Supsa

Äiti ja vauva kotona, esikoinen päiväkodissa

265 posts in this topic

Ennen lapsia olisin ollut suorastaan hölmistynyt, että tätä päätöstä ei ole tehty ja viety läpi jo aiemmin: ajattelin, että ei todellakaan tarvitsisi isomman lapsen olla päiväkodissa jos toinen vanhemmista on kotona, enkä voinut ymmärtää miksi joku edes haluaisi siinä tilanteessa pistää lapsensa hoitoon. Noh, siperia tuli ja opetti kylmällä ja karulla kädellään, että kyllä (lähes) täysiaikaisesta, saati sitten puolipäiväisestä, hoidosta voi olla suorastaan sekä äidin että lapsen henkisen hyvinvoinnin pelastajaksi. Meidän esikoinen, joka täyttää syksyllä neljä, on nyt päiväkodissa neljä päivää viikossa max 7 h päivässä - melkein täysiä päiviä siis. Vauva on nyt puolivuotias, ja alkuun esikoinen oli kolmena päivänä viikossa hoidossa, mutta kotipäiviä oli siinä ihan liikaa sekä mulle että lapselle. Joo, jos tässä talossa asuisi muita samanikäisiä lapsia tai muuten näkisi päivittäin kavereita niin mikäs siinä, mutta valitettavasti tällainen hieno yhteisöllisyys ei aivan onnistunut meidän tapauksessa.

 

Olen sitä mieltä, että alle kolmevuotiaiden osalta hoitoa voitaisiin rajoittaa kuukausitasolla 50%:iin ja yli kolmevuotiaiden osalta n. 75%:iin, koska noin kolmevuotiaasta alkaa ne sosiaaliset suhteet samanikäisten kanssa olla tärkeitä ja kolmevuotias jo usein aidosti viihtyy päiväkodissa (voi toki pienempikin viihtyä, muttei ehkä samalla tavalla tarvitse kontakteja kuin isompi lapsi). Toivoisin, että vanhemmat voisivat päättää, onko lapsi vähemmän tunteja päivässä vai vähemmän päiviä viikossa hoidossa, koska ainakin itsestäni tuntuu siltä että puolipäivähoidolle ei ole oikein järkevää aikaväliä - lounaan jälkeen on päiväunet/lepohetki, jolloin ei ole järkevää viedä lasta, ja toisaalta välipalan jälkeinen iltapäiväulkoilukin tuntuu olevan tosi tärkeä lapselle, ja olisi tylsää hakea lapsi pois juuri ennen sitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toivottavasti tuo muutos ei nyt oikeasti tarkoita sitä, että päivähoidossa saisi olla vain puolikkaita päiviä. Parempi olisi, jos rajattaisiin vaikka hoidon viikkotuntimäärää ja perhe voisi sitten sen puitteissa itse päättää, ovatko lapset puolikkaita vai kokonaisia päiviä hoidossa. Meillä kaksi vanhinta lasta (6- ja 4-vuotiaat) käyvät päiväkodissa 10 pv/kuukausi. Syksyksi ollaan haettu hoitopaikkaa myös 3-vuotiaalle . Lapset ovat viihtyneet ja hyötyneet päivähoidosta kovasti. He ovat saaneet paljon lisää rohkeutta ja kavereita. Pari päivää viikossa päiväkodissa rauhoittaa myös lasten kotipäiviä. Pitkien lomien aikana huomaa, että ilman päiväkotia lapset menevät tosi levottomiksi ja villeiksi, jos ovat kotona vaan mun ja pikkusisarusten kanssa. Lähellä ei asu tuttuja ja ilman päivisin käytössä olevaa autoa me ei päästä minnekään, joten ihan keskenämme joudutaan olemaan ja isommille lapsille on vaikea keksiä tarpeeksi tekemistä.

 

Meillä lapset ovat kokonaisia päiviä hoidossa ihan käytännön syistä. Meillä on yksi auto miehellä työmatkakäytössä ja julkista liikennettä täällä ei ole. Mies hoitaa lasten viemiset ja hakemiset työmatkojen yhteydessä ja mun ei tarvitse lähteä viiden lapsen ja vaunujen kanssa kävelemään melko pitkää matkaa (ainakin lasten näkökulmasta) päiväkodille. Jos kokonaiset hoitopäivät kielletään, pitää oikeasti miettiä, täytyykö lapset ottaa pois päiväkodista, kun vienti- ja hakureissut olisivat niin kuormittavia ja hankalia. Se olis vaan harmillista lasten kannalta, kun he tykkäävät niin kovasti käydä päiväkodissa. Lisäksi vähän pelottaa, millaisia uudistuksia nyt on tulossa esikouluun. Yhden auton vuoksi noiden viemisten ja hakemisten järjestely vaatii nyt jo aika paljon miettimistä ja suunnittelua, joten lisärajoitukset hoitoaikoihin hankaloittaisi asioita vielä lisää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä puolipäiväinen hoito tarkoittaa nimenomaan puolta päivää eli alle 5 tuntia, ei 2-3 päivää/viikko. Mutta tuohan on vasta hallitusohjelman yksi esitys, joten voi olla että ehtii vielä muuttua juuri niin, että voi olla sen 15pv/kk (ja esim. alle 7h/päivä). Toivottavasti tosiaan näin, koska se 4-5 tunnin hoitoaika on tosi epäkäytännöllinen päivähoidon rytmin mukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uskoisin että tässä uudessa uudistuyrityksessäkin säilyy se ns. sosiaalisten syiden arvointi eli jos perhe kokee että perheen hyvinvoinnin kannalta on ehdottoman tärkeää pitää täyspitkät päivät niin se on mahdollista. Tosin se vaatii asian ääneen sanomista ja jonkun sortin "kirjausta" joihinkin papereihin jota jotkut voivat taas pitää jotenkin leimaavana.

 

Itse pidä uudistusta ihan hyvänä. Puolipäiväiseksi rajaaminen tehdään ihan säästösyistä eli että puolet päivästä henkilökunta on sidottu noihin puolipäiväisiin lapsiin ja puolet päivästä he ovat muuten käytettävissä. Mielenkiintoista nähdä miten tämäkin käytännössä hoidetaan jos se nyt toteutuu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Musta on hyvä että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan. Alkuun täytyy sanoa että ymmärrän kyllä niitä perheitä joilla on erityistä tuen tarvetta jostain syystä ja siihen tarvitaan päivähoitoa. Mutta...sitä mä en ymmärrä että terveet vanhemmat vievät lapsiaan päiväkotiin kun äiti tai isä on kotona. Ainakin jos puhutaan alle 4-vuotiaista, sitä vanhemmat tarvii jo leikkiseuraa eri tavalla. Mun lähipiirissä on pilvin pimein näitä tapauksia joissa äiti on kotona vauvan kanssa ja kaksvee viedään päiväkotiin. Aina perustelu on sama, se viihtyy siellä ja tarvii seuraa eikä saa kotona tarpeeksi virikkeitä. Täällä meidän paikkakunnalla tämä on johtanut siihen että työssäkäyvien vanhempien lapset ei pääse lähipäiväkotiin vaan pitää kuskata kauas kun naapurin mamma kärryttelee siihen lähipäiväkotiin vauvan kanssa esikoista hakemaan.

 

Meillä on vajaa kolmevuotias ja 8kk ikäinen vauva ja alusta saakka on ollut selvää että molemmat lapset ovat kotihoidossa. Taloudellisessa mielessäkään ei olisi mitään järkeä maksaa päivähoidosta. Itselläni painoi vaakakupissa paljon myös päiväkodista tulevat taudit koska niitähän taatusti tulee. En halunnut että esikoinen toisi pöpöt kotiin vauvalle. Molemmat ovat olleet tosi terveitä lapsia vaikka muuten ollaan oltu paljon liikenteessä. Lapset saavat nyt olla kotona, aina se ei ole helppoa ja väsymys painaa usein mutta sellasta se on pienten lasten kanssa. Omasta asenteesta on paljon kiinni. Ehtivät olla siellä päiväkodissa ihan riittävästi sitten kun palaan töihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pitää vielä sen verran tarkentaa tuota mun aiempaa kirjoitusta, että minäkin hyväksyn päivähoito-oikeuden rajoittamisen, jos ja kun on pakko säästää jostakin. Kuitenkin toivoisin, että perheille jätettäisiin valinnanvapautta sen suhteen, minkä pituisia yksittäiset hoitopäivät ovat, kunhan kokonaistuntimäärä jää sovittuihin rajoihin. Perheitä ja tilanteita on kuitenkin niin erilaisia, ettei samat järjestelyt sovi kaikille. Monissa paikoissa on tarjolla kerhoja ja muuta toimintaa, jossa lapset saavat sosiaalisia kontakteja muihin lapsiin. Joissakin paikoissa taas päiväkoti on ainoa vaihtoehto.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olin kanssa ennen lapsia sitä mieltä, että totta kai kaikki lapset kotona ja mahdollisimman pitkään. Mutta lasten välille tulikin yli 5 vuotta ja esikoinen oli jo melkein eskarilainen kun toka syntyi. Esikoinen ei myöskään ole ollut näitä lapsia, jotka löytävät helposti kavereita mistä vaan; päinvastoin, on ollut hyvin arka sosiaalisesti ja kun 3-vuotiaana aloitti pk:n niin se oli hyvin vaikeaa, mutta vähitellen kun sopeutui niin teki hänelle selvästi tosi hyvää ja oppi olemaan muiden kanssa.

 

Sitten kun eskari oli klo 9-12(13?), niin oikeastaan kaikki vapaa leikki (mikä on mielestäni oleellista sosiaalisten taitojen kehittymiselle ja vertaisryhmässä olemiselle) oli sen jälkeen pk-aikana, joten esikoinen oli pari-kolmekin tuntia eskarin päälle päiväkodissa, vaikka minä olin vauvan kanssa kotona. Punnitsin asiaa jatkuvasti, esikoinen vaikutti tyytyväiseltä ja oli käytännössä aina sitä mieltä, että tulin liian aikaisin hakemaan. Joten noilla mentiin. Olihan se myös minulle helpompaa, paljon helpompaa noin, mutta olen aidosti sitä mieltä, että esikoiselle järjestely oli myös hyvä. Alle 3-vuotiasta en kyllä laittaisi muualle hoitoon, ellen olisi vakavasti uupunut tai masentunut.

 

Täytyy vielä sanoa se, että kerhoa ei olla siis kokeiltu, mutta mä uskon, että meidän esikoiselle nimenomaan se (hyvä) pk-ympäristö oli tärkeä sosiaalistumisen oppimisessa. Siellä oli aina samat tilat, rutiinit, päiväjärjestys, lapset ja hoitajat, ja sinne mentiin joka päivä. Hän tuntui tarvitsevan tällaista vakautta, jonka avulla "vapautui" lopulta ottamaan kontaktia muihin. Pari kertaa viikossa muutaman tunnin kerho ei mielestäni olisi ajanut samaa asiaa. Meillä sattui kyllä olemaan todella hyvä päiväkoti, missä lasten tunteet otettiin hyvin huomioon ja henkilökunta ei juuri vaihtunut.

 

Mä ymmärrän hallituksen idean: on pakko säästää, ja subj. päivähoito-oikeudesta säästäminen saa varmaan kansan laajan hyväksynnän, toisin kuin monet muut säästökohteen. Mä pidän sitä kuitenkin huonona, koska 1) se lisää eriarvoisuutta (päivähoidosta on hyötyä lapsille, joiden perheissä on vaikeuksia) ja 2) osa-aikainen oikeus tuo ongelmia. Miten henkilökunta mitoitetaan? Jos tarkoitus on säästää, niin eikö työntekijöistä leikata - mutta sitten kuitenkin noin 9-13 paikalla ovat myös nämä osa-aikaiset lapset? Onko silloin paikalla enemmän henkilökuntaa? Minne tämä henkiökunta menee, kun osa-aikaiset lapset lähtevät? Ja toisaalta lapsille voi olla tylsää lähteä aina kun vapaat leikit alkavat. Toki nuo ovat järjestelykysymyksiä, varmaan jos oikeus olisi 2-3 kokonaista päivää viikossa niin sujuisi helpommin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

OT: ^ Mä ihmettelen kanssa sitä, että miksi sen hallituksen mukaan pitää olla vajaita päiviä. Olisi paljon fiksumpaa antaa päiväkodin ja kodin sopia keskenään, että miten x määrä tunteja käytetään. Jollekin vajaat päivät voivat olla just hyvä ja toinen perhe voi vaikka pitkien matkojen takia preferoida muutamaa kokonaista päivää. Mikä järki on pakottaa kaikki vajaisiin päiviin?

 

Jos joku ymmärtää, että mitä hyötyä vajaista päivistä on, niin kertokaa mulle kanssa. :)

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

^No varmaan se, että tehdään osa-aikaisesta päivähoidosta mahdollisimman epähoukuttelevaa ja hankalaa järjestää käytännössä, niin ehkä suurempi osa vanhemmista (äideistä!) ei sitten viekään lastaan sinne ollenkaan vaan hoitaa pilttinsä kotona kuten kunnon vanhemman (äidin!) kuuluukin, jos kotona on pienempi sisarus.

 

Muuta syytä en keksi ja totean vain että todella lyhytnäköisiä ovat nämä hallituksen suunnitelmat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^näin voi olla, mutta en silti käsitä miten tuo malli säästää päivähoidon kuluissa, kun eivät kai ryhmäkoot ja hoitaja/lapsi-suhde voi kuitenkaan olla lain sallimaa isompia myöskään silloin kun osa-aikaiset ovat paikalla. Olisi todella kiinnostavaa tietää, onko kukaan päätöksentekoketjussa ajatellut tätä asiaa läpi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä veikkaan, että niillä ei ole omia lapsia hoidossa, eikä oikein tajua käytännönasioista. Just nyt olisi kiva, jos siellä päättäjien joukossa olisi edes yksi nainen. Ehkä se ei muuttais mitään, mutta olisi vähän uskottavampaa touhua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muoks. Poistan tuon tekstini kun se kuulosti ärsyttävältä osailulta.

 

Varmaan siis jonkunlaista kerhomaisuutta tällä uudistuksella ajetaan takaa. Mutta mitä enemmän tätä mietin, sitä enemmän olen sitä mieltä että tämäkin hanke tullaan hautaamaan vetoamalla johonkin vaan, kun todellisuudessa se tulee olemaan liian monimutkaista muuttaa noita päivähoidon 8 tunnille perustettuja rakenteita.

Edited by Möö

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä asia on paljonkin ollut mielessä. Meillä esikoinen (2v2kk) on perhepäivähoidossa, ja siellä on mahdollista olla vain kokopäiväisenä. Hyväksyn hallituksen suunnitelmat ja ehkä just ja just pärjättäis siten että esikoinenkin (ylisosiaalinen, aktiivinen, ei nuku päiväunia, ei leiki yksin, nukahtaa yöunille klo 23...) on kotona puolipäiväisesti tai muutaman päivän viikossa, mutta mua harmittaa jos lapsi joutuu siirtymään tutusta ja rakkaasta perhepäivähoitopaikasta päiväkotiin. Ja miksi lapsi on hoidossa, vaikka itse olen kotona (juuri jäin äitiyslomalle)? Edellä mainitut syyt lapsen luonteesta, ja pelko siitä että kuopus on ihan yhtä vaativa tapaus (=moniallergikko ja tissillä 24/7). Sekä perhepäivähoitaja että neuvolan terkka ovat sitä mieltä, että esikoinen tarvitsee hoitopaikan luonteensa vuoksi, ja koska meillä ei ole lähipiirissä eikä naapuristossa muita lapsia, niin leikkiseura on tärkeää. Miten ihmeessä mä saisin viihdytettyä lasta koko päivän ajan, kun se normipäivänäkin temmeltää päivähoidossa 8h, minkä jälkeen sama vauhti jatkuu kotona vielä 6-7h? Ja vaikka raha-asiat ei meillä päätökseen sinänsä ole mitenkään vaikuttaneetkaan, niin meillähän lapsen pitäminen kotona (=ruokkiminen) maksaisi enemmän kuin mitä hoitomaksu on. Nurinkurista, tiedän.

 

Mä olen saanut hyvinkin paljon kieroja katseita osakseni tämän vuoksi, etenkin vähän vanhemmalta väestöltä. Mutta niin vaan on muuttunut ääni kellossa, jos ollaan vietetty koko päivä (ja yö) kyseisten ihmisten kanssa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun muut on menossa nukkumaan klo 22 ja meidän taapero vielä temmeltää ihan pirteänä ympäriinsä leikkiseuraa vaatien, alkaa kyselyt että onko lapsi aina yhtä energinen, ja missä vaiheessa meillä vanhemmilla on "omaa aikaa", kun tuo ei nuku edes päiväunia. Nii-in, hyvä kysymys.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En jaksanut (... tai halunnut) lukea kommentteja, koska tämä kysymys on yleensä sellainen ampiasipesä, että saa vain pahan mielen.

 

Jos kaikki menee hyvin, ja meidän vauva syntyy joulukuussa, niin esikoinen on hieman alle 3-vuotias.

Ajateltiin pitää hänet tutussa päiväkodissa esim. 11pv/kk. Mulla on tästä huono omatunto, ja pelkään saavani paskamyrskyn niskaan, mutta uskon näin olevan meille parempi.

 

Syyt, joilla olen ratkaisua perustellut itselleni (ja erityisesti muille, huoh  <_< ) ovat:

- Sairastin esikoisen jälkeen synnytyksen jälkeisen masennuksen. Jos homma toistuu ja kotona oleminen on yhtä helvettiä, on parempi, että esikoinen on edes osan viikkoa muiden hoidettavana, jotta saan levätä.

- Esikoinen on hyvin arka ja tarkka rutiineista. Tuntuisi pahalta ottaa hänet pois tutuista kuvioista ja viedä uuteen kerhoon ja vanhempainvapaan jälkeen mahdollisesti uuteen päiväkotiin (jos ei pääsekään samaan takaisin)

- Mies on ajoittain reissutöissä, eli on viikkoja, jolloin en saa hengähtää edes iltaisin.

- Päiväkoti tekee mielestäni laadukasta varhaiskasvatusta. Oikeasti tuo on aivan ihana päiväkoti, missä esikoinen on, arvostan hoitajien ja lastentarhan opettajien tekemää työtä.

 

Mutta katsotaan nyt, en ole lyönyt lukkoon vielä mitään suunnitelmia  :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla luonne ja "pakkomielle" hoitaa itse kaikki eivät anna periksi laittaa esikoista hoitoon, vaikka se varmasti helpottaisi kaikkien muiden kotonaolevien elämää (uhma!) :D Ollaan yritetty haalia ympärille edes jokunen samaa ikäluokkaa oleva leikkitoveri, ettei päivät käy hänen mielestään liian tylsiksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now