Guest RGB

Perhepetikysely


147 posts in this topic

Tämmöistä kyselyä perhepedistä. Tuntuu että aika moni "joutuu" nukkumaan perhepetijärjestelyssä koska muuten yöt on vaan todella hankalia. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka yleistä säännöllinen tai epäsäännöllinen perhepeti oikeastaan on, ja missä iässä ja miten kivuttomasti siirtyminen omaan sänkyyn sitten lopulta sujui.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä Aune nukkui suurimman osan ekasta 10kk mun kainalossa. Nukutettiin omaan sänkyynsä alusta asti mutta ekan syötön jälkeen jäi kainaloon koska oli helpompi nostaa imetysliiviä kun nousta hakemaan tyttö sängystä. Aune on marraskuussa syntynyt ja elokuussa tehtiin vierotus, samalla siirtyi omaan sänkyynsä. Ei ollut mitään ongelmia, siinä vaiheessa oltiin jo yhdessä yösyötössä jolloin annettiin vain pullo. Tyttö itse sitten lopetti kahdessa viikossa yöheräämiset kokonaan ja nukkuu edelleen omassa sängyssä meidän makuuhuoneessa.

Poika ei nukkunut yhtään yötä perhepedissä, oli jo pikkuvauvana sellainen joka tahtoi hajuraon kun taas tämä tyttö ei muuta välillä tekisi kun nyhjäisi kainalossa tai liinassa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä taas olin etukäteen ajatellut, että haluaisin että vauva nukkuu mun vieressä, mutta siitä ei koskaan tullut mitään. Sekä minä että tyttö nukuttiin tosi huonosti niin. Synnärillä vauva nukkui pari kertaa kainalossa, kotiuduttua muutaman yön. Sen jälkeen ekat kuukaudet vauva nukkui äitiyspakkauksesta askarrellussa "sivuvaunussa" meidän sängyn tasalla josta se oli helppo nostaa syömään ja sitten kun alkoi syödä öisin pullosta niin pinnasängyssä. 10 kk muutti omaan huoneeseen. Kaikki siirrot kauemmas vanhemmista on vaan parantaneet kyseisen vauvan unta. Vaikka se musta tuntuukin ihan järkyttävältä, ettei äidin syli ookaan paras paikka maailmassa nukkua, niin pakko kai toimia niin kuin toinen saa parhaiten nukuttua ja on päivisin iloisin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Meidän poika oli ihan samanlainen, oli 1v4kk kun pääsi vihdoin omaan huoneeseen ja kaikki yöhälinätkin loppui heti siihen ekaan yöhön. Lapset on niin erillaisia

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan nukuttu kaikki yömme tähän saakka perhepedissä, pojalla on nyt 6kk 3viikkoa. Ihan muutamana yönä on siirretty hetkeksi maan sänkyynsä, sinnekin on kyllä sitten nukahtanut. Varmaan nukutaan vielä pitkään näin, mulla ei ainakaan ole kiire siirtää poikaa omaan sänkyyn.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä vauva nukkui mun vieressä 9 kk ikään asti. Ihan silloin tällöin kokeiltiin laittaa pinnikseen mutta ikinä ei siinä koko yötä nukkunut. Etukäteen olin aina sanonut, että meidän vauvahan ei vieressä nuku, mutta jo synnärillä totesin toisin.

 

9 kk ikäisenä sitten unikoulutettiin omaan sänkyyn. En oikein tiedä mitä mun olisi tohon viimeiseen kysymykseen pitänyt vastata, kun unikoulu tosiaan käytiin lyhyesti, mutta se oli siksi, kun yösyötöistä haluttiin eroon. Omaan sänkyyn siirtyminen vaan osutettiin siihen samaan. Koska omaan sänkyyn siirtyminen olikin varmasti jopa helpottava tekijä unikoulussa ja sujui noin kokonaisuudessaan hyvin ja aika nopeastikin, vastasin ensimmäisen vaihtoehdon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä nukuttiin pääsääntöisesti perhepedissä yli kaksi vuotta (ensimmäisinä kuukausina tosin mies lähti usein yöksi evakkoon työhuoneen puolelle, jotta pysyi päivisin töissä hereillä :lol: ). Suunnilleen 2 vuoden ja 3 kk:n iässä poika siirtyi nukkumaan kertarysäyksellä omaan sänkyynsä, joka oli ollut makuuhuoneessa jo 1,5 vuotta tyrkyllä. Hänellä siis alkoi "minä itse" ja "minun oma" -kausi, jota käytimme hyväksemme tässä siirtymisessä. Edelleenkin poika saattaa esim. kipeänä herätä keskellä yötä ja kömpiä väliimme, mutta suuriman osan öistä nukkuu omassa sängyssään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pojalla on aina ollut oma sänkynsä meidän sängyn vieressä, mutta eipä se ole siellä juurikaan viihtynyt. Vauva-aikana yritin aina siirtää omaan sänkyyn, kun mun oli vaikea nukkua vauva vieressä, mutta poika heräsi tosi helposti. Usein alkuyön nukkui omassa sängyssä ja siirtyi syötöllä mun viereen ja jäi siihen.

 

Jossain vaiheessa meidän yöt oli niin todella huonoja, että muutettiin ipanan kanssa patjamajotukseen pojan huoneeseen ja annettiin isän nukkua yksin makkarissa. Tämä toimi nukkumisen kannalta oikein hyvin, vaikka olis ollut ihan kiva nukkua omassa sängyssä...

 

Siinä 1,5v luovuttiin pinnasängystä ja otettiin käyttöön isojen poikien sänky. Tämä on ollut ihan loistava juttu, koska poika pääsee aina itse kiipeämään meidän viereen kun sänky on kiinni meidän sängyssä. En edes herää siihen, että poika kömpii viereen.

 

Nyt lapsi on 2v 3kk ja edelleen sänky on meidän sängyn vieressä ja joka yö hän kiipeää meidän sänkyyn. Vähitellen vois alkaa miettimään omaa huonettakin. Mä vaan luulen, että me kaikki nukutaan paremmin näin, joten en ole pitänyt asian kanssa kiirettä.

 

Mä en ole mitenkään perhepedin puolesta tai vastaan, vaan erittäin huonounisen lapsen äitinä mä suosittelen toimimaan niin kuin perheelle parhaiten sopii.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyttö nukkuu alkuyön omassa sängyssä ja ekalla tai toisella syötöllä jää mun viereen riippuen miten jaksan siirtää tytön takaisin pinnikseen. Yösyöttöjen kannalta ehdottomasti paras ratkaisu, kun kummankaan ei tarvii kunnolla herätä :D Iltanukuttaminen tapahtuu viemällä tyttö syötön jälkeen omaan sänkyyn, laittamalla peitto korville ja vetämällä soittorasian. Sinne se sitten itsekseen nukahtaa. Omassa sängyssä tyttö nukkunee koko yön vasta yösyöttöjen loputtua. Tää systeemi toimii kuitenkin loistavasti ainakin toistaiseksi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä nukuttiin 9kk täysin perhepedissä. Tyttö oli vaan niin helppo nukuttaa sänkyyn rinnalle (imetin vuoden) ja en mä sitä siitä jaksanut ikinä sitten nukahtamisen jälkeen siirrellä, olis vaan pian herännyt.

9kk tienoilla päätin, että nyt kyllä haluan sängyn jo itselle ja miehelle vaan. Siirto sujui ongelmitta. Nukahti ihan normaalisti omaan sänkyyn, kun imetin ensin istualta pimeässä makkarissa ja siitä laskin puoliunisena sänkyyn.

 

Ei mulla tosiaan oo mitään perhepetejä vastaan, kukin toimii mun mielestä niin kuinka perheelle sopii. Ja mekin nukutaan periaatteessa vieläkin osittain perhepedissä, sillä tyttö on nyt 1v10kk ja edelleen tulee joka yö väliin jossain vaiheessa. Mutta kuitenkin suurimman osan yöstä nukkuu omassa sängyssä ihan omassa huoneessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä esikoinen nukkui ison osan öistä meidän sängyssä imetysajan eli noin 11 kuukautta. Tyttö kävi aina iltaisin nukkumaan omaan sänkyynsä, mutta herättyään syömään, jäi meidän sänkyyn. Yöt olivat kausittain todella levottomia ja raskaita. Perhepeti tuntui ainoalta inhimilliseltä ratkaisulta. Imetyksen lopetuksen yhteydessä vauva siirtyi meidän makuuhuoneesta omaan huoneeseen ja siirto sujui ilman ongelmia. Taaperoiässä alkoivat vaikeudet liittyen nukkumaanmenoon ja ne jatkuvat edelleen, mutta se onkin jo toinen tarina. Nykyään esikoinen tulee itse yöllä meidän sänkyyn. Välillä menee pitkiä aikoja niin, ettei tyttö herää yöllä, mutta sitten taas voi mennä pari- kolme viikkoa niin, että tyttö tulee meidän sänkyyn joka yö.

 

Pikkusiskolla oli refluksia ja häntä en voinut imettää makuuasennossa. Pikkusisko myös nukkui pääpuoli reilusti kohotettuna, joten hän ei ole kainalossa nukkunut. Sivuvaunussa kyllä nukkui puolitoista vuotta, jonka jälkeen siirtyi nukkumaan isosiskon kanssa samaan huoneeseen ilman mitään ongelmia. Tällä hetkellä käyn peittelemässä/ antamassa tutin kerran - pari yössä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Asiasta kukkaruukkuun, eikö isosisko häiriinny siitä kun pikkuista käydään siellä peittelemässä/tutittamassa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Asiasta kukkaruukkuun, eikö isosisko häiriinny siitä kun pikkuista käydään siellä peittelemässä/tutittamassa?

Ei häiriinny. Kun isosisko nukkuu, vieressä saa vaikka käyttää moottorisahaa ilman että tyttö herää. :girl_crazy: Pikkusisko häiriintyy paljon herkemmin isosiskon "yöelämästä", mutta siedättymistä on tapahtunut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Joo, onneksi on. Tytöllä on nukkumaanmeno melko vaikeaa ja kausittain on ollut paljonkin yöllisiä kauhu- ja kiukkukohtauksia sekä painajaisia, mutta silloin kun päänsisäiset asiat eivät häiritse nukkumista, tyttö nukkuu kuin tukki. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tytsi nukkui ensimmäisen viikon vieressä, kunnes todettiin ettei kukaan meistä nuku kunnolla silloin. Siitä lähtien nukkunut omassa sängyssä yöt muutamia yksittäisiä "viereen jäi nyt kun kaikki nukahdettiin" - tilannetta lukuunottamatta. Siirtyminen sujui hyvin, mitään unikouluja ei tarvinnut. Päinvastoin, yöt rauhoittuivat samantien ja edelleen hyvin yönsä nukkuva lapsi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä luulin ennen synnytystä etten todellakaan ole perhepeti-ihmisiä, mutta niin vaan oli pinnis tyhjänä ekat kuukaudet ;) Synnytyslaitokselta lähti, siirryttiin lapsivuodeosastolle aamuyöstä ja suoraan nukkumaan, ja kätilö iski käärön viereen ja sanoi jotain tyyliin "paita pois ja vauva viereen nukkumaan" ja mitäs siinä sitten :D

 

Laiskalle ihmiselle perhepeti oli mahtava ratkaisu, välillä boobsit tiskiin ja takaisin unten maille. Suurimman osan ajasta tyttö on nukkunut mun ja pinniksen välissä, joskus mun ja miehen välissä (tätä enemmän vanhempana). Mun unenlaatu perhepedissä nukkuessa oli hyvää, ja mieskin sai nukuttua kun ei tyttö koskaan kerennyt ainakaan kunnon itkuun ennen kuin maitobaari oli jo auki.

 

Ryhdyin silloin tällöin siirtämään tyttöä vieressä olevaan pinnikseen kun tyttö oli puolivuotias, ja vasta nyt tytön ollessa 1v3kk nukkuu yönsä kokonaisina omassa sängyssä (myös imetys juuri lopetettu). Ei pidetty unikouluja, siirtyminen meni hyvin luonnollisesti tytön ollessa selkeästi sellaisessa vaiheessa että tahtoi itse nukkumaan ja itsekseen.

 

Jos meille joskus toinen lapsi tulee haluan ehdottomasti saman systeemin jos vaan vauva "on samaa mieltä". Tykkään siitä että itse saan hyvät unet ja myös siitä läheisyydestä <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikka vastanneita ei ole tähän mennessä monta, olen yllättynyt perhepedin yleisyydestä!

 

Meillä ei ole koskaan nukuttu perhepedissä. Ajattelin heti esikoisen kohdalla, että päästään kaikista helpoimmalla, kun opetetaan vauva nukkumaan alusta pitäen omassa sängyssään. Lapsia ei ole koskaan otettu edes kesken yötä vanhempien sänkyyn, vaan palautettu omaan sänkyyn lohduttelujen sun muiden jälkeen. Harvoin sitä paitsi lapset tulevatkaan meitä yöllä herättämään. Voi olla, että osansa on lasten luonteessa, mutta homma on toiminut hyvin alusta saakka eikä mitään isoja taisteluja ole asiasta tarvinnut käydä.

 

Perhepetiä en halua myöskään siksi, että sänky on ahdas jo meillekin miehen kanssa, joten ei siihen lasta hyvin mahtuisi eikä silloin kukaan nukkuisi hyvin. En myöskään uskaltaisi pienen vauvan kanssa nukkua koko yötä vierekkäin, koska joskus yöllä imettäessänikin nukahdan ja sitten säikähdän, onko lapsi vielä vieressä ja minä maannut hänen päällään vai joko palautin hänet omaan sänkyynsä. Vaikka sanotaan, että äiti kyllä vaistomaisesti osaa varoa vauvaa, niin en minä ainakaan. Mulla on välillä sellaisia taju pois -öitä, etten tajua mistään mitään tai sitten vaihtoehtoisesti vain torkahtelisin ja nukkuisin koiranunta, joka ei kyllä virkistä yhtään.

 

Meille ehdottomasti paras ratkaisu on siis ollut perhepedittömyys. Niin ihana kuin se olisikin tuhnuttaa yöt omien lasten vieressä, niin se ei vain onnistu. Viime kesänä jouduin yökylässä nukkumaan isompien lasten kanssa ja mun unisaldo jäi tosi vähiin, kun varsinkin poika hilautui koko ajan minuun päin, pyöri ja potki. Joten, ei perhepetiä, kiitos.

 

Lisään vielä, että mulle yöuni on tosi tärkeä. Jo yksikin huonosti nukuttu yö näkyy ja tuntuu seuraavana päivänä. Siksikin koko perheen hyvinvoinnin kannalta on parasta, että äiti saa nukuttua mahdollisimman hyvin.

Edited by Nadda

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä nukutiin esikoisen kanssa perhepedissä, ja samoin tehdään nyt myös kuopuksen kanssa. Vastasin nyt esikoisen tapauksen mukaan, koska kuopuis on vasta 4kk eikä siirtoa ole vielä tehty.

 

Esikoisen kanssa mulla oli aluksi tarkoitus nukuttaa omassa sängyssä. Aika pian (olisko tyttö ollut pari viikkoa vanha) alettiin kuitenkin nukkua koko yö perhepedissä. Koin sen meille helpoimmaksi, yöimetykset sujuivat mukavasti, kun laitoin vaan tytölle tissin suuhun ja molemmat jatkettiin siitä unia. Mua auttoi paljon jaksamisessa se, ettei tarvinnut kunnolla herätä ja nousta sängystä syöttöjä varten.

Tyttö siirrettiin omaan sänkyyn 7kk ikäisenä, apuna tutti ja unipussi ja isi nukuttamassa. Oltiin varauduttu vaikeuksiin, mutta siirto meni todella helposti :) Parina ekana yönä nukahtaminen kesti n. tunnin, mutta nukahdettuaan tyttö nukkuikin heti läpi yön muutamalla tutin nostolla. Yöimetykset jätettiin siis samalla pois, imetin juuri ennen nukkumaanmenoa ja sitten aamulla. Parin päivän päästä siirrettiin tyttö omaan huoneeseen, ja nukahtaminenkin nopeutui. Ajoittaisia hankalampia kausia (hampaiden teko, liikkumaan opettelu) lukuunottamatta tyttö nukkui siitä lähtien tosi hyvin omassa sängyssä.

 

Kuopusta olen nukuttanut perhepedissä alusta lähtien, tälläkin kertaa sänky oli varattuna, mutta siinä on nukkunut vain pari kertaa, nekin yön alkupätkiä. Perhepedissä on tarkoitus jatkaa taas sinne n. 7kk ikään, sitten siirretään kuopus pinnikseen ja esikoinen lastensänkyyn.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika 1v nukkuu joka yön vieressä. Mies nukkuu toisessa huoneessa, kun ei olla jaksettu viritellä sivuvaunua takaisin. Se olisi kyllä tänään suunnitelmissa, jotta mies voisi (joutuisi) nukkumaan meidän kanssa viikonloppuyöt :) Arkisin mies ei jaksa nukkua samassa huoneessa, koska lapsi herättää hänetkin. Meille kaikille tämä sopii ihan hyvin. Itse tulen perhepetiperheestä, joten minulle on ihan luonnollista, että nukutaan näin. Poika saa sitten siirtyä omaan sänkyyn kun haluaa. Meillä vanhempien peti on kyllä aina avoin lapsillekin tulevaisuudessakin.

 

Ihan vauvana poika nukkui omassa sängyssä, mutta kun poika täytti 6kk ja siirryin takaisin opiskeluelämään, oli vain yksinkertaisesti helpointa väsymyksen kannalta, että lapsi nukkuu vieressä. Ja tähän ollaan jääty. Ei siis edes olla opetettu "huonoille tavoille", mutta itse en jaksa nousta yöllä sängystä pinniksen laidalle. Nukkuisi kyllä sielläkin. Olen vaan 150% virkeämpi, jos nukutaan samassa sängyssä eikä mulla ole muistikuvia lapsen lohduttelusta öisin. Eka puoli vuotta olikin aika helvettiä juuri sen takia, että perhepedissä ei nukuttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nukuttiin alusta asti perhepetissä, näin oltiin raskausaikana suunniteltukin. Noin vuoden iässä tyttö siirrettiin unikoulun avulla omaan sänkyynsä ja huoneeseensa, ja se sujui paaaaljon helpommin kuin olin odottanut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Onks se "perhepeti", jos äiti nukkuu lasten kanssa, ja isä taas jossain muualla? Musta perhepedin idea on, että kaikki nukkuu yhdessä. Jotenkin tuntuu oudolta kutsua "perhepediksi" semmosta mistä toinen vanhempi on joutunut "evakkoon". Ikään kuin perhettä olis vaan lapset, ei aikuiset.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä nukutaan ja on alusta asti nukuttu perhepedissä. Vauva nyt 11kk. Tää on laiskan äidin ratkaisu, kääntää vaan kylkeä kun vauva haluaa ruokaa :D vauva on omasta aloitteestaan vähentänyt yösyömisiä, nyt syö normiyönä yhden kerran joskus aamuyöstä (en tod katso kelloa). Uskon, että perhepedin ansiosta imetys onnistui sektiosta huolimatta niin vaivattomasti lopulta, kun vauva sai ruokaa heti kun oli vähänkin nälkä ja äidin hormonitkin ihokontaktista tykkäs. Pari ekaa viikkoa nukuin huonosti, mutta ehkä ne oli ne hormonit eikä perhepeti jotka unta kevensi. Sitten helpotti ja nyt nukutaan vierekkäin 10-12h vrkssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä meni alkuajat perhepedissä ihan sen helppouden vuoksi. Useinmiten tosin lapsi nukahti omaan sänkyynsä ja jäi sitten ekalla syötöllä viereen. Tai jos totta puhutaan mä varmaan itse nukuin ne syötöt enkä enää herännyt lasta nostelemaan omaan sänkyynsä. Perhepeteily loppui aika luonnostaan kun yösyötöt jäi pois lopullisesti n. 5-6 kk iässä. Lapsi alkoi tiettyjä kehitysvaiheita lukuunottamatta uinua yöt läpensä ilman ongelmia. Itseasiassa taas mun yöunet alkoi huonontua kun vauva ei ollut vieressä koko aikaa. Mies taas nukkui erinomaisesti oli vauva vieressämme tai ei.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Onks se "perhepeti", jos äiti nukkuu lasten kanssa, ja isä taas jossain muualla? Musta perhepedin idea on, että kaikki nukkuu yhdessä. Jotenkin tuntuu oudolta kutsua "perhepediksi" semmosta mistä toinen vanhempi on joutunut "evakkoon". Ikään kuin perhettä olis vaan lapset, ei aikuiset.

On se mun mielestä silloin perhepeti, jos lapsi nukkuu vanhemman vieressä. Meillä nyt jaksamissyistä toinen vanhempi yleensä nukkuu muualla, välillä se olen minä. Poika heräilee todella usein, joten molemmilla on takki turhan tyhjä jos valvotaan :) Mutta näin on ollut taas viimeisen kuukauden ehkä, kun kokeiltiin nukkuisko poika omassa sängyssä. No ei nukkunut, ja kukaan ei ole jaksanut laittaa sivuvaunua takaisin että saatai nukkuu samassa sängyssä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now