Synnytystä edeltävät "oireet"

[tiksu]

Rv 39+3 aamulla klo 8 heräsin menkkamaiseen oloon, siitä kaikkia alkoi nopealla temmolla. Klo 10 irtos limatulppa ja siitä n. klo 12 säänn.supistukset alkoivat. Tosin nekään ei kotona ollessa vielä tuntuneet kuin kovemmilta menkkakrampeilta. Kohdunsuu aukes täysin noin 2 1/2 tunnissa ensisynnyttäjällä, en ehtinyt saamaan edes kipulääkitystä sairaalassa. Onneksi mies sai mut lähteen sairaalaan ajoissa, ikinä en olis uskonut, että kotona tuntuneet supistelut voi olla niin hyvin kestettävissä ja avata jo kohdunsuuta kovaa ja niin nopeasti. Sairaalaan kun päästiin klo 14.15 olin jo puoliksi auki.

Edited July 22, 2009 by tiksu

[Guest Macilla]

Mä synnytin 39+4.

 

39+1-2 välisenä yönä aina liikahtaessani lirahteli ja lorahteli lattialle ilman mitään kontrollia useamman tunnin. Soittelin synnärille, että mitäs nyt, kun tätä tulee kuitenkin tosi vähän? Epäilivät lapsivedeksi ja käskivät soittamaan aamulla, jollei synnytys käynnistyisi kunnolla ennen.

 

Puoliltapäivin normaalilla olotilalla menin tutkimuksiin sairaalaan, eikä synnytys ollut käynnistynyt. Lääkäri veikkasi, että mulla olisi pieni reikä kohdun yläosassa takaseinämässä. Mutta koska vettä oli normaali määrä, eikä vauvalla mitään hätää pääsin kotiin.

Illalla kävin 3h koiratreeneissä juoksemassa oikein kunnolla ja fiilis oli saunomisen jälkeen niin mahtava, että mieheni sai vielä nauttia naisensa seksuaalisuudesta pidemmän tovin.

 

Seuraavana aamuna, eli 39+3 kävin koiran kanssa lenkillä ja kävelin neuvolaan. Kerroin, että hengästytti ja että alapää on "kuin jokareikään olisi useampi mies pannut". Terkkari oli kuitenkin sitämieltä, ettei synnytys ollut käynnissä, eikä mitään tapahtuisi useampaan päivään.

Siispä kävelin kotiin ja ryhdyin siivoilemaan ja purkamaan meidän vesisänkyä. Kannoin romppeita ja välillä istuin läähättämään, kun tuntui tökeröltä. Hengästytti ja pisti pötkötyttämään. Alapää sykki turvoksissa ja tuntui käteen lämpöiseltä.

 

Luotin neuvolan terkkaan kuitenkin niin tiukasti, ettei edes mielessä käynyt, että synnytys olisi käynnistynyt. Ei mulla ollut yhtään sellainen olo, mitä aina mainostettiin, että kyllä sä sit tiedät. Puuskututti ja läähätytti, mutta ihmekös tuo, kun ulkona lämmin ja akka touhuaa?

 

Viideltä makoilin sohvalla ja ilmoittelin porukalle, että voisi olla että vähän myöhästyisin treeneistä. Etten ainakaan kovasti juoksisi, kun olo on vähän outo. Ei en mä synnytä.

 

Mies tuli kotiin, vilkaisi mua kerran ja ilmoitti lähtevänsä viemään koiraa porukoilleen ja käyvänsä samalla reissulla suihkussa (meidän kylppäri remontissa) Mä änkesin mukaan. Aina välillä puuskututti, mutta hyvin ehdin kahvit juomaan ja intin miehelle, että hitot mihinkään synnärille, kotiin mennään.

Vaan mun inttämisitä huolimatta nokka pistettiin kohti synnäriä, olihan sinne kuulema tunnin ajo. Minä kiukkusin matkalla, että turhaan mennään.

