Nimitysongelmia - kuka on kuka?

[susan]

Koskapa mä olen nähtävästi aivan loistava kehittämään itselleni (olemattoman) ongelman ongelman perään niin nyt tarvisin vaukkareiden apua seuraavassa:

 

Tilanne siis lyhykäisyydessään se että mulla on exäni kanssa reilu 2 v tyttö ja nyt uuden miehen kanssa tulossa vauva. Tämä ei siis vielä ollut ongelma vaan se että kun tyttärelleni luonnollisesti hänen isänsä on isi ja mun uutta miestä kutsuu etunimellä niin miten paljon pakkaa sekoittaa sitten se, että lapsilla on eri isi mutta sama nimitys? Siis kun en haluaisi hirveästi painottaa sitä että lapsilla on eri isät (siis toki se on ihan luonnollista mutta en halua korostaa sitä liikaa, perhe kuin perhe) ja tuntuisi hullulta ja jollain tapaa epäoikeudenmukaiseltakin puhua sitten lapsille "Maijan isistä" ja "Matin isistä". Ja jos käytän pelkkää isiä niin mistä ne lapset sitten tietää kenestä minä puhun?

[AnneJ.]

Esikoinen varmasti tietää kuka sen isi on, joten kun puhut esikoiselle isistä, lapsi tietää, että puhut hänen isistään. Esikoiselle puhut miehestäsi etunimellä, kuten tähänkin asti. Vauvalle puhut isistä ja kyllä lapsi sitten oppii ketä tarkoitat sillä isillä. Esikoisen isistä puhut vauvalle esim. "Maijan isi" -nimityksellä tai exäsi etunimellä. Eiköhän se sitten ajan kanssa mene ihan luonnollisesti, vaikka nyt etukäteen hermoilet asiaa

 

Kummallekin lapselle isi on varmasti yhtä tärkeä, joten mun mielestä kummastakin isistä olisi samanlainen oikeus käyttää sitä isi-nimitystä, kun puhut lapselle suoraan. Jos puhut molemmille samaan aikaan, niin voithan silloin sanoa, että mennään Matin (miehesi nimi muutettu) kanssa ulos.

 

 

muoks. Luin vähän huonosti viestisi, joten korjasin..

Edited December 6, 2011 by AnneJ.

[AnneJ.]

Ai niin! Sähän olet sama kuin tuolla kaksikielisessä ketjussa, joten miten olisi, että jos säkin kutsuisit vauvalle vauvan isää pappa-nimityksellä? Sitten olisi selkeesti toisella isi ja toisella pappa.

[susan]

Kiitos AnneJ (taas!) neuvosta..tottahan se on että stressaan etukäteen liikaa muutenkin miten tää "uusperheeseen tulee vauva"-tilanne tulee menemään ja mietin ihan liikaa...

 

Toi sun eka neuvo kuulostaa siltä että voisi toimiakin, toi että kutsuisin miestäni vauvalle papaksi enkä isiksi ei ehkä sen takia että mulle se on toooosi vaikeaa täysin suomenkielisenä ylipäänsä käsittää että pappa voi olla muutakin kuin isoisä ja se ei tulisi ollenkaan luontevasti.

 

Sitä mä juuri ajoinkin takaa että kun molemmilla lapsilla on isi joka on/tulee olemaan heille rakas niin molemmilla on yhtälainen oikeus käyttää isi-nimitystä siitä omasta isästään

 

Musta vaan tuntuu pahalta (raskaushormonit... ) käyttää nimenomaan tuota "Maijan isi" kun se tuntuu siltä että se erottaa taaperon meidän perheestä jollain tavalla. Vaikka eihän se mene niin mutta siltä se tuntuu. En osaa itsekään selittää järjenjuoksuani nyt

[Airis]

Hei

 

meillä ainakin toisinpäin toimii juurikin tuo AnneJ:n kuvaama käytäntö, että lapsipuoli kutsuu minua etunimeltä ja omat lapset äidiksi. Ja kun lp puhuu äidistä niin kaikki tietävät hänen puhuvan omasta äidistään. Toki hassuja katseita olen saanut osakseni, kun omat lapset ovat kutsuneet minua etunimellä... se kun on joidenkin mielestä vähän "etäistä". Ja päinvastoin lp on joskus kutsunut minua äidiksi mutta eipä siitäkään kukaan ole mitenkään mennyt sekaisin.

 

Kyllä ne lapset oppivat nopeasti ketä tarkoitetaan ja jos jotain jää epäselväksi niin kysyvät kyllä.

[J A W]

Kyllä monet lapset ihan ei-uusioperheissäkin puhuvat toisinaan vanhemmistaan etunimellä (kun vanhemmat kuitenkin käyttävät nimiä keskenään), eli luulen, että toimii ihan hyvin käytäntö jossa puhut miehestäsi etunimellä silloin kun puhut molemmille tytöille, eikä siitä kannata mitenkään huolehtia. Lapset myös ite valitsee nimityksiä kun puhuvat, että mitä alkavat käyttää. Jos esim. esikoisesi haluaa jossain vaiheessa sanoa molempia miehiä isiksi tai vaikkapa isäpuoltaan papaksi niin anna sanoa vaan. Samoin jos uusi tulokas alkaa käyttää isästään etunimeä kun kuulee sitä käytettävän, ei se tarkoita, että isä olisi yhtään vähemmän rakas.

Edited December 7, 2011 by J A W

[Guest Paula82]

Meillä lapset olivat 5v ja 3v kun tulin kuviohin mukaan. Heidän oma äitinsä ei ole laisinkaan kuvioissa mukana. Aluksi lapset kutsuivat mua etunimellä ja se oli täysin luontevaa. Kun muutettiin saman katon alle alkoi kuopus joskus sanoa äiti. Mies sitten kysyin multa että onko ok, tämä nimitys. Ei musta siinä mitään pahaa ollut. Tai siis ei puututtu tähän vaan annettiin tytön puhua niinkuin parhaaksi näki. Nykysin kun lapset on 6v ja 8v niin esikoinen ei koskaan sano äiti vaan aina etunimellä kuopus taas sanoo joskus äiti ja joskus nimellä. Näin meillä, mutta meillä kuviota muuttaa tosiaan se että lasten äiti ei ole kuvioissa.

[Margot]

Ehkä aloittajan pohdintoja helpottaisi ajatella, että onhan sitä muutenkin samannimisiä ihmisiä, esim. kaveripiirissä tai suvussa voi olla kaksi Pekkaa. Joskus tulee väärinkäsityksiä, mutta enimmäkseenhän homma toimii, vaikka olisi samannimisiä tyyppejä.

[J A W]

^ Tunnen yhden lapsen, joka sanoo isäänsä ja isäpuoltansa molempia isiksi, ja osaa tarvittaessa tarkentaa/korjata, että Pekka-isi tai Mikko-isi.

 

(Miesten nimet muutettu.)

[Ame]

Eräs tuttu lapsi sanoo uusperhe-isästään "isi", ja biologisesta isästään "mun isi". Minusta se on jotenkin suloista.

[Nuppu84]

Meillä pojat kutsuvat miestäni etunimeltä. Mieheni lapset kutsuvat myös minua etunimeltä tai jos on epäselvyyksiä, sanovat puoliäiti. Jos poikieni kaverit sanovat miestäni heidän isäkseen, sanovat pojat hänen olevan puoli-isä. Emme halua äiti-isäpuoli nimiä, niistä tulee mieleen vain LUmikki Äiti ja isi olemme biologisille lapsille.

[AnneJ.]

^Ihan mielenkiinnosta, että miten puoliäiti tai puoli-isä poikkeaa äitipuolesta ja isäpuolesta? Onhan niissäkin se puoli-sana.

 

Meidän lapsille ja heidän kavereilleen mun mies on "äidin mies" eli jos joku sanoo miestä lasten isäksi, niin korjataan, että mies on "äidin mies".

[zinae]

^Meillä lapset vieraammille selittää mun olevan heidän "puoliäiti", tarkoittavat äitipuolta siis mutta jostain syystä sanovat noin. Varmaan Nupun tapauksessa samalla lailla..

 

Paitsi nuorin "bonus" aina jos joku sanoo äiti hänelle, tarkoittaen minua, niin korjaa että "ei kun se on *vauvan* äiti".

 

Muoks. Siis mulle puhuessaan puhuvat ihan etunimellä, minusta vauvalle puhuessaan sanovat äiti. Siis tyyliin "äiti tulee kohta" tms.

Edited May 17, 2012 by zinae

[hiiohoi]

meillä lapset kutsuivat itse ihan oma-aloitteisesti uutta miestäni aluksi varaisiksi, mutta se on loppujen lopuksi muuttunut vain isiksi. Lapset puhuvat biologisesta isästään puhuttaessa nimellä ja siis tätä uutta miestäni kutsuvat välillä isäksi ja välillä nimellä, koska itse käytän puhuttaessa hänen nimeään. Meille oon tulossa ensimmäinen yhteinen lapsi ja nimitys pysyy siis samana. Lapset saavat kutsua miestäni nimellä tai isäksi, kuinka itse haluavat. Lapset ovat 5v, 4v ja 2v.

 

Nuorimmaiseni on alkanut sanoa nyt vasta puolisoani etunimen sijaan isäksi, mutta huomaan, että on vähän sekaisin, kun itse käytän hänestä etunimeä.

[Tirppom]

Meillä kaksi vanhinta puhuttelee nykyistä miestäni etunimellä ja joskus sanovat häntä isiksi , omaa isäänsä sanovat isäksi ja itse kutsun entistä puolisoani joko etunimellä taikka sanon "teidän isäksi". Nuorimmaiset käyttävät tietty isi- sanaa omasta isästään.

 

Nuorimmat ovat olleet viemässä vanhempia sisaruksiaan omalle isälle ja isommat ovat aina kertoneet lähtevänsä omalle isälleen. Kyllä sitä olen itse miettinyt millä tavalla tuollainen pikkuinen miettii asioita, mutta pääasia on että olemme PERHE, sama miten kutakin kutsutaan . Isommille olemme antaneet itse päättää miten kutsuvat isäpuoltaan ja ovat päättäneet puhutella häntä etunimellä, kuulemma isäpuoli ei oikein sovi

[Guest raita]

Meillä tämä on aika selkeää. Minun poikani sanoo minua äidiksi ja isäänsä isäksi. Minun miestäni puhuttelee etunimellä. Samoin on miehen tytön kohdalla. Hänen äitinsä on hänelle äiti ja mies on hänelle isä. Minua puhuttelee etunimellä. Joskus tarkentelevat kavereille nimikkeillä " äidin mies " tai "isän naisystävä" . Äitipuoli ja isäpuoli nimityksiä eivät ole ainakaan vielä käyttäneet. Sen sijaan minun poikani sanoo mieheni tyttöä siskopuoleksi ja miehen tyttö sanoo poikaani velipuoleksi. Kotona toki käyttävät ihan etunimiä, mutta kavereille selittävät toisensa ko nimityksillä.Sen sijaan tulevasta vauvasta puhuvat pelkkänä siskona eivät lisää puoli sanaa mukaan.

[Golden Eagle]

Meillä minua miehen lapset kutsuvat ihan nimellä. Ja olisi miestäni kohtaan mielestäni jo törkeää, jos lasten äidin puolisoa kutsuttaisiin isäksi. Lapsilla on jo isä joka on elämässä mukana. Eri asia on toki, jos biologinen vanhempi ei ole lasten elämässä nimeksikään mukana.

[Kiiwinen]

Meilläkin isä on isä ja äiti on äiti. Ja heidän puolisojaan kutsutaan etunimillä (tietty jos joku ei tiedä kenestä puhutaan kerrotaan sitten esim. Kiiwinen, äitipuoli). Näin on ollut myös mun lapsuudessa; ainoan poikkeuksen tekee mun äitipuolen vanhemmat, jotka ovat aina olleet mummo ja ukki. Muita äiti- tai isäpuoleni sukulaisia olen kutsunut etunimillä.

 

Isäpuolellani on kaksi lasta edellisestä liitostaan, jotka eivät tietenkään ole minulla mitään sukua. Isäpuoleni lasten kanssa olemme samanikäisiä ja lapsuudessamme aina kaikki koulujen loma-ajat olleet yhdessä, joten meille on luonnollista että kutsumme toisiamme siskoiksi ja veljiksi (olemme todella läheisiä), vaikka näin ei oikeasti olekaan. Ja tämä on muille ollut todella hämmentävää. Usein kysytään, et tarkoitat varmaankin velipuolta ja siinä vaiheessa, kun kerron etteivät ole minulle sukua nostaa toinen osapuoli kädet pystyyn ja kommentoi ettei tajua yhtään mitään    

[Golden Eagle]

Kiiwinen sinulla on ollut sitten aika ihana tilanne =) Että olette voineet olla niin läheisiä. Itse en kannata sisarusten kohdalla puoli-nimityksiä. Muille ei kuulu onko puolikas vai ei. Jos on sama äiti tai isä (tai kuten sinulla, ei edes kumpikaan) voi olla erittäin läheinen. Ja silloin sisko / veli nimitys sopii hienosti kun samaa perhettä kuitenkin ollaan

[wii]

Meiltä löytyy isi ja toisesta kodista äiti. Minua lapset kutsuu etunimellä, samoin äitinsä uutta miestä.

[Malvina]

Meilläkin minua kutsutaan nimellä, lapsilla on äiti ja kaikki tietää että se on oo minä. : D Isi tulee sitten olemaan isi kaikille lapsille luonnollisesti. Itse ajattelen myös, että sisarukset ovat sisaruksia keskenään riippumatta biologisesta siteestä, mutta pitää tästä vielä varmaan miehen kanssa tarkemmin keskustella, miten haluaa lapset tähän kasvatettavan. Äitinsä luona lapsilla on pikkuveli, vaikka heillä ei yhteistä isää olekaan - ei siis käytössä mitään puolikkaita.