Lapsettomuus TV:ssä

[Ilona81]

Nyt löyty areenasta:

 

Ylen aamu-tv: Ei kenenkään äiti - kokemuksia lapsettomuudesta

 

Eila Tiainen ja Johanna Harjunpää ovat useiden muiden lapsettomuudesta kärsivien tavoin kirjoittaneet omat tarinansa juuri ilmestyneeseen kirjaan Ei kenenkään äiti - kokemuksia lapsettomuudesta.

 

http://areena.yle.fi/video/1336540178900

[unelma79]

Huomenna taitaa tulla eilinen Inhimillinen tekijä uusintana. Siellä on Satu Taiveaho ja Kanki Kaikkonen kertomassa omasta lapsettomuushistoriasta sekä adoptioprosessistaan.

[Nikita85]

^Katsoin juuri kyseisen inhimillisen tekijän. Ei voi, kuin kehua miten tahdikkaasti, tyylikkäästi ja koskettavasti haastattelu oli tehty! Kannattaa katsoa.

 

http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1514902

[Lia]

^Samaa mieltä!

 

Mua kyllä niin surettaa tuon pariskunnan puolesta, että heidän adoptioprosessinsa ei onnistunut. Varsinkin Taiveahoa käy sääliksi, kun hän ei ole mitenkään syyllinen tapahtuneeseen. Ilmeisesti ovat pitkään yrittäneet hoidoillakin saada lasta, mutta yllättävän positiivisilta ja elämänmyönteisiltä silti vaikuttivat, vaikka varmasti lapsen kaipuu on suuri. Nostan myös hattua sille, että noin avoimesti uskaltavat puhua lapsettomuudestaan.

[Nikita85]

Samat tunteet kyllä itselle tuli haastattelua katsoessa! Ei voi kuin ihailla heitä! Mulle tuli todella yllätyksenä se, että adoptiota hoitavat viranomaiset olivat tienneet Kaikkosen nuorisosäätiö-sotkusta aiemminkin mutta tosiaan vasta loppuvaiheessa halusivat tehdä siitä raporttia kohdemaahan!! Minusta se tuntui aivan käsittämättömältä vääryydeltä! Ilmeisesti adoptioprosessiin liittyvistä epäkohdista ei voi valittaa yhtään minnekkään vaan sitä on täysin viranomaisten oikkujen armoilla!

[Neferty]

Lääkärilehden artikkeli:

 

Mitä hedelmöityshoidoista seuraa?

[Forelli]

^Olipa ajatuksia herättävä teksti. Koskee mielestäni kaikin tavoin lapsettomia ja oikeastaan monia muitakin elämänalueita.

[J A W]

"Suomessa tahaton lapsettomuus on sairaus, jota hoidetaan julkisin varoin."

 

 

Joo, onhan se tätäkin. Mutta ei se musta pelkästään sitä ole. Graduntekijä lienee analysoinut tosiaan lähinnä hoitotahojen laatimia oppaita, joissa ymmärrettävästi puhutaan nimenomaan hoidoista...

[talviuni]

19.6. alkaa lapsettomuudesta kertova dokumenttisarja Yleltä:

 

http://yle.fi/ohjelmat/1488121

[T*ssu]

En taida haluta katsoa nyt on taas ahdistusvaihe. Ei taida tehdä kovin hyvää

[Lia]

19.6. alkaa lapsettomuudesta kertova dokumenttisarja Yleltä:

 

http://yle.fi/ohjelmat/1488121

 

Tänään siis!

 

Itse ajattelin katsoa ainakin ekan jakson. Muakin ahdistaa satunnaisen säännöllisesti ( ), mutta kun nyt näitä nettipalstojakin selaan hullun lailla, niin en usko että omalla kohdallani tämä ohjelma ainakaan lisäisi tuskaa. Mä olenkin oikeastaan niin tiedonjanoinen, että haluan nähdä ja kuulla kaiken lapsettomuudesta, vaikken kaikkeen pystykään samaistumaan.

[Utu]

19.6. alkaa lapsettomuudesta kertova dokumenttisarja Yleltä:

 

http://yle.fi/ohjelmat/1488121

 

Tänään siis!

 

Itse ajattelin katsoa ainakin ekan jakson. Muakin ahdistaa satunnaisen säännöllisesti ( ), mutta kun nyt näitä nettipalstojakin selaan hullun lailla, niin en usko että omalla kohdallani tämä ohjelma ainakaan lisäisi tuskaa. Mä olenkin oikeastaan niin tiedonjanoinen, että haluan nähdä ja kuulla kaiken lapsettomuudesta, vaikken kaikkeen pystykään samaistumaan.

 

Täytyypä yrittää muistaa!

[Kurmis^]

^ Katsoin ja pidin. Toivottavasti muistan olla telkkarin äärellä seuraavienkin osien aikana...

[T*ssu]

Katsoin sitten kuitenkin. Yllättävän hyvä, huumoriakin oli

 

Oli hyvä, kun kaksi naista väitteli siitä, miten hoidot pitäisi rahoittaa. Teki mieli huutaa kummallekkin että PÄÄ KIINNI!!!! (mikä pms.. )

Minusta ei kenelläkään ole oikeutta tehdä tyyliin viittä lasta yhteiskunnan täydellä tuella. Toisaalta nyt, julkisen IVFn odottaessa, olen kiitollisempi kuin koskaan että tällainn mahdollisuus on.

Meillä, jos vain se joskus meille suodaan, lapsiluku jää kahteen ihan "sääntöjenkin" puitteissa. Hyvä näin. Mielestäni julkisen puolen rajoitukset ovat tähän saakka kuulostaneet varsin kohtuullisilta. Toki olisimme menneet yksityiselle (ja menemmekin jos tarvetta tulee) jos emme ehtoja täyttäisi.

[Kurmis^]

Minusta ei kenelläkään ole oikeutta tehdä tyyliin viittä lasta yhteiskunnan täydellä tuella.

 

Täysin samaa mieltä.

[unelma79]

Katsoin ja ihan hyvä oli, vaikka hiukan kauaksi mentiin siinä Thaimaanlaisten naisten vuokrakohtu asiassa. Tuskin kovin moni meistäkään tavallisista lapsettomista ihmisistä hankkiutuu rikolliseen vuokrakohtu bbisnekseen mukaan.

 

Mielenkiintoinen se neljän ihmisen keskustelu siinä ohjelmassa; psykologi, kirjailiaja jne. Turhan niukasti näytettiin sitä. Ärsytti kun kukaan niistä,etenkään se IVF-nainen, eikä edes psykologi ymmärtäneet sitä vapaaehtoisesti lapsetonta kirjailijaa. Aivan kuin olisi ollut jo valmiiksi asenteellinen mielipide. Minä mielestäni käsitin mitä se kirjailija yritti viestittää. Hän ei tuominnut lapsettomuushoitoja tai mitään sellaista, vaan MINUN (siis minun käsitykseni) mukaan olisi halunnut yhteiskuntaan enemmän myös sellaista asennetta, että elämä on merkityksellistä, hyvää ja mielenkiintoista myös ilman lapsia. Näin KAIKILLA olisi parempi olla. Se helpottaisi myös tahattomasti lapsettomien tuskaa, kun ei aina ja kaikkialla vaan korostettaisi (lapsi)perhe-elämän mielekkyyttää ja miten vain se on sitä "oikeaa" elämää. Minustakin olisi hyvä, jos alkaisi lisääntyä myös sellainen ajattelutapa, että lapsettomat ihmisetkin elää hyvää elämää (koska näyttää siltä, että lapsettomaksi tässä jäädään) ja ei olisi sitä "seläntakana" säälittelyä siitä miten nuokin nyt jää ilman sitä ja tätä kokemusta elämässä, voi kurjaa, voi miten ikävää *ja samaan aikaan puristetaan omaa lasta tiukemmin syliin* ja ajatellaan miten meillä on asiat niin hyvin ja miten me olemme onnekkaita. Tämä vaikuttaa myös siihen, että lapsettomat jäävät helposti yksin ja muun sosiaalisen elämän ulkopuolelle, kun lapselliset nyt viihtyvät paremmin "samassa elämäntilanteessa" olevien kanssa, voi keskustella "samoin kokevan kanssa" lapsistaan.

 

Lopuksi vielä...Se psykologi sanoi ihanasti, että lapsia voi saada muutenkin kuin omasta kohdusta...vai mitenkä se nyt meni. Hyvin sanottu, mutta...adoptioon ei kaikilla ole mahdollisuutta ja varaa (sitä sivuutettiin tuossa jaksossa hiukan ja sai siitäkin turhan helpon kuvan), sijaislapsi taas vaatii toisenlaista suhtautumista , koska se ei koskaan ole oma ja se voidaan "viedä" pois. Ahdistava ajatus tällä hetkellä, että vietät vaikka kaksi vuotta lapsiperhe elämää, sisustat ja hankit kaikki jutut ja sitten ykskaks lapsi palautetaan omaan perheeseen ja tulee tyhjyys No, mutta jaksoja siinä on kuusi, mielenkiinnolla odottaen. Ihanaa on se, että lapsettomuudestakin tehdään sarja kun noita elämää vauvan kanssa, reissussa lasten kanssa ohjelmia on ihan riittämiin.

[Utu]

Eilinen ohjelma löytyy Yle Areenasta kuukauden ajan: http://areena.yle.fi/tv/1549881

[Lia]

Mäkin pidin ohjelmasta, ja musta oli kiva että tässä oli erilaisia ihmisiä ja pareja eri tilanteissa kertomassa lapsettomuudestaan.

[Sulka]

Oli ihan hyvä tuo Ylen ohjelma. Jäin vaan miettimään että mitä oli ne professorin mainitsemat "lukuisat tavat" saada lapsi? Itse en keksi kuin sijaisvanhemmuuden ja adoption tämän "perinteisen kaavan" ohella.

[Guest Ihmejakumma]

^Ehkä hän tarkoitti sitä, että useimmilla meistä on jossakin vaiheessa lapsia lähipiirissä, ja lapseen voi muodostaa hyvän suhteen vaikkei se olisi oma. Voi myös hakeutua lasten pariin jotenkin muuten. Eli elämäänsä voi saada lapsen, vaikkei se ole oma.

 

Minä en kyllä ihan käsittänyt kaikkia näitä ohjelmassa esiintyneitä tyyppejä. Esim. se 42-vuotias mies, joka toisaalta halusi kiihkeästi lasta mutta toisaalta tokaisi välinpitämättömästi, että sitoutuminen nyt ei vaan taida olla hänen "juttunsa". Minä en ihan pysty eläytymään siihen, että joku haluaa lapsen mutta puoliso on siinä tilanteessa vain välttämätön väline sen lapsen saamiseksi. Lisäksi laittaisin oman rajani siihen, että kohdunvuokraus kaukomailla menee jo liian pitkälle. Jotenkin se kuvio oli vaan köyhän ihmisen hyväksikäyttöä, eräänlainen eurooppalaisen kolonialismin jatke. Mutta en tarkoita tällä sitä, että haluaisin kieltää noilta sympaattisilta homomiehiltä tätä projektia, jos heidän etiikkansa sen heille sallii.

 

Minusta on hienoa, että ne jotka biologisia lapsia haluavat, voivat niitä nykymenetelmin saada - ja näinhän sanoi myös se kirjailija, jota kyllä ei mielestäni oikein kuunneltu. Silti näitä tarinoita kuunnellessa tuli sellainen olo, että kyllä siinä lapsiasiassa pitäisi jonkin verran olla nöyryyttäkin mukana. Kukaan ei elämältä voi saada kaikkea. Johan sitä 2-vuotiaalle uhmaikäiselle näytetään, että kaikkea et voi saada mitä haluat... Ja onko se edes kovin terve lähtökohta, että ajattelee vain sitä mitä itse saa tai ei saa? Eikö pääasian pitäisi olla se, että uusi ihminen saa elämän ja rakastavan perheen? Ainakin siinä todella pilaa koko oman loppuelämänsä, jos katkeroituu ja kokee omia perusoikeuksiaan loukatun, jos omaa lasta ei vaan mitenkään voi saada. Lapsettomuus taitaa olla parhaimmillaan kasvun paikka, pahimmillaan vapaaehtoinen itsetuho. Se on sitten omasta valinnasta kiinni kumpi toteutuu.

[Sulka]

Vielä tuosta Hartain toive: lapsi -sarjasta. En löytänyt tuolta nettisivulta seuraavaa jaksoa, eikä sen mukaan ole tuleviakaan jaksoja tulossa?! Löysikö joku muu ja tuliko tällä viikolla jakso? Itsellä se meni ohi (jos sitä tiistaina tulikaan) ja siksi yritin netistä löytää..

 

Muokkaan.. Löysinkin jo...

Edited June 28, 2012 by Sulka

[talviuni]

^ Juu tosiaan, tuli uusi jakso tiistaina. Itse katsoin sen eilen, ja mä jostain syystä tykkäsin tästä viimeisimmästä jaksosta vielä enemmän kuin edeltäjästään. Odotan jo innolla seuraavia jaksoa

Musta on kiva, että tosta ei ole tehty sellaista surkutteludokumenttia, mutta ei mitään ylipirteää länkytystäkään. Ja ihan mahtavaa, kun siinä on niin paljon erilaisia lapsettomuuskokemuksia kuvattuna. Toivottavasti kaikkia tarinoita seurataan jatkossakin edes hieman.

 

Esimerkiksi se homo- ja lesbopariskuntien yhteinen perhe oli tosi mielenkiintoinen. Tulin ihan hirmu hyvälle mielelle, että olivat löytäneet toisensa ja keksineet keinon saada perheen

[Nikita85]

Minäkin katsoin uuden jakson.. Minustakin sarja on ihan piristävällä tyylillä tehty. Mutta itse kyllä pahoitin mieleni siitä, miten helpon kuvan jakso antoi adoptiosta ja miten keskustelussa kritisoitiin hoidoissa olevia, jotka eivät ymmärrä lopettaa ajoissa vaan kehittävät biologisesta lapsesta pakkomielteen.. Itse ainakin vielä toistaiseksi koen hoitojen olevan helpompi tie vanhemmuuteen, kuin adoption..

[Auppis]

Mä olisin toivonut ainakin yhtä sellaista paria lisää, jotka ovat yrittäneet lasta kauan ja käyvät yhä hoitoja läpi, ja joilla olisi "hoidettavissa" oleva ongelma. Nyt ainoa vastaava pari on se, jossa miehen spermassa ei ole siittiöitä ja joka yrittää hedelmöitystä luovutetulla spermalla. Tuntuu, että sarjaan on otettu vain ääripäiden esimerkkejä.

[Nikita85]

Minä en kyllä ihan käsittänyt kaikkia näitä ohjelmassa esiintyneitä tyyppejä. Esim. se 42-vuotias mies, joka toisaalta halusi kiihkeästi lasta mutta toisaalta tokaisi välinpitämättömästi, että sitoutuminen nyt ei vaan taida olla hänen "juttunsa".

 

Minusta tässä haluttiin tuoda esille se, että elämäntilanteesta johtuva lapsettomuus on miehelle ehdoton tuomio, toisin kuin naiselle. Ohjelmassahan on seurattu myös yksinäisiä naisia, jotka hedelmöityshoitojen avulla yrittävät saada yksin lapsen. Miehelle se ei ole mahdollista.

 

 

Minusta on hienoa, että ne jotka biologisia lapsia haluavat, voivat niitä nykymenetelmin saada - ja näinhän sanoi myös se kirjailija, jota kyllä ei mielestäni oikein kuunneltu. Silti näitä tarinoita kuunnellessa tuli sellainen olo, että kyllä siinä lapsiasiassa pitäisi jonkin verran olla nöyryyttäkin mukana. Kukaan ei elämältä voi saada kaikkea. Johan sitä 2-vuotiaalle uhmaikäiselle näytetään, että kaikkea et voi saada mitä haluat... Ja onko se edes kovin terve lähtökohta, että ajattelee vain sitä mitä itse saa tai ei saa? Eikö pääasian pitäisi olla se, että uusi ihminen saa elämän ja rakastavan perheen? Ainakin siinä todella pilaa koko oman loppuelämänsä, jos katkeroituu ja kokee omia perusoikeuksiaan loukatun, jos omaa lasta ei vaan mitenkään voi saada. Lapsettomuus taitaa olla parhaimmillaan kasvun paikka, pahimmillaan vapaaehtoinen itsetuho. Se on sitten omasta valinnasta kiinni kumpi toteutuu.

 

Kyllä ainakin itselle lapsettomuus on tuonut aivan helvetisti nöyryyttä koko elämää kohtaan. Kyllä tässä on tullut huomattua, miten vähän sitä voi todella vaikuttaa oman elämänsä kulkuun vaikka miten yrittäisi asiansa hoitaa mallikkaasti ja elää oikein. Minusta on todella loukkaavaa, että lapsettomuuden yhteydessä ajatellaan usein noin, ettei kaikkea voi saada, just deal with it! Aivan, kuin se lapsi olisi jokin esine. Jos sillä kaksi-vuotiaalla lapsella ei ole isää, kuten kaikilla kavereilla, tulisiko sinulle mieleen mennä sanomaan hänelle, että kuule, että kaikkea ei voi saada?! Itselle lapsettomaksi jääminen olisi elämän kokoinen suru, enkä tiedä pystyisinkö siitä koskaan täysin toipumaan vaikka varmasti sen aukon kanssa joskus oppisin elämään. Minusta kuulostaa aika pelkistetyltä sanoa, että jokainen voi päättää millaisen kriisin lapsettomuus itselleen aiheuttaa. Miten kukaan voi itse päättää miten suuri suru lapsettomuus itselle on? Tunteet ovat tunteita ja niitä on mahdotonta saada järjellä ojennukseen vaikka miten kovasti yrittäisi. Itse en puhuisi vapaaehtoisesta itsetuhosta, mitä vapaaehtoista tahattomassa lapsettomuudessa on? Kyllä tämä tuho ja suru ovat tulleet aivan pyytämättä ja siitä on vain pakko yrittää selviytyä, kukin parhaaksi näkemällään tavalla.