Birbir

Selkäongelmia

16 posts in this topic

Ongelmaselkäinen/ selkäongelmainen täällä hei.

Olen ollut raskaana kahdesti, joskin jälkimmäisestäkin odotuksesta on aika nyt jo yli kaksi vuotta. Selkäongelmat alkoivat ensimmäisen odotuksen loppupuolella (v. 2006), diagnosoitiin neuvolalääkärin sekä itsenikin toimesta liitoskivuiksi, jotka tuntuivat erityisesti ristiselän sekä nivusten tietämillä. Toinen raskaus alkoi, kun esikoinen oli vasta n. 7 kk vanha. Selkäni tuskin oli vielä täysin toipunut edellisestäkään odotusajasta, joten ongelmat alkoivat kuopuksen odotuksessa jo ennen puoliväliä. En enää tarkalleen muista kuinka kipeä selkäni raskausaikana oli, mutta ongelma onkin lähinnä se, että selkä vaivaa yhäkin.

Kipu/ puristava tunne/ lukkotila tuntuu ristiselässä sekä siitä hieman alaspäin. Samasta kohtaa, erityisesti selkärangan molemmin puolin (ei siis selkärangan kohdalta), selkä on painaessa hyvinkin herkkä. Usein tuntuu myös siltä, kuin selkä olisi tuosta kohtaa erityisen notkolla, vaikka ainakaan peilikuvassa notkoa ei kummemmin näy. Raskausaikoinakaan selkäni ei mennyt suuremmin notkolle. Rasitus eli lähinnä lasten sylissä kantaminen pahentaa välittömästi selän oireilua. Jos selkää ei ihmeesti rasita, saattaa mennä hyvinkin jonkin aikaa ilman sen kummempia oireita. Toisaalta oireet saattavat ilmaantua ihan vain vaikka kumartuessa. Olen ollut huomaavinani tässä kohtaa selkää myös jonkinlaista jäykkyyttä, jota ei ennen raskauksia ollut.

 

Olen käynyt selkäni kanssa lääkärissä ehkä vuosi(?) sitten. Lääkäritäti meinasi, ettei kuvata tai mitään, koska ikäisilläni nuorilla naisilla selkävaivat harvoin johtuvat mistään varsinaisista korjattavista vioista (kuulosti omaan korvaani vähän hassulta syyltä jättää tutkimatta). Käski vahvistaa vatsa- ja selkälihaksia ja liikkua muutenkin. Olen pyrkinyt liikkumaan, joskaan en todellakaan ole järin liikunnallinen ihminen. Ylipainoa ei kuitenkaan ole. Olen myös yrittänyt vahvistaa lihaksia, mutta mielestäni ainakin vatsalihakseni ovatkin ihan ok kunnossa, selästä on hankalampi sanoa. En kuitenkaan koe itse, että selkäni kohdallakaan kyse olisi siitä, että lihakset eivät jaksa, vaan oireet tuntuvat jotenkin... erilaisilta.

 

Löytyisikö täältä mahdollisesti joku, joka osaisi kertoa valistuneen arvauksensa vaivani syyksi? Pitääkö vain yrittää sinnikkäästi liikkua ja vahvistaa lihaksia, onko kyse heikosta lihaskunnosta vai vaikuttaisiko joltakin muulta? Jos jollakulla on jakaa tehokkaita, kotona tehtäviä jumppaliikkeitä tähä tarkoitukseen soveltuen, ottaisin vinkkejä ilolla vastaan!