 

Pyytelin jopa vartialta synnärillä anteeksi, että turhaan tultiin, kun lähti saattamaan mua osastolle. Rappusia mentiin, eihän tämä neito hissillä. Ei mua tarvi saattaa. Vartia katsoi hitaasti ja hyvä ettei kädestä kiinni pidellyt. Välillä piti rappusissa pysähtyä puuskuttamaan, niin, että autoa parkkeeraamassa ollut ukkokin ehti hyvin mukaan.

 

Mupisin vaan ja olin kiukkuinen. Nolotti, kun piti mennä turhaan osastolle.

 

Vaan kuinkas kävikään? Olin viisi senttiä auki ja hetken kuluttua salissa saamassa epiduraalia, kun "tuossa vaiheessa varmaan kivut on tosi kovat? " Ei ollut, mutten hanttiinkaan laittanut, kun kerran särkylääkettä tarjottiin.

 

Typy syntyi sit muutaman tunnin päästä.

[Nalah]

Mulla tuli kipeitä supistuksia edellisenä yönä säännöllisesti n. pari tuntia about 5-10 min välein. Luulin että tulis jo lähtö mutta ne loppuivat. Myös vatsa lähti vauhdikkaasti toimimaan supistuksista.

Seuraava päivä meni ihan normaalisti.. paitsi tietysti kova paineentunne ja "pallo jalkojen välissä".

Sinä yönä kun juuri pääsin sänkyyn kuulu poks, ja lapsivedet meni ja puol tuntia siitä alkoivat säännölliset supistukset jotka olivat parin tunnin päästä jo aivan järkyttäviä joten noi ekan yön supparit oli aika lastenleikkiä

Poika syntyi 39+2 ja 8 tuntia sen jälkeen kun tultiin sairaalaan.

 

Eli mulla

 

-Ennakoivat kovat supparit

-vatsa meni sekasin kun kunnon supistukset alko

-vedet meni

[rouva Tossavainen]

Ei ollut mitään ennakoivia oireita (tosin en juuri tuntenut harjoitussupistuksiakaan), vedet vain lähtivät menemään eräänä aamuyönä, minkä huomasin käydessäni wc:ssä. Supistuksetkin alkoivat vasta tunteja myöhemmin, kun odottelin sairaalassa synnytyksen käynnistymistä.

[Nat]

Viimeiset 3 viikkoa mua suppisteli kipeästi joka yö. Sellaista lievää mekkamaista kipua, ei niin ettei olisi pärjännyt, mutta unet jäivät tosi vähille. Neuvolassa todettiin vauvan kiinnittyneen tuolloin supistusten alkaessa. Olin koko raskauden jälkimmmäisen puoliskon ajan supistellut tosi herkästi, ennen vkoa 30 olin jo useampaan kertaan ehtinyt olla sairaslomallakin sen vuoksi. Ja äitiyslomallekin jäin suoraan sairaslomalta, kaksi viikkoa etukäteen. Ajatus siis oli et aikaisin olisi vauva maailmaan tulossa... vaan kuinkas kävikään.

 

Säännölliset supistukset vaan tosiaan jatkui ja jatkui, joka yö tulivat 5-30min välein. Aina kun aamusella ajattelin että joskos pitäisi lähteä näytille, supparit loppui kun seinään. Unet siis lähti mutta vauvaa ei kuulunut. Lopulta alkoi kipeitä supistuksia tulla päivisinkin. Viikkojen ollessa 40+4 mulla paloi pinna ja lähdettiin itasella näytille, supistuksia oli tullut kipeinä ja säännöllisinä taas kuuden tunnin ajan. Kun päästiin sairaalan ovista sisälle, loppuivat kuin seinään. Käyrille piirtyi kolmessa vartissa kaksi heikkoa supistusta, kohdunkaula takana ja kolmisen senttiä jäljellä. Vanhempi kätilö lähetti tylysti kotiin ja kun koetin kertoa etten ole kolmeen viikkoon nukkunut, oli vastaus "sellaista se kuule on ennen synnytystä". Päätin että takaisin en mene ennen kuin pää näkyy jalkojen välistä.

 

Tuo svo:lla käynti lopetti supparit kahdeksi päiväksi kokonaan! Sain pitkästä aikaa nukkua yöni kunnolla ja kerätä voimia. 41+0 sitten heräsin aamuyöstä tiukkoihin ja kipeisiin supistuksiin. Tulivat noin vartin välein ja loppuivat aamukahdeksalta taas. Päivällä alkoivat uudestaan ja ilta kuudelta vähitellen tihenivät. Ekat kolmisen tuntia pystyi istualtaan hengittelemän supistukset läpi kun niitä kellottelin, sen jälkeen oli pakko alkaa liikkua. Puoli yhdentoista aikaan steppasin ympäri kämppää siihen malliin että päätettiin lähteä. Supistukset tuli 3-5min välein ja automatka 20min oli yhtä tuskaa kun piti istua paikallaan. Svo:lla kätilö vilkaisi mua kerran ja toi vaihtovaatteet. Muutamaa minuuttia kauempaa en käyrillä ollut, todettiin et olin 3cm auki ja kohdunsuu ihan tyrkyllä. Eli yläkertaan synnärille, siellä puolen tunnin kuluttua gyne paikalle puhkomaan kalvot jolloin olin jo 8cm auki. Vauhdilla siis mentiin. Sain epiduraalin varmaan puolisen tuntia myöhemmin kun kalvojen puhkonnasta lähtien supistukset tuli minuutin välein. Sen jälkeen jäikin sitten supistus päälle, vauvan sykkeet putosi tasolle 40 ja tehtiin hätäsektiopäätös. 2min myöhemmin oli poika maailmassa, rv 41+1 klo 0.58.

 

Mulla siis synnytystä ennakoi tavallaan säännöllisten supistusten loppuminen pariksi päiväksi. Keräsivät voimia ja rysäyttivät sitten synnytyksen läpi vajaassa seitsemässä tunnissa. Hätäsektiopäätöksen aikaan olin täysin auki ja poika olisi syntynyt ilman leikkaustakin seuraavan tunnin sisällä todennäköisesti. Limatulppaa en bongannut lainkaan ja vedet meni tosiaan vasta puhkonnalla.

 

 

[Muffe]

Jaa, että oliko jotain ennakoivia oireita...

 

Mulla oli ollu koko raskauden ajan todella alhaiset verenpaineet ja viikkoa ennen kuin synntys sitten käynnistyi, mulla nousi paineet (sekä ylä- että alapaine) varmaan 20 ylöspäin. Synnytystä edeltävänä iltana, mulla tuli aivan järkyttävä paskahätä ja suoli tyhjeni todella rajusti. Siinä pöntöllä istuessa, joku naputti takaraivoa, että oliskohan tää jotain ennakointia? Loppuvaiheessa unen saaminen oli ollut todella hankalaa, mutta tällä kertaa sammuin kun saunalyhty. Nukuin aivan tajukankaalla klo 1.30 asti, jolloin oli pakko käydä pissalla ja sammuin uudelleen, kunnes heräsin 2.30 kummaan "PLOPS"-tunteeseen jalkovälissä ja jotain hieman lorahti pöksyyn. Kirosin, että nykö mä jo pissasin housuihini... Liikahdin ja sitten tuli niagara. Supistukset alkoivat noin tunti vesien menon jälkeen säännöllisinä noin 8 minuutin välein ja siitä aika nopeasti kipeytyivät ja tihenivät. Lapsi syntyi noin 10h vesien menon jälkeen.

[Guest ireis]

Ennen molempia synnytyksiä vauvat ovat olleet niin hiljaisia että olen käynyt tarkistuttamassa tilanteen päivystyksessä. Siis suunnilleen vuorokausi ennen synnytystä ovat hiljentäneet liikkumista selvästi.

 

Muoks. Ja ennen esikoisen synnytystä verenpaine nousi aika huimiin lukemiin.

Edited May 31, 2010 by ireis

[Edwina]

Mulla ainoa "tavallisuudesta" poikkeava oire oli se, kun pari päivää ennen synnytystä mun pesänrakennusvietti tyssäs ja mun teki mieli vaan nukkua ja levätä (kai keho valmisteli itteään tulevaan koitokseen ). Päivää ennen h-hetkeä mua supisteli vähän väliä ja tosi kipeästi - samana päivänä kävin neuvolassakin (rv 39+6) ja th oli ihan järkyttynyt että mitä ihmettä mä vielä neuvolassa teen ku pitäis lähteä synnyttämään ku maha kovana koko ajan. Seuraavana yönä tulikin lähtö.

 

Ei mulla ollu siis mitään oireita. ..Eiku olihan mulla, maha oli ihan sekaisin. Liekö jännitys vaiko lähestyvä h-hetki.

 

Seuraavassa raskaudessa jätän kaikki ässäilyt sun muut rehkimiset väliin ja keskityn nimenomaan siihen lepäämiseen ja nukkumiseen, jos vaikka se auttais seuraavallakin kerralla.

[Svenja]

Pitkää, n. viikko ellei enemmän, runsasta valkovuotoa. Illalla n. klo:00.00 alkoi karmea päänsärky, jota melkein säikähdin ja ajattelin, että jos ei nukkumalla ohi mene aamuun mennessä, soitan synnärille. Soittelinkin sitten 6 maissa aamulla, tosin sen takia, kun vedet olivat menneet Uskon tuon päänsäryn liittyvän asiaan.

[Keijis]

Samalla viikolla kun synnytin mulla oli päänsärkyä ja pieniä näköhäiriöitä. Särkyä ei ollut muuten koko raskauden aikana. Alkuviikosta oli myös aika kovia harjoitussupistuksia. Rv 40+0 ei ollut mitään oireita ja olin elämäni kunnossa. Seuraavana aamuyönä rv 40+1 alkoi supistukset ja limatulppaa tuli aamulla. Supistuksia tuli koko päivän ja joskus puolilta päivin ne oli jo tosi kipeitä ja säännöllisiä. Sinnittelin kotona iltaan asti kovista supistuksista huolimatta ja sairaalaan tultaessa olin 3cm auki. Vauva syntyi sitten yöllä. Eli aika puun takaa alkoi synnytys, kun aikaisemmin ei ollut mitään merkkejä.

[pq.]

Ei ollut mitään oireita, mitkä ois enteillyt synnytystä. 

 

Illalla istuin sohvalla ja tuijottelin telkkaria ja valitin lapsen isälle, että ei tässä mitään tapahdu vieläkään (39+3), että yli menee ihan varmasti ja reippaasti. No, siinä kun sitten siirryttiin nukkumaan, niin eipä siellä sängyssä montaa tuntia kerennyt pötkötellä, kun supistukset alkoivat ja sen verran kivuliaina koko ajan vain voimistuen, että tiesin, että sairaalaan lähtö on lähellä. 

 

Toisaalta kiva, että se meni noin, loppuun asti ihan normaali olo ja sit kun alkoi tapahtua, niin se johti siihen, et lapsi syntyy. Olis ollut ehkä kurjempaa, jos viikkotolkulla olis ollut vähän jotain oiretta koko ajan, mut ei sit kuitenkaan ois alkanut tapahtua mitään.

 

 

[Kakkara]

Noin viikon ajan tunsin painetta lantiossa, eli vauva oli selvästi alempana kuin ennen. Myös valkovuoto runsastui noin viikkoa ennen synnytystä. Housuihin oikein holahteli vuotoa aina muutaman kerran päivässä, ja aina piti toiveikkaana kurkkia ja tarkistaa josko se olisikin jo lapsivettä tai limatulppaa...

 

Synnytystä edeltävän päivän aamuna tuli neljän tunnin ajan säännöllisiä, mutta kivuttomia supistuksia. Tätä ennen mulla ei supistuksissa olllut koskaan minkäänlaista säännöllisyyttä, vaan aina tuli vaan yksi tai kaksi harkkasupistusta kerrallaan. Olinkin aika pettynyt kun supistukset sitten vain loppuivat, eivätkä vahvistuneet.

 

Seuraavana päivänä alkoikin sitten oikeasti tapahtua. Heräsin kipeään supistukseen seitsemältä aamulla. Kävimme kaksi kertaa näytillä synnärillä, mutta avautuminen tapahtui hitaasti, ja palasimme molemmilla kerroilla kotiin odottelemaan. Lapsivedet menivät kotona kahdeksalta illalla, ja siitä avautuminenkin lähti kunnolla käyntiin. Poika oli maailmassa puoli yhdeltätoista illalla

[Vicsu]

Mulla ei mielestäni ollut mitään ennakoivia oireita. Käytiin vielä edellisenä iltani mieheni työpaikan järjestämällä illallisella hienossa ravintolassa, olo oli ihan normaali ja ruoka maistui. Kävimme sitten vielä myöhemmin illalla kotona saunassa, en sitten tiedä vaikuttiko se jotenkin, en ehkä itse kuitenkaan usko noihin s-juttuihin. Joka tapauksessa seuraavana aamuna heräsin tunteeseen, että ihan kuin alapäästä valuisi jotain. Nousin ylös ja sittenhän sieltä valahti tosiaankin jotain, eli lapsivettä alkoi tulla.. siitä se sitten käynnistyi, mutta tosiaan en kyllä mitään ihmeempiä oireita ennen tuota ollut havainnut.

[Yosa]

Eipä ollut mullakaan mitään synnytystä ennakoivia oireita. Tosin mulla meni vaan vedet viikoilla 37+4 ja synnytys jouduttiin lopulta käynnistämään. Ehkäpä johtunee siitä

Lauantaina aamulla heiluteltiin vähän peittoja ja illalla käytiin viel kattomas jääkiekkoa, ja mulla oli todella hyvä olo, ihan ku ei ois raskaana ollukaan. Sit seuraavana yönä meni vedet enkä pöllö tajunnu ennen ku sairaalassa kätilön kysyessä, et mua ei supistele yhtään

Synnytyksen lopulta käynnistyttyä supparit oliki pirun kipeitä, niinku kuulemma käynnistetyssä ovat.

[curly]

NOSTO!

 

Itsellä rv 35+4:

 

-Päänsärkyä ollut 4 päivää

-Kivuttomia suppareita noin 4 tunnissa

-Huimaa

-Vatsa sekaisin

-Ketuttaa koko ajan

-Vatsa laskeutunut

-Öisin 2-3 kivuliastasupparia

-Turvotuksen lisääntyminen

Edited October 3, 2010 by curly

[Maya88]

Ei ollut minkäänlaisia ennakoivia oireita. Vettä alkoi yhtäkkiä valumaan ja supistukset alkoi lievinä n. puolentoista tunnin kuluttua (ja siitä sit kovenivatkin nopeesti.) Edellisenä päivänä olin kaverin nimipäivillä heidän vauvaa katsomassa, eikä minkäänlaisia tuntemuksia ollut, enkä osannut muutenkaan odottaa koko synnytystä vielä (rv 35+1).

[Cinna]

Päänsärky ja huimaus, jotka alkoivat ma, kun lapsi syntyi pe. Kävin raskausmyrkytysepäilynä näytillä ja saivat verenpaineeksi korkeimmillaankin vain 100/50. Lääkäri totesi, että joillakin verenpaineet laskee tosi matalalle ennen synnytystä

[forgetmenot]

Edellisenä päivänä oli neuvolassa alapaine noussut yhtäkkiä kymmenisen pykälää (60+ -> 70+) ylöspäin siitä, mitä se oli ollut koko raskauden ajan. 5 päivää aiemmin olleessa neuvolassa alapaine oli vielä "normaali". 12 päivää aiemmin tuli aika iso (n.6cm halkasijaltaan) klöntti limatulppaa. Yhtäkään muuta oiretta ei ollut, ei edes harkkasuppareita. Yöllä rv40+5 sitten vaan meni vedet ja alkoi supparit.

[Coraline]

Nosto, näin kalkkiviivoilla kiinnostaa..

[sandokan]

Mitään oireita ei ollut, kunnes synnytystä edeltävänä päivänä tuli jonkinlaisia supistuksia, jotka tuntuivat hieman selässä. Ei millään lailla kipeitä, enkä oikein varmasti niitä supistuksiksi tunnistanut, tosin aloin epäilemään, josko pian jotain alkaisi tapahtumaan. No, sit seuraavana yönä alkoikin oikeat supistukset, joita ei enää tarvinnut epäillä.. samantien 10 minuutin välein ja nyt tuntuivat jo alavatsallakin, ei vain selässä. Poika syntyi siis rv 40+6.

[Tuu-tikki]

meillä poikanen syntyi rv 38+0. oltiin ultrassa paino- ja synnytystapa-arviossa, jolloin kohdunsuun tilanne oli 3cm kaulaa, kiinteä ja täysin kiinni. eli tismalleen sama tilanne kuin lääkärintarkastuksessa rv 27 tai jotain. huokailin mielessäni, että poika syntyy aivan varmasti jouluaattona, jolloin viikkoja olisi 42. seuraavana yönä heräsin siihen, että vedet meni. ennen vesien menoa ei ollut yhtään ainoaa supistusta eikä mitään muutakaan mistä olisi voinut päätellä synnytyksen alkavan. (ei niitä supistuksia tullut kyllä sen jälkeenkään vasta kuin cytotecilla ja loppujen lopuksi oksitosiinitipalla, vesien meno tapahtui siis rv 37+4-5 välisenä yönä.)

[Rudy]

Minulla ei ollut mitään merkkejä, synnytys alkoi supistuksilla ja eteni siitä ilman taukoja tasaisesti... Muistan kun esikoista odotin ja tuli se laskettu päivä. Aamulla heräsin valtavaan kakkahätään, kuitenkaan mitään ei tullut. Viimeinen neuvola oli aamupäivällä ja siellä tajusin, että ne ovat supistuksia ja niitä tulee tasaiseen tahtiin. Siitä neuvolakäynnistä eteenpäin meni reilu viisi tuntia niin tyttö syntyi! Tuli kyllä täysin puun takaa tuo... Äitini on aina sanonut että se synnytys tulee juuri silloin kun sitä vähiten odottaa... Nyt tuntuu kyllä että tuon kolmannen tytön (tai pojan!) syntymää ei millään jaksais odottaa...

[jen_]

täytyy oikein muistella.. muita oireita ei mulla tainnut ollut, kuin limatulppaa alkoi irrota 3 päivää ennen h-hetkeä. Sekin kolme päivää oli melkoista odottelua, kun niin innostui et JOKO alkais tapahtua..

[pinkdream]

5 päivää ennen synnytystä alkoi alaselän jännä vihlominen, jota ei ollut koko raskauden aikana ollut. Kyllähän selkä oli useasti väsynyt varsinkin, kun joutui töissä/koulussa kaiket päivät istua, mutta tuo oli ihan erilaista vihlontaa. Samoihin aikoihin huomasin tytön selvästi tipahtaneen mahassa. Muuta mä en sitten oikeastaan muistakkaan eli ei kai sen kummempaa ollut. Sitten alkoi kivuliaat supistukset ja reilu 24h ja tyttö oli maailmassa.

 

edit. Tänään tuli mieleen, että koko viikko ennen synnytystä suoli tyhjeni... Eli oli tosi löysällä maha, mutta ei kuitenkaan niin, että olisi joku oikein mahatauti ollut. Kun supistukset alkoivat, tuntui, että oli isompi hätä, mutta mitään ei tullut. Eli suoli ainakin taisi tyhjetä kunnolla viikon aikana

Edited January 16, 2011 by pinkdream

[niiskunen]

Mulla ei ollu mitään erikoisempia oireita ennen ku synnytys käynnistyi. Menin edellisenä iltana normaalisti nukkumaan kunnes puoli kahden maissa heräsin aivan kamalaan oloon. Kävin vessassa ja koitin mennä takaisin nukkumaan, mut oli pakko nousta melkein samantien takas ylös. Alaselkä oli aivan tulessa. Supistukset oli samantien säännöllisiä, tulivat alkuun n. 5min välein. Poika syntyi sitte iltapäivällä rv 39+1