ingenjoor

Mikä muutos oli suurin? Ykkösen, kakkosen vai kolmosen tulo?

67 posts in this topic

Myös meillä elämää muutti enemmän esikoisen syntymä, kuin kuopuksen tulo kuvioihin. Jotenkin koin vaan itselleni kuopuksen vauvavuoden helpompana, vaikka elämä olikin hektisempää ja haastavampaa, kun olikin kaksi lasta yhden sijaan ja rakennettiin omakotitaloa. Saa nähdä, kuinka tämä kolmas muuttaa elämäämme vai muuttaako mitenkään, nyt jo tietää mitä tämä härdelli tosissaan on... ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toisen tulo. Kolmatta ei ole, eikä todellakaan tule.

 

Ensimmäisen tulo toki muutti asioita, mutta ei mitenkään dramaattisesti. Molemmat ovat pullolapsia, joten en ole samalla tavalla sidottu kuin perinteiset imettäjät. Esikoisen aikaan sain myös kimmokkeen suorittaa rästiopintojani loppuun (yritä sitten sanoa lapselle, miksi läksyt täytyy tehdä, jos itsellä on kaikki koulutusasiat aikuisiälläkin "vaiheessa").

 

Toisen tulo onkin ollut vähän jotain muuta. Ikäeroa on vähän päälle 1 v 7 kk ja nyt on kaksi vaippalasta ja kaksi puettavaa lasta (esikoisen into ja taidot eivät vielä ihan kohtaa), onneksi esikoinen sentään osaa syödä itse jonkinlaisella osumatarkkuudella. Nyt on myös kaksi öisin heräilevää lasta ja järkyttävät univelat, kun taas esikoinen oli hyvä nukkuja vielä vauvaiässä.

 

Esikoinen oli helppo lapsi ja perustyytyväinen, toisio sen sijaan tuntuu olevan perustyytymätön.

 

Esikoisen tulo ei muuttanut arkea kovin runsaasti, kun taas toisen tulo on selvästi kiristänyt sekä minun että mieheni pinnaa univelan muodossa. Myös lastenhoitokuviot ovat nyt toisenlaisia, kun kahta lasta ei saa ihan tuosta vaan lykättyä käsistään esim. pakollisen menon ajaksi ja varsinkin, kun esikoinen alkaa olla aika rasittavassa uhmavaiheessa.

 

Esikoisen aikaan kotona oleminen oli ihan "jees", nyt lähinnä tuntuu siltä, että voisin mennä takaisin töihin vaikka huomenna. Saattaisi ehkä vähän säästyä kuuloa vanhuuden päivillekin...

Edited by Jenny-Maria

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt, kun meillä on ne 3 lasta ja nuorinkin on jo 1v8kk, voin sanoa, että selkeästi riippuu lapsesta, mikä on suurin mullistus. Meillä suurimmat mullistukset olivat esikoisen ja kuopuksen syntymät. Tämä siksi, että molemmat nukkuivat huonosti. Tyttö nukkui hyvin, joten hän ei mullistanut meidän elämää, vaan solahti suoraan mukaan. Meillä kaikki ovat muuten olleet suht helppoja, ei koliikkia tai sairauksia, niin toi nukkuminen on se, joka on vaikuttanut eniten. 

Tietenkin elämä muuttuu, mutta raskaaksi sen olen kokenut esikoisen ja kuopuksen kanssa juuri tuon nukkumisen takia.

 

Kolmatta odottaessani olen tähän ketjuun kirjoittanut huolestani siitä, ettei saada 3 lasta hoitoon, kun tyttö ei ollut 1v4kk:n ikäisenä ollut vielä yötä erossa minusta. No, me saatiin jo viime keväällä ja kesällä kahteen otteeseen jätettyä lapset hoitoon (jaettiin lapset 2 eri paikkaan) ja päästiin miehen kanssa viikonloppureissuille :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kaksi lasta ja tuntuu kyllä että kuopuksen syntymä oli suurempi muutos.

 

Esikoinen oli niin helppo vauva kuin kuvitella saattaa. Nukkui hyvin, oli rintaruokinnalla mutta huoli myös mukisematta pullon ja tutin. Ei vatsavaivoja. Oltiin miehen kanssa jo pitkään asennoiduttu siihen et lasta halutaan mutta ei silti mitkään ruusunpunaiset lasit silmillä. Esikoisen vauva-aikana mietinkin et mitä tarkoittaa kun puhutaan vauva-ajan rankkuudesta. Ei silloin koskettanut itseä yhtään ja vauva vain solahti meidän elämään.

 

Kuopus puolestaan oli koliikkivauva, joka saattoi valvottaa aamuyöhön asti. Tissimaakari, jolle pullo ja tutti ei todellakaan kelvanneet. Kuopuksen myötä näin konkreettisesti mitä se rankempi vauva-arki voi ehkä olla. Samalla tietenkin oli hoidettava esikoinen. Tuntuu että kuopuksen syntymä oli paitsi suurempi muutos, myös opetti aika paljon mulle itsestäni.

 

Jos meille kolmas lapsi tulee, on mielenkiintoista nähdä, millainen hän mahtaa olla kun kaksi ekaa ovat niin erilaisia!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tähän astisesti eniten vaikuttanut esikoisen syntymä. Tilannekin tosin oli hieman erikoinen. Olin nuori (en tosin kovin vanhaksi itseäni vieläkään koe), olin juuri saanut lukio-opintoni loppuun ja aloittamassa amk-opinnot. Vauvan tulon vuoksi lykkäsin aloitusta puolella vuodella. Vaikeimmaksi asian ehkä teki se, että olin oikeastaan yksin vauvan neljä ensimmäistä kuukautta, sillä hänen isänsä oli tuolloin armeijassa. Vaikka hyvin pärjättiinkin, oli muutos silti suurempi kuin kakkosen kohdalla, joka syntyi kaksi vuotta isosiskonsa jälkeen.

Nyt odottelun kolmatta, tai oikeastaan ultrassa sanoivat, että näyttäisi olevan tulossa kolmas ja neljäs samalla kertaa, joten luulen tämän raskauden jälkeisen ajan tulevan olemaan aivan omaa luokkaansa vaativuuden ja sopeutumisen suhteen, sikäli kun kaikki sujuu ongelmitta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kolmesta lapsesta ehdottomasti toisen syntymä oli suurin muutos. Yhden lapsen kanssa arki sujui helposti, koska yhden lapsen kanssa lähteminen oli vielä suhteellisen helppoa. Yksi lapsi kulki helposti mukana kaupoilla ja asioilla. Kahden lapsen kanssa elämä muuttui selkeästi lapsiperhe-elämäksi. Lähteminen ei ollutkaan niin helppoa, eikä kaksi lasta kulkenut mukana siinä missä yksi. Kolmas lapsi sen sijaan ei taas ollut niin suuri muutos.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä sanoisin että esikoisen syntymä muutti eniten, vaikka helppo vauva olikin. Kaikki oli niin uutta ja epävarma olo oli kaikesta, kuuluuko tämän mennä näin ja tätä tehdä näin... Toinen lapsi solahti aika sujuvasti mukaan menoon esikoisen ollessa 1v8kk vaikka ei ollut aivan yhtä helppo vauva. Pitkä pimeä talvi oli edessä kun lokakuussa syntyi, se tuntui vähän raskaalle.

 

Mutta kaikista helpoiten on nyt mennyt tämä kolmas, vaikka toinen oli vauvan syntyessä vasta 1v5kk ja esikoinen 3v1kk. Helppo vauva ja sisaruksetkin jotain touhuaa keskenään tappelun lomassa :girl_crazy: No eivät onneksi kovin paljoa tappele mutta toisinaan. Ja kevät tuli niin pian vauvan syntymän jälkeen, nythän on jo melkein kesä. Tuntuu paljon valoisammalta mielikin, silläkin saattaa olla merkitystä mihin vuodenaikaan vauva syntyy, näköjään. Mutta ehdottomasti helpompi oli tämä kolmannen mukaan tulo porukkaan kuin toisen. Vauvanhoito menee jo rutiinilla ja lapset ovat tottuneet jo jakamaan asioita (huomiota) keskenään niin eivät ole olleet vauvasta paljoakaan mustasukkaisia. Toivottavasti näistä tulee mukava porukka, tosin haaveissa ois vielä neljäskin mukaan porukkaan alle 2v päästä :)

Edited by Lumikello

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omasta kokemuksesta sanoisin, että kolmas sujahti helpoimmin.

Kolmannen kanssa ei jaksa enää niin pingottaa, rutiinit on valmiina, lämmin aika tulossa ja vauva vaikuttaa helpolta. Mitä muuta tässä voi toivoa? ♥

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen syntymä. Ei rutiineja, kaikki oli uutta ja siihen vielä koliikki. Kakkonen vaan sujahti joukkoon :) Kakkonen tuntui vielä helpolta vauvalta, oli ihan omituista kun sai nukkua yöt. Päiväuni rytmi meni lapsilla päinvastoin, mutta ei se haitannut kun ei ollut mitenkään väsynyt.

 

Kolmosta kuumeillaan, uskon että sekin menisi hyvin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen muutti kaiken. Teki minusta äidin, miehestä isän ja meistä lapsiperheen. Kaikki tuli uutena ja osa jutuista jopa vähän järkytyksenä. ;) Toinen lapsi tuli siihen valmiiseen lapsiperheen arkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen muutti kaiken. Toinen lapsi toi lisä muutoksen ja kolmas meni ihan jo rutiinilla. Luulen että nyt kun neljäs tulossa kuuden vuoden "tauon" jälkeen,muutos vauva-arkeen on taas tosi suuri.. Siltä ainakin tuntuu :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen teki musta äidin, siirsi maapallon keskipistettä, antoi mulle loppuelämäksi syyn olla vastuullinen ja harkitsevainen. Tietyllä tapaa esikoisen tulo oli suurin shokki, koska mulla oli nyt joku toinen vastuullani itseni lisäksi. Kuitenkin olin niin nuori, että asioihin oli helppo sopeutua.

 

Toinen lapsi muutti lähinnä vain sen, ettei esikoinen ollut enää ainokainen. Suurin muutos oli siis se, että aikaa oli nyt jaettava ja alettava tasapainottelu lasten kesken, huomattavasti pienempi muutos kuin elämään kuin esikoisen tulo.

 

Kolmas taas upposi joukkoon, auttoi tuomaan sen lopullisen pisteen iin päälle, rutiinillahan tämä jo menee :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen syntymä.Meistä tuli perhe,aikusia,vanhempia.Synnytys oli uusi asia ja vauvan hoito outo juttu.

Toinen tuli meille nopeasti koska ensimmäisen kanssa alkujumin jälkeen olikin helppoa ja mukavaa ja vauva oli ihana,myös taaperovaihe oli helppo ja poika ihana!

Toinen,tyttö,oli myöskin helppo tapaus,synnytys meni hyvin ja hoito kävi vanhastaan..sisarukset rupesivat leikkimään keskenään.

Kolmas,poika,tuli vähän yllätyslapsena mutta taas meni hyvin ja kivuttomasti.Aiheuttti tietysti hommaa ja äidillä kädet täynnä työtä mutta sisaruksien touhut onnistuvat hyvin ja kaikki terveitä ja mukavaa on.

Neljäs poika oli taas "tekemällä tehty"...hyvin on mennyt..työtä on älyttömästi mutta noista on toisilleen seuraa täällä maalla ja talo täynnä tohinaa.

Kolmas sisarus reagoinut kaikista eniten pikkuveljeensä,on vähän mustis..olisiko persoonasta kiinni vai siitä että ikäero on just ton pahan 2,5 vuotta.Muilla ollut vähemmän ikäeroa ja minkäänlaista mustasukkaisuutta tai muunkaanlaista reagointia ei ole ollut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kaksi lasta, joten vaikea sanoa kolmannesta, mutta tähän mennessä on kyllä se esikoisen tulo ollut elämäni suurin mullistus. Jotain todella järisyttävää, joka muutti kaiken! :o:wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kolme lasta ja yllättäen kolmas muutti eniten.

 

Yhden kanssa vielä pystyi menemään aika paljon niin kuin ennenkin. Vauva vaunuihin ja menoksi, kahvittelut ja shoppailut onnistui hyvin vauvankin kanssa.

Toisen syntymä muutti sen, että meneminen lasten kanssa ei ollut yhtä helppoa kuin yhden kanssa, ja elämä keskittyi enemmän kotiin ja lähipuistoihin.

Kahden lapsen jälkeen kuvittelin, että eihän se kolmas enää paljoa muuta, kun on jo tottunut siihen, että huomiota joutuu jakamaan useammalle kuin yhdelle. Mutta niin vaan kolmosen vauvavuosi oli mulle kaikista rankin. Vauvanhoito meni rutiinilla ja monessa asiassa osasi ottaa jo rennosti, eli sinänsä vauvanhoitoon ei liittynyt stressiä. Mutta yllättävän raskaan tilanteesta teki se, että nyt oli jo ne kaksi isompaa, jotka koettelivat hermoja ja hakivat huomiota tappelemalla keskenään silloin kun vauva vei minun huomioni. Kahdenkin kanssa vauva-aika oli tähän verrattuna aika helppoa, kun eihän se yksi vielä itsekseen tappele. 

Joten vaikka kakkosen tulokin muutti arkea aika paljon, niin kyllä kolmannen tuoma muutos on ollut raskain. Meillä on aina ollut haaveissa iso perhe, ja aiemmin ajateltiin, että mahdollisimman pienillä ikäeroilla. Mutta kolmannen vauva-aika väsytti sen verran, että neljännestä alettiin haaveilla vasta kolmosen täytettyä 3v.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tälleen orastavassa paniikissa vastaan et nelosen... No joo kaikkia raskauksia oon kipuillut enemmän tai vähemmän....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now