Edited by Birbir

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oletko käynyt hierojalla/fysioterapeutilla tai vaikka osteopaatilla? Itse suosittelisin ehkä tuota osteopaattia... Heillä on yllättävän paljon tietoa ja taitoa tutkia vaivaasi. Osaavat antaa myös paljon hyvin lisäneuvoja tuohon kotijumppaamiseen :dancegirl:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nella:

Kiitos vastauksestasi :)

 

En ole vaivani kanssa (toistaiseksi?) käynyt muualla kuin tuolla terveyskeskuslääkärillä. Odotin kyllä naiivissa mielessäni, että olisin saanut silloin lähetteen jonnekin julkisen puolen asiantuntijalle, mutta tosiaankaan näin ei siis käynyt... Ehkäpä voisi harkita jonkinlaiselle asiantuntijalle menoa, jos/kun taloudellisen resurssit sen sallivat. Näillä näkymin tällaista ei ole tiedossa ihan heti. Pidän asian kuitenkin mielessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla vaivaa alaselkä säännöllisesti. Useimmiten kipu on kuitenkin ehtinyt loppumaan ennen kuin olen saanut aikaa fysioterapeutille. Jos olen päässyt, niin hyöty ei ole ollut kovin suuri. Kipujakso kestää yleensä pari viikkoa. Lääkäriltä sain viimeksi lääkkeitä ja diagnoosin, että joku nikama jumittaa (samaa on fys. sanonu). Kysyin, että suositteleeko fysioterapeuttia tai osteopaattia, niin hän suositteli mieluummin kiropraktikkoa sekä pilatesta. Pilateksen aloitin nyt, tuntuu ainakin hyvältä. Jatkossa vasta näkee onko siitä hyötyä selkäkipuihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omalla kohdallani selkäongelmat alkoivat viitisen vuotta sitten, kun rinteessä isokokoinen mies tuli selkään lumilauta poikittain. Tärsky oli aika kova, mutta en siinä hätäkässä reagoinut asiaan sen kummemmin, kun jalat toimivat (ja selkäkin kipuilusta huolimatta). Viikon verran kävely oli kuitenkin köpöttelyä, enkä pystynyt kumartumaan, kun alaselän ja takareisien lihakset menivät jumiin.

 

Tuosta eteenpäin on välillä ollut jaksoja, jolloin selkä on kipuillut enemmän tai vähemmän. Omalla kohdallani säännöllinen punttisalilla käyminen tai muu riittävän ahkera vatsa- ja selkälihasten treenaaminen on auttanut. Pahimpaan aikaan (tuota tärskyä seurannut kevät) en nukkunut kunnolla ja kaikki liikunta uintia lukuunottamatta tuntui vaikealta. Lääkärillä käynnistä ei ollut hyötyä (määräsi vain kipulääkettä ja kehotti liikkumaan), mutta kun aloitin uinnin, alkoi helpottamaan. Aluksi pelkästään rintauintia ja sitten vähitellen onnistui myös vapaauinti. Välillä olen käynyt hierojalla ja raskauden loppupuolella hotjooga helpotti (5 krt viikon sisällä vei kaikki selkäkivut pois :) ).

 

Harjoittelua tietty helpottaa se, että muutenkin tykkään urheilla. Treenaaminen voi tuntua tylsältä, mutta kun korsettilihakset saa riittävän hyvään kuntoon, ei "ylläpito" ole niin raskasta ja menee helpommin muun liikunnan ohessa. Ts. alussa 1-2 kertaa viikossa piti olla aktiivinen selän ja vatsan treenaamisen osalta, mutta nyt riittää punttiksella käyminen 1-2 krt kuussa. Lisäksi käyn hiihtämässä, pelaamassa pallopelejä tai tekemässä jotain muuta, jossa tulee huomaamatta käytettyä keskikropan lihaksia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä yksi selkä vaivanen. Pahimmat vaivat alkoivat kun kuopus oli reilun vuoden. Olihan selkä vihotellut, mut normaalilla hieronta käynneillä ja kipulääkkeillä sai sen siihen kuntoon, ettei enää viittinyt valittaa. Sit kun se äity pahaksi niin sain tuomioksi SI-nivelen jumi ja fasettilukko. Mul homma meni paremmaksi hierojalla, joka myös käsitteli selän nikamia, mut varmaan ostopaatti ja kiropraktikko on seuraavat joiden puoleen käännyn, jos vaiva äityy taas pahaksi. Mulle sanottiin et nuo SI ongelmat on aika yleisiä raskuden jälkeen, kun rangan asento on muuttunut raskauden aikana.

 

 

"SI-nivel osallistuu etupäässä eteenpäin taivutukseen, painon kannatteluun ja tasaiseen jakamiseen ja kävelyn ja seisomisen painonkannattelu lukitusvaiheeseen. Tästä johtuen SI-vaivat tuntuvat kipuna ja jäykkyytenä eteenpäin taivutuksessa, asennon ylläpitämisessä kävelyn ja seisomisen aikana. Akuuteissa SI-nivelen toimintahäiriötä kuvataan yleensä niin, että koko lantion seutu voi tuntua lukossa olevalta ja kiertyneeltä toiselle puolelle. SI-nivelen toimintahäiriö voi myös aiheuttaa sekä paikallista että säteilevää kipua nivusiin, pakaroihin ja alas jalkoihin ja lonkan ulkokiertäjien ja lähentäjien lihasjäykkyyttä. "

 

Fasettilukko oireili mul siten, kuin ois rintakehän ympärille vedetty korsetti liian tiukalle. Tuntu ettei saa kunnolla henkeä ja vaikka kuinka venytteli, kiemurteli ja yritti saada ns. rintakehää auki niin se ei onnistunut. No parit kunnon naksautukset hierojalla, niin johan alko henki kulkee :grin:.

 

 

"Fasettilukko-oireilla tarkoitetaan selkänikamien välisten pienten nivelten liikkuvuuden ja elastisuuden vähenemistä (”lukkiutumista”). Selkänikamat niveltyvät toisiinsa päällekkäin pienten nivelten välityksellä. Kun selkänikamarakenne menettää normaalia elastisiteettiaan, syntyy tukikudoksen rasituksessa helposti luisissakin rakenteissa kulumia sekä ärsytys/tulehdustiloja ja tämän myötä myös selkänikamien niveliä suojaavat nivelkapselit jäykistyvät, mitä kansanomaisesti kutsutaan fasettinivelten lukkiutumiseksi, vaikka mitään mekaanista lukkoa ei selässä olekaan syntynyt.

Fasettilukko-oireistoa esiintyy yleisimmin rinta- ja kaularangan alueella ja mm. skolioosi, staattinen työskentely ja rasitus altistavat niille. Oireeseen kuuluu hermostuttava jäytävä kipu ja jäykkyys. Rintarangan alueen lukko-oiretta poteva saattaa tuntea jopa hengen salpautumista ja pakahtumistunnetta rintakehällä, ja kivut säteilevät molemminkin puolin rintakehää.

Fasettilukko-oireiden helpottamisen periaatteet ovat samankaltaiset kuin muidenkin kuluneiden, ärsyyntyneiden ja kimmoisuutensa kadottaneiden nivelten hoitaminen. Tulehdusta helpottavat kipulääkkeet ja rauhoittuneessa vaiheessa nikamien luonnollisen elastiteetin palauttaminen erilaisilla venytyksillä sekä harjoitteilla tulevat kysymykseen samoin kuin fysioterapeuttinen hoito, jossa selkänikamien fasettinivelten normaalia liikkuvuutta pyritään palauttamaan."

Share this post


Link to post
Share on other sites

"SI-nivel osallistuu etupäässä eteenpäin taivutukseen, painon kannatteluun ja tasaiseen jakamiseen ja kävelyn ja seisomisen painonkannattelu lukitusvaiheeseen. Tästä johtuen SI-vaivat tuntuvat kipuna ja jäykkyytenä eteenpäin taivutuksessa, asennon ylläpitämisessä kävelyn ja seisomisen aikana. Akuuteissa SI-nivelen toimintahäiriötä kuvataan yleensä niin, että koko lantion seutu voi tuntua lukossa olevalta ja kiertyneeltä toiselle puolelle. SI-nivelen toimintahäiriö voi myös aiheuttaa sekä paikallista että säteilevää kipua nivusiin, pakaroihin ja alas jalkoihin ja lonkan ulkokiertäjien ja lähentäjien lihasjäykkyyttä. "

 

 

Kuulostaapas tosi tutulta tämä pätkä! Lienevätköhän omatkin selkäongelmani sitten tässä SI-nivelessä. Onko mitään tietoa (kellään), mitä tällaiselle sitten voisi tehdä? Löytyykö apu vain ammattilaisen luota vai onko kotikonstein jotakin tehtävissä?

 

Itse siis en ole selkäoireistani päässyt eroon. Hetkellisesti tilanne on toisinaan parempi, sitten taas vastavuoroisesti pahempi. Sietämätöntä ei onneksi ole, mutta rajoittaahan tuo jossakin määrin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä yksi selkävammainen myös. Mä olen satuttanut selkäni jo vuosia sitten sohvaa nostaessani ja sen jälkeen tuo on vaivannut enemmän tai vähemmän. Oikeasti sitä alettiin tutkimaan vasta syksyllä 2010 (?) kun en kivulta pystynyt enää yksi iloinen iltapäivä liikkumaan. Siihen saakka söin hirmuisesti kipulääkkeitä ja lihasrelaksantteja kun kukaan ei uskonut että mulla ei ole ongelmaa lihasten kanssa vaan mua sattuu selkärankaan! Lopulta sieltä löytyi kuin löytyikin vikaa, pieni välilevytyrä ja jossain nikamien välissä oli jotain rustottumaa tai jotain sen tyylistä. Raskauden alussa mä pelkäsin hirmuisesti että miten mun selän käy kun vatsa kasvaa mutta ihme ja kumma, mun selkäni ei ole ikinä ollut niin hyvässä kunnossa kuin raskauden aikana :ph34r:

 

Nyt kun vaiva on helpottanut suuresti tekis mieli päästä uudelleen tsekkaamaan selän ja sen tyrän ja rustottumien tilanne mutta ei tuollaisia tutkimuksia kai tehdä jos vaiva on parempaan päin mennyt eikä pahempaan. Tosi herkästi se tulee vieläkin kipeäksi mutta mitään tuollaista liikunnan lamauttavaa kipua ei ole enää ollut. Toivottavasti vaiva pysyykin poissa. Selkäkipu on todella kammottavaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kanssa selkävaivainen.

 

Minulla alkoi vuonna -99 vasemmassa lonkassa särky joka veti vasempaan jalkaan. Lisäksi selkä oli kipeä. Olin tuolloin 16 vuotias. Ensin lääkärit vain sanoivat, että ei noin nuorilla vielä mitään ihmeempää selässä ole ja sain lähetteen fysioterapiaan. Liikkeitä noudattaen vaiva vain paheni ja rampattuani lääkärissä 3 vuotta tuskieni kanssa. Sain vihdoin lähetteen magneettikuvaukseen.

 

Niin ja minulle oli unohdettu sanoa aikaisemmin, kun oli röntgen otettu, että omistan yhden ylimääräisen selkänikaman. No magneetti kuvauksessa selvisi, että minulla on yksi välilevytyrä joka painaa vasemman jalan hermoon josta särky johtuu ja lisäksi 3 välilevyn rappeumaa. Tuo hermosärky on kyllä järkyttävää, ei mitkään särkylääkkeet auta ja välillä tuntuu kuin varpaat olisivat tulessa ja lonkasta varpaisiin viiltävää kipua. Muutaman kerran kivun ollessa pahimmillaan on koko vasen jalka hävinnyt.

 

Aikaisemmat fysioterapia ohjeet olivat tähän vaivaan ihan väärät ja vain pahensivat tilannetta. Diagnoosin jälkeen sain uudet ohjeet jotka auttoivat ja kun sain vahvistettu "korsetin" lihaksilla löytyi apua. (Niin ja sain ohjeet, että jos pidätyskyky katoaa tai osittaista halvaantumista niin heti sairaalaan.)

 

Nyt osaa jokapäiväisessä elämässä nostaa ja liikkua oikein. Muutaman vuoden välein yleensä sattuu jotain, teen väärän liikkeen tai nostan väärin ja silloin tyrä taas jotenkin alkaa painamaan. Siihen ei auta sitten muu kuin venytys hoito ja lääkekuuri ennen kuin on taas liikuntakykyinen.

Raskauden aikana kävi juuri niin, että olin kumartunut ottamaan housuja pois ja yhtäkkiä tuntui kuin joku olisi lyönyt alaselkään ja jalat lähti alta. Sain sängystä onneksi kiinni. Sitten alkoi helvetillinen särky ja tietenkään raskauden aikana ei voinut nota vahvimpia lääkkeitä ottaa. Sai sitten kunnolla kärsiä kivusta ja otkeä päivät kun joka asennossa särki niin kovaa. Selkäkipillä venytys, fysioterapia saivat lopulta selän kuntoon.

 

Suosittelisin kyllä ketjun aloittajaa yrittämään uudelleen lääkärin juttusille, että kuvaisivat. Väärillä liikkeillä voi saada vielä pahempaan kuntoon selkänsä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos taas uusista vastauksista ja kokemuksien jakamisesta. Kovin ikäviltä kuulostavat muidenkin selkävaivat :(

 

Itselläni tilanne on ollut vaihteeksi parempi. Olen huomannut, että kun muistaisi olla nostamatta väärin (mitä tulee kyllä kieltämättä tehtyä usein arjen kiireessä) ja jaksaisi jumpata sekä venytellä, niin selkäkin tuntuisi pysyvän paremmassa voinnissa. Ja voi kun ei tarvitsisi lapsia nostella, niin kyllä selkä kiittäisi :) Toistaiseksi en siis ole kuitenkaan lääkäriä uudelleen asian tiimoilta häirinnyt (koska juuri häiritsemiseltä se terveysaseman lääkärillä käyminen itsestäni tuntuu, kun aina on kova hoppu ja lääkäritädistä virtaa hienoisesti sellainen "tässä olisi kyllä jo seuraavan potilaan vuoro"- energia). Jumppailuissa on ollut taukoa ja kyllähän sen huomaa selässäkin. Luulen, että itselläni osasyy tähän kipuiluun on kyllä tosiaan se lihaskunto tai sen puute. Vatsalihakset lienevät ok, mutta selän tilanne onkin ihan eri. Itseäni tuossa liikkumisessa mietityttää se, että kuinka kovaa rasitusta ja kipua selän lihaksistossa (ja ehkä muissakin osissa?) saa tuntua, että homma on vielä ok? Tietenkään en haluaisi aiheuttaa tuota SuzieL:n mainitsemaa tilannetta, jossa aiheutan itse selän tilanteen huonontumisen väärillä liikkeillä. Olen koittanut ottaa varovasti ja selkääni kuunnellen, mutta eiväthän ne lihakset mihinkään vahvistu, jos ei jumppa jossain tunnukin. Näin olettaisin.

Kellään mitään mielipidettä asiaan?

 

Niin ja tosiaan, olen kyllä ajatellut, että lääkäriin varaan aikaa, jos tämä selkä ei tästä miksikään muutu. Saati jos pahemmaksi menee. Koitan nyt ensin näitä lääkärin neuvoja liikkumisen ja lihasten vahvistamisen suhteen, niin voinpahan sanoa, että kokeiltu on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

RV 17+4 mennään ja ilmeisesti iskiashermo joutui pinteeseen viimeviikolla vasemmalta puolelta. Raskauden alusta olen koittanut treenata olemattomia selkä- ja vatsalihaksiani tulevaa varten. Todellakin toivon ettei nämä harjoitukset ole nyt saanut tätä jumitusta aikaiseksi. Neuvolassa tänään juttelin aiheesta niin terkka neuvoi seuraamaan kiputiloja että koska on pahimmat oireet ja tuleeko levossa vai rasituksessa... Jos menee oikein pahaksi niin lääkäriin. Tyhmänä luin sitten netistä että jos taas kohtu painaa hermoon "sopivasti" niin vaiva lähtee vaan synnyttämällä :girl_mad: Ja saikkua tällöin raskauden loppuun asti. voihan blaah

