Guest RGB

Mikä oli turhinta mitä sairaalakassistasi löytyi?

106 posts in this topic

En ainakaan tältä alueelta löytänyt tällaista. Eli löytyikö sairaalakassistasi jotain sellaista, joka osoittautui osastolla ihan turhaksi, vai tuliko kaikki pakattu tarpeeseen? Voit myös kertoa, unohtuiko kassista jotain oleellista.

 

Itsellä turhaa olivat liivinsuojat, sillä maito alkoi nousta vasta maanantaina kun tiistaina päästiin kotiin. Sitä ei todellakaan siinä vaiheessa tullut tulvimalla niin että rintsikat ja paidanetumus olisi olleet märkänä. :girl_sigh:

 

Sen sijaan olisi kannattanut pakata mukaan kannettava samantien, sillä meinasi iskeä eroahdistus vuorokauden nettitauon jälkeen. Mies toi sitten koneen seuraavana päivänä. Vaikka etukäteen varoiteltiin että arvoesineitä ei kannata tuoda, ei tuota konetta kukaan olisi missään välissä päässyt varastamaan.

 

muoks. muutin vähän otsikkoa.

Edited by johannem

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla kuopuksen kohdalla turhaa oli onnekseni rintakumit. Esikoisen imetys oli yhtä taistelua ja tuskaa ja varauduin vastaavaan kuopuksenkin kohdalla. Typykkä kuitenkin imi tosi hienosti heti alusta asti, eikä kumeja tarvittu.

 

Toinen turhake oli rintaliivit. Olisin kyllä tarvinnut, mutta koska maito nousi aika rytinällä jo sairaalassa, ei ollut toivoakaan, että olisin saanut niitä mahdutettua päälle :grin: .

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on molemmilla kerroilla ollut lukemista mukana ajankuluksi. Eipä tullut luettua, kun ei vaan pystynyt keskittymään mihinkään muuhun kuin vauvaan :) Tosin imetysopas-kirjoja tuli luettua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva aihe muuten :)

 

Mulle turhinta oli Synnytä rentoutuneena cd, jonka päälle talloin synnytyksen alkumetreillä. Ei sillä, että cd:llä olis mitään tehnytkään...mulle myös mies toi läppärin toisena päivänä. Muuta turhaa olivat pojan 50-senttiset kotiutumisvaatteet, jotka eivät mahtuneet edes laitoksella päälle :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin säästänyt joululahjaksi saamaani kirjaa, jotta voisin lukea sitä osastolla.

 

Visiitti sairaalassa kesti alle vuorokauden, sisältäen synnytyksen. Suuri osa ajasta osastollakin kului siihen kun puhuin meille lupaa lähteä kotiin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Turhinta sairaalakassissa oli...varmaankin just kirja ja cd joita olin ajatellut käyttää ajankuluksi synnytystä käynnisteltäessä salissa. Niille ei kuitenkaan ollut tarvetta sillä lähes tajun vievät supistukset alkoi heti ja kestivät n.18h päättyen vauvan syntymään. :P Tosi vähällä varustuksella lähdin muutenkin matkaan, mies toi perästä mm.shampoota ja sisätossut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen kanssa turhinta oli kirja. Lehtiä kyllä luin imettäessä.

Toisella kertaa turhinta olivat juuri ne lehdet. Mulla oli yhden hengen huone, joten silloin, kun en nukkunut tai syöttänyt tyttöjä katselin vaan telkkaria.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alushousut. Tikkejä tuli niin monta, että piti lähteä kotiin sairaalan verkkopöksyt jalassa. Ei mitään toivoa että olisi yrittänyt omia alushousuja vetää jalkaan. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnytykseen varaamani pillimehut. Firman puolesta tuli mehua kannukaupalla

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alushousut. Tikkejä tuli niin monta, että piti lähteä kotiin sairaalan verkkopöksyt jalassa. Ei mitään toivoa että olisi yrittänyt omia alushousuja vetää jalkaan. :grin:

 

Mä mietin, että ei ollut mitään turhaa, mutta olipas täälläkin nuo alushousut! :D Mä otin niitä verkkopöksyjä muutamat kotiinkin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olinkin unohtanut tämän, mutta tosiaan itsekin lähdin verkkopöksyissä kotiin. Jälkivuoto oli vielä niin runsasta että oli helpompi pistää sairaalan side (eli halko) ja nuo verkkohousut kuin ängetä se jättiside omiin alkkareihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei ollut mitään turhaa, mutta iPodia jäin kaipaamaan. Olis ollu kiva kuunnella omaa musiikkia iltaisin/öisin osastolla, en tiiä olisko synnytyksessä tullu kuunneltua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla turhaa oli synnytykseen varatut eväät, mikään ei maistunut synnytyssalissa eikä ollut kyllä nälkäkään, edes mies ei syönyt juuri mitään. Mukana oli myös hyvissä ajoin ostettu kirja juuri sairaalaