lapsen saavan.

Tarkoitatko avoimella adoptiohakemuksella avointa adoptiota? Avoimessa adoptiossa lapsella on mahdollisuus pitää yhteyttä biovanhempiinsa tavalla tai toisella, miten sovitaan. Joissain tapauksissa tämä voi tarkoittaa kirjettä ja/tai kuvia biovanhemmille, toisissa taas tavataan kerran pari vuodessa.

 

Tässä nyt tämmöinen tietopaketti minun näkökulmasta ja eritoten kotimaan adoptiosta. Nämä asiat menevät kovin yksilöllisesti, joten tämä ei ole ainoa totuus.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

kyselin täällä kesällä näistä adoptioasioista sukulaisen puolesta ja ajattelin päivittää eli yli 6 vuotta  siihen meni mutta nyt heillä on vauva kotona :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niinpä - ihana kuulla Kyllikki79. Meillä on taipale vasta alkamassa. Ensi kuussa pitäisi ensi tapaamista soitella PELAlle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä luen kirjaa Adoptiomatka (Anna Pihlajaniemi). Siellä kerrotaan, että jos sairastuu sokeritautiin, adoptioprosessi katkeaa siihen. Mä olen odottanut biolasta niin kauan, että en enää ole varma itsekään, montako vuotta (13? 14?) ja pitänyt koko ajan kuitenkin ajatusta adoptoinnin mahdollisuudesta taustalla, jollei muuten onnistu. Ja nyt tuollainen pommi. Toki tuo on vain kaunokirjallinen teos, mutta on siinä ymmärtääkseni tositapahtumat taustalla. Ja nyt tuli niin hirveä tuska ja huoli, että en tiedä, mitä tehdä. Mä olen monisairas (astma, verenpainetauti, sokeritauti ja mt-ongelmia) enkä tähän asti voinut kuvitellakaan, että muu kuin lähinnä joku psykoottinen mielenterveysongelma tai nopean kuoleman takaava muu sairaus voisivat olla esteenä adoptoinnille.

 

Mitä ne terveydelliset esteet ovat? Joku tuolla aiemmin niistä mainitsi. En tästä ketjusta löytänyt vastausta siihen. Onko mun nyt heitettävä hyvästit koko tuolle ajatukselle?

Share this post


Link to post
Share on other sites

mai:

 

Googlettelin vähän ja löysin monesta eri lähteestä tällasen tekstin:

 

Hakijan terveydentilan on oltava sellainen, että lapsesta huolehtiminen onnistuu vaikeuksitta. Vakava etenevä sairaus voi olla este lapsen adoptoimiselle, mutta esimerkiksi hallinnassa oleva diabetes tai ylipaino ei estä adoptioprosessiin ryhtymistä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos. Löysin saman tekstin. Mutta entä, jos on monta sairautta samassa ihmisessä? Mulla on kyllä nyt aika maailmanlopun fiilikset.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ainakin mielenterveysongelmat, kuten masennus, ovat este adoptiolle, elleivät ongelmat ole menneisyyttä. Masennustaustaa esimerkiksi puidaan tarkasti adoptioneuvonnassa. Mutta kannattaa käydä infotilaisuuksissa ja kysyä lisää, eikä pohdiskella itsekseen asiaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jo ennen infotilaisuutta voi soittaa pelalle tai neuvonnan hoitavalle osapuolelle ja kysyä sieltä.

Tosin luultavasti vastaukseksi tulee että on kovin tapauskohtaista ja tarvitaan erikoislääkärin lausunnot... 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now