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla jäi raskauden jäljiltä selkä ja lantio jotenkin ihan vinksalleen ja liian kuopalleen. Kävin jäsenkorjaajalla kerran ja huomasin, että selkäranka oli paikoin vähän kiertynyt ja ristiselkä oli ihan lytyssä. Kerta jäsenkorjaajalla auttoi ja pari päivää selkä oli hellä, mutta sen jälkeen normaali. Lisäksi käskettiin vahvistaa selän lihaksia varsinkin vasemmalta puolen, koska huomaan kantavani poikaa toispuolisesti niin, että vain oikea puoli rasittuu. Osteopaatti saisi luultavasti tehtyä myös selällesi jotain.

 

Itse olen käynyt kyllä muutenkin jäsenkorjaajalla aika ajoin, niin tuo oli tuttua. Lääkäriin en lähtisi kuin saikkua hakemaan. Ja osteopaatilla/jäsenkorjaajalla voi käydä raskausaikanakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Kerro lisää tuosta jäsenkorjauksesta! Onko se jotain kalevalaista, olen kuullut sellaisesta? :D

 

Mulla oireilee selkä joskus vähemmän, nyt taas enemmän. SI-nivelen lukko tms. kuulostaa tosi tutulta. Minneköhän sen menisi hoidattamaan Helsingissä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo tavallaan kalevalaista, mutta Kaustislaista :D siinä ei siis tehdä mitään isoja temppuja, vaan ainakin mun selkänikamia oiottiin vain hieromalla ja työntämällä. Sen jälkeen "perskynkkää", eli itse kummarruin ja nousin hitaasti ylös samalla, kun jäsenkorjaaja painoi lantioista. Näin mun lantio ja notkoselkä ainakin parani. Muutaman päivän oli alaselkä hellänä, mutta ei kipeä.

 

Mutta siis kalevalaisen jäsenkorjauksen osaavat tekevät tuon "perskynkän" vähän erilailla, mutta periaate jäsenkorjauksessa on, että ihan lempeästik korjaillaan paikkoja. Ja asiansa osaava jäsenkorjaaja jättää tekemättä, jos huomaa, ettei pysty auttaa tai tarvitsisi käydä ensin lääkärillä tai saada tulehdus pois. Suosittelen lämpimästi! Jos vain löydät jonkun paikkakunnaltasi :D googleta jäsenkorjaus, niin pääset yhdistyksen sivuille ja saat yhteystietoja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos merkinkantaja! Katselinkin jo netistä noita, vaikea on vain tietää kuka olisi hyvä. Tässä ihan lähistöllä on yksi, ehkäpä varaan hänelle ajan! Selkä on nyt ollut selvästi parempi, mulla noi tulee ja menee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva lukea muiden kokemuksia raskaudenajan selkäongelmista. Tai siis ei se ole kiva että on selkä kipeä mutta siis kokemusperäinen lähestymistapa.

Itellä todettu nikamasiirtymää ja -höltymää ja pullistumaa; eli nämä lukeutuvat ilm perusvikoihin. Olen käynyt ½v aikana 13krt OMT fysioterapeutilla (ortopedinen manuaalinen terapia), jossa fascia manipulaatiolla saatiin kivut jo siihen kuntoon että saan nukuttua kokonaisia öitä ja liikunnan olen pystynyt aloittamaan uudelleen.

Tämä raskaus kyllä jännittää kovasti selkäkipujen suhteen, helpottaako, paheneeko vai onko kipu musertavaa.
Hermokipulääkkeet jätin pois koska ne ei auttaneet aikoinaan, nyt sitten tarvittaessa mennään parasetamolilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now