Guest dfs

perätilassa synnyttäminen

248 posts in this topic

Ooh, onnea tuittuli!

 

Meidänkin pieni oli älynnyt kääntyä raivotarjontaan! Tämäkin ultralla todistettu! girl_dance.gif Lääkärin mukaan epätodennäköistä, että enää kääntyisi perätilaan, mutta niin kauan kuin se ei ole mahdotonta, on siinä jonkinlainen todennäköisyys olemassa. En siis vielä uskalla juhlia täysin rinnoin! girl_sigh.gif Vasta painoarviossa kahden viikon päästä, kun viikkoja jo lähes 38+0 huokaisen helpotuksesta mikäli vauva on edelleen raivotarjonnassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moi, olisi hauska kuulla tarinat miten tämän ketjun alkuperäiset ovat lopulta päässeet synnyttämään!

Itsellä myös takana yksi yllätys-pt-synnytys, josta jäi huippuhyvät muistot (2,5 kg, ponnistus 4 min).

Nykyinen rv37 onkin sitten POIKKITILASSA, (ollut viikolta 20 asti näin) josta tietääkseni ei kukaan maailmankaikkeudessa ole vielä synnyttänyt. Ovat kuitenkin positiivisia että saattaisi vielä kääntyä ja nimenomaan perätilaan - joka olisi siis jo hyvä juttu, kriteerinsä kullakin... :-)

 

Minua askarruttaa perätilan eri vaihtoehdot, onko teillä tietoa millainen perätila teillä oli? Tässä näkyy hyvin kuvissa eri versiot: http://www.umm.edu/presentations/100193_2.htm

Olen arvaillut, että mun pt:ni meni niin hyvin siksi että sattui olemaan toi Frank Breech eli ihan linkkuveitsenä tultiin maailmaan. Nykyisellä on jalat ihan miten sattuu, ei kuitenkaan jalkaperätilaa.

 

Toisekseen, sattuuko paikalla olemaan ketään, jonka vauva olisi vielä synnytyssalissa kääntynyt supistusten voimalla poikkitilasta johonkin tarjontaan?? Näinkin voi kuulemma käydä.

 

t.Typy

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko aiempi sektioarpi este perätilasynnytykselle? Ensimmäinen lapsemme on syntynyt alakautta raivotarjonnassa. Toinen oli perätilassa ja rv 36+5 menimme lääkärintarkastukseen, jossa oli tarkoitus yrittää ulkokäännöstä. Tuolloin vauvalla kuitenkin todettiin kasvunhidastuma ja sektio tehtiin vielä samana päivänä. Nyt tämä kolmaskin viihtyy perätilassa.. Olin pari viikkoa sitten kasvukontrollissa (tämä vauva on kasvanut normaalisti) ja sain ajan synnytystapa-arvioon rv 37+2. Lääkäri totesi, että aiemman sektioarven takia ulkokäännöstä ei yritetä ja jos vauva on vielä tuolloin perätilassa saan ajan suunniteltuun sektioon. En tuolloin osannut kysyä, onko perätilasynnytys edes mahdollinen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän vauva pysyi sitkeästi viistotilassa ja kävi aina satunnaisesti perätilassa viikolle 30+1 saakka. Kävin lukemassa tätä ketjua ja sainkin todella paljon informaatiota ja positiivisessa hengessä! Kiitos kaikille, jotka ovat kokemuksensa jakaneet! lipsrsealed.gif

 

Koska vauva tosiaan noin pitkään pysyi erossa raivotarjonnasta, niin olin jo henkisesti valmistautunut ettei hän enää käänny raivotarjontaan ja edessä voi olla perätilasynnytys. Olenkin siihen edelleen erittäin motivoitunut, mutta kiitos Ninnulin antamien hyvien jumppaohjeiden - vauva kääntyi!!! girl_dance.gif

 

Voin siis lämpimästi niitä suositella. :) Voihan olla, että olisi kääntynyt muutenkin, mutta kun ei asentoa tuntunut löytävän, niin uskon kyllä tuon harjoitteen tekemisen edesauttaneen tilannetta suotuisasti. Tein kahtena päivänä, tarkoitus on jatkaa vielä satunnaisesti, sillä tuskin nuo haittaa tekevät.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Itselläni nuo jumppaohjeet tuntuvat aiheuttavan vain supistelua. Kivuliaampia kuin mitä tähän asti on ollenkaan ollut (ei siis kipeitä, mutta sellaisia tuntuvampia). Onko muilla ollut samaa vaikutusta vai onko vauva vaan pullahtanut ympäri? Itse alan jo vähän menettää uskoa siihen että vauva kääntyisi vaikka seisoisin päälläni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Alussa ekalla kerralla varsinkin ensimmäinen venytys tuntui epämukavalta. Mutta koska tiesin etten vauvalle voi sillä kovin suurta haittaa aiheuttaa, en luovuttanut heti. Vauvan kääntyminen myös teki kipeää jo näillä viikoilla, joten en ihmettele, jos olosi on noilla viikolla kivulias. Kääntyminen aiheutti mulle myös supistelua. Rankan päivän jälkeen pelkästään potkut aiheuttaa kivuliaita sarjoja.

 

Tuon ekan kerran jälkeen helpotti! Ehkä mulla oli vaan paikat aika jumissa/tiukat ja se esti osaltaan vauvan kääntymistä...? Who knows!! rolleyes.gif

 

Kaikki eivät vaan mahdu kääntymään ja syy perätilalle/viistotilalle voi olla.

Toivotaan, että vauva vielä ihmeen kaupalla kääntyy! :)

Edited by Monka

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en noita Ninnulin ohjeita ole lukenut kunnolla, mutta olen kokeillut spinningbabies.com sivun ohjeilla Inversion-tekniikka vauvan saamiseksi oikeinpäin.(Joka on kai ainakin osa Ninnulinkin ohjeita?) Ja mulla se saa aina aikaan voimakkaamman(vähän kipeän) supistuksen tai pari, osittain siksi en ole sitä vielä jokapäiväisesti tehnyt.

 

Mulla siis tämä vauva myös ollut pidempään poikittain. Viime viikkoina kääntynyt tilapäisesti niin perätilaan kuin raivotarjontaankin, mutta sitten taas uuttanut asentoa ja palannut poikkitilaan.

 

Ja olen myös asennoitunut siihen, että haluan kokeilla synnyttää alakautta vaikka vauva olisi perätilassa, jos siihen ei lääkäreiden mukaan estettä ole. Sektio pelottaa mua huomattavasti enemmän.:girl_to_take_umbrage2:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä ollaan tukevasti perätilassa (esikoinen, LA 26.6) ja huomenna on synnytystapa-arvio KYSillä.

 

Mistä löytyisivät nuo kehutut Ninnulin venyttelyohjeet jos kokeilisin niitä? Olen kyllä kotona konttaillut tämän viikkoa ja makoillut pää alaspäin sohvan reunalla :girl_to_take_umbrage2: Jotain melskettä mahassa aina tuntuu mutta en tiedä kummin päin kaveri siellä majailee sitten. Sektio ei houkuttelisi yhtään, toisaalta epäilen lantioni riittävyyttä pt- synnytykseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mistä löytyisivät nuo kehutut Ninnulin venyttelyohjeet jos kokeilisin niitä?

 

Tän ketjun sivulta 6. Suunnilleen puolivälistä ehkä vähän alle. Ninnuli on sinne ystävällisesti piirtänyt myös kuvat liikkeistä :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaako kukaan sanoa voiko pitkä vuodelepo vaikuttaa siihen, että vauva ei ymmärrä kääntyä raivotarjontaan?

 

Itselläni on viikkoja 31 ja olen ollut reilun kuukauden vuodelevossa. Vauva oli jo ennen vuodelevon alkamista perätilassa eikä ole muuttanut asentoaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä haluaisin semmosta kysyä, että millä perusteilla päädyitte alatiesynnytykseen "mieluummin" (enkeksiparempaasanaa) kuin sektioon?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli kaikki edellytykset synnyttää alateitse, ja lääkäri suositteli sitä, vaikka melko neutraalisti puhuikin molemmista vaihtoehdoista. Mun tapauksessa lisäksi vaikutti se, että kammoan kovasti kaikenlaisia toimenpiteitä ja ajatus suunnitellusta sektiosta pelotti huomattavasti enemmän kuin ajatus alateitse synnyttämisestä.

Samalla suunnitelmalla mennään tälläkin kertaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä haluaisin semmosta kysyä, että millä perusteilla päädyitte alatiesynnytykseen "mieluummin" (enkeksiparempaasanaa) kuin sektioon?

 

Päädyimme perätilasynnytykseen seuraavista syistä: lääkärit (keskustelimme useamman kanssa) suosittelivat tilanteessani perätilasynnytystä, ja perusteina sille olivat syntyvän lapsen pieni koko, magneettikuvauksella todettu tilava lantio ja aikaisempi nopea ja helppo synnytys (esikoinen syntyi normaalisti raivotarjonnossa). Itselleni oli tärkeää tietää, että perätilasynnytyksistä lähdetään herkästi sektioon, jos vähäisiäkin ongelmia ilmenee, ja se, että synnytyssairaalassamme on kokemusta perätilasynnytyksistä ja siellä on hätäsektiovalmius vuorokauden ympäri (eli leikkaustiimi ei päivystä öisin kotoa vaan on sairaalassa valmiina).

 

Jolielta kysyisin, onko sinulla löydetty jokin syy, miksi vauvasi viihtyvät perätilassa? Käsittääkseni perätilan uusiminen on kuitenkin aika harvinaista. Odotan itse kolmatta (esikoinen siis syntyi rt:ssä, kuopus pt:ssa), ja siksikin kiinnostaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mulla on epäilty herttamaista kohtua eli kohdussa saattaa olla sellainen pieni väliseinä, joka luultavasti nuo perätilat on aiheuttanut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Entä jos vauva onkin syntymässä jalka edellä? Missä vaiheessa tuollainen huomataan?

 

Meillä jalka edellä syntyminen huomattiin vasta siinä vaiheessa, kun varpaat näkyivät. Vauvan asentoa kyllä ultrattiin synnytyksen aikana mutta jostain syystä jalan asentoa ei huomattu.

 

Vauva syntyi alakautta siten, että näkynyt jalka tuli ensin ja toinen jalka oli ns. normaalissa perätila-asennossa. Kaikki meni hyvin.

Edited by Maaria_A

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei ehtinyt paljoo harkitsemaan, kun perätila huomattiin vasta synnytyksen ollessa käynnissä jo. (Olen tästä tuolla aikaisemmin varmaan kirjoittanutkin jo....)

Nopeesti röntgeniin ja ultraamaan vauvan kokoa. Kun mitat oli ok alatiesynnytyksen puolesta, niin en oikeastaan harkinnutkaan sektiota. Se olisi vaatinut vähän enemmän kypsyttelyä....

En osaa sanoa mihin oltais päädytty, jos pt olis ollu tiedossa aikaisemmin. Varmaan lopputulos olis ollu sama.

Hyvin meni, mitään traumoja ei jäänyt.

 

Nyt alkaa pikkukakkonen olemaan mielessä ja olen miettinytkin tuota että onko suurempi todennäköisyys että kakkonenkin on pt:ssä jos esikko oli???

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voisinpa päivittää tänne. Kuopus siis oli esikoisen tavoin perätilassa koko loppuraskauden. Supistusten voimistuttua lähdettiin ajoissa näytille, että ehtivät ultrata vielä tarjonnan ennen kuin olen todella kipeä. Hyvä että lähdettiin, koska heti lääkärin tutkimuksen jälkeen alkoivat kovat supistukset ja saliin päästessä olin jo kokonaan auki. Tämä kakkonen syntyi varpaat edellä, jalat sammakkoasennossa, kun taas esikoinen oli ns. linkkuveitsiasennossa. Kaikki meni kuitenkin hyvin, vain 6 minuuttia ehdin ponnistaa ja vauva oli ulkona. Painoa pojalla oli 3700 g.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaako joku teistä kertoa joilla 2 pt-synnytystä takana: Tehdäänkö myös toisessa pt-synnytyksessä episiotomia helposti ja onko sen tekemiselle toistamiseen mitään estettä? Ekassa pt-synnytyksessä mulle tehtiin episiotomia rutiinisti lääkärin toimesta. Kuulin kätilön sanovan, että hänestä se tehtiin turhaan. Nyt kakkonenkin on ainakin toistaiseksi pt-vauva (rv 30+jotain menossa) ja alateitse toivon hänetkin saavani synnyttää. Ainoa juttu mikä tosiaan mietityttää on se, että kuinka monta episiotomiaa voidaan leikata ja tehdäänkö ne aina samaan kohtaan?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei eppareita tehdä samaan kohtaan vaan yleensä vierekkäin ellei vanha arpi näytä repeävän. Läheskään kaikki eivät leikkaa rutiinisti epparia perätilasynnytyksessäkään vaikka jossain lähteissä väitetään että se on automaattitoimenpide. YStäväni sai kahteen kertaan pidennetyn epparin esikoisen syntyessä raivotarjonnassa, muttei mitään leikkausta eikä pienintäkään nirhaumaa kun pikkukakkonen syntyi linkkuveitsiasennossa. Itse sain samassa sairaalassa helpossa esikoisen synnytyksessä tarpeettoman epparin vaikka olin toivonut ettei sitä tehdä. Uskoisin että eppareita voidaan tehdä aika monta, ainakin itsellä uusin eli 4,5kk vanha on täysin näkymätön eli ei ole muodostanut arpikudosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Molemmissa tehtiin, mutta toisessa oli selvästi pienempi kuin ekassa. Ja kai ne vierekkäin on, en oo kovin tarkkaan tutkinut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jolielle kysymyksiä (ja muillekin kaksi perätilasynnytystä kokeneille): miten toisessa perätilassa toimittiin odotusaikana - kävitkö synnytystapa-arviossa ja saitko itse päättää synnytystavan (oliko sektio vaihtoehtona toisella kertaa)? Odotan nyt kolmatta ja keskimmäisen synnytys oli todella helppo perätilasynnytys, mutta silti erikoislääkäri kehotti nyt harkitsemaan vakavasti sektiovaihtoehtoakin, jos tämä vauva pysyy perätilassa loppuun asti (on istuskellut vatsassa jo pidemmän aikaan; myös keskimmäinen oli perätilassa rv 26-27 asti).

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Melko samalla kaavalla mentiin odotusaikana kuin ensimmäisessäkin raskaudessa. Rv 37 kävin äitiyspolilla "käännösyrityksessä", mikä käytännössä tarkoitti sitä, että lääkäri ultrattuaan totesi, että vauvan pää on huonossa asennossa käännöstä ajatellen, eikä lähdetä kokeilemaan. Kokoarvio näytti siltä, että en saanut edes mitään kontrolliaikaa, vaan sanottiin, että tulet sitten synnyttämään. Tietysti tähän vaikutti myös se, että lantion mitat oli tutkittu jo edellisellä kerralla ja itse olin ehdottomasti alatiesynnytyksen kannalla. Pikkuisen itseäni alkoi mietityttää vauvan mitat, kun meni niin reippaasti lasketun ajan yli, mutta eihän se mikään jättiläinen onneksi ollut.

 

Toisaalta sektion mahdollisuus oli jotenkin enemmän mielessä kuin ekalla kerralla. Ehkä tuon synnytyksen kerran kokeneena ajattelin herkemmin, mikä kaikki voi mennä pieleen, ja asennoiduin siihen, että sektioon voidaan joutua. Mun valinta oli kuitenkin ehdottomasti synnyttää alateitse, mikäli se vaan olisi mahdollista.

 

Minkähän takia lääkäri on sulle ehdotellut sektiota? Tässä on tietysti myös sairaala- ja ehkä lääkärikohtaisiakin eroja. Käsittääkseni täällä Keski-Suomessa puhutaan paljon alatiesynnytyksen puolesta, kun taas esim. TAYSissa leikkaavat helposti perätilavauvat, varsinkin jos on tulossa jalat edellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle on tehty 2 sektiota perätilan vuoksi; ensimmäisellä kerralla toivoin itse alatiesynnytystä, mutta magneettikuvien mukaan lapsi ei olisi mahtunut (mitat jäivät noin ½cm suositellusta minimistä). Hassua sinänsä kun aina on gynekologit sanoneet, että minulla on leveä, "synnyttäjän lantio". Ehkä ulkoinen lantio onkin, mutta sisäinen ei ja kun esikoisesta oli kyse (kukaan ei ollut raivannut tietä ja löysyttänyt kudoksia eikä minulla kokemusta ponnistamisesta yms) oli lääkärien mielipide, että "turhaan väsytetään sut, parempi tehdä sektio niin voit itsekin paremmin ja jaksat hoitaa lapsen, kuin ensin väsytät alakautta yrittämällä ja sitten hätäsektio päälle." Käännösyritys tehtiin rv 36 paikkeilla (perätilassa oli rv 32 ultratessa, rv 30 arvioitiin että olisi pää alaspäin terveydenhoitajan toimesta neuvolassa), mutta sekin epäonnistui lapsen asennon vuoksi, oli kiilannut itsensä istukan kanssa sen verran tehokkaasti jumiin, että ihme olisi, jos olisi kääntynyt. Paras se oli kuunnella mielipidettä ja hyvin meni; esikoinen syntyi aamulla heti klo 9 jälkeen ja illalla kello 19 aikoihin otettiin kipupumppu pois. Sen jälkeen pärjäsin suunkautta otetuilla särkylääkkeillä joita kolmantena päivänä hoitajat patistivat minut ottamaan ennen uusien antamista - meinasi siis unohtua jo, en tuntenut tarvitsevani niitä.

 

Toisella kertaa tulossa oli kaksoset ja kun A-vauva kääntyi rv 22 paikkeilla perätilaan oli selviö, että sektioon mennään taas. Lääkärin ja kätilön mukaan minun kohdun rakennevirhe + lantion malli ohjaavat vauvan perätilaan, tosin tuon saman rakennevirheen vuoksi minun ei koskaan olisi pitänyt saada kaksosia "turvallisille viikoille" asti kasvatettua - tuplat syntyivät rv 38 yli 3kg painoisina kumpikin. Suunnitellun sektion asemasta tosin tehtiin kiireinen sektio ja toipumiseen meni pidempään, tosin suurin syy siinä oli muussa kuin sektiossa. Tuplat syntyivät illalla kello 21 aikoihin ja seuraavana aamuna otettiin kipupumppu pois ja sain tuplat huoneeseen hoidettavaksi. Sen jälkeen sitten heidät hoidinkin melko itsenäisesti aina kotiinpääsyyn asti, jonka jälkeen olikin mies apuna isyysloman ajan (kotona kolme alle 2v vanhaa vaippaikäistä).

 

Toinen perätila-vauvoista oli poika, mutta mitään erityistä en hänen genitaaleissaan kyllä huomannut, vaikka istuikin pitkään. Esikoinen veti jonkin aikaa jalkoja melkoisesti koukkuun, vaikeutti mm syntymämitan ottamista, kun kätilö ei väkisin tahtonut venyttää oikeaan mittaan. Kummallakaan ei ole ollut lonkkaluksaatiota, mutta toisella on melko liikkuvaiset (lähes yliliikkuvat) nivelet ja toisella oli jalkaterät voimakkaasti turvoksissa muutaman viikon syntymän jälkeenkin, ilmeisimmin perätilan vuoksi. Niin ja päät meidän vauvoilla oli "täydellisen pyöreät".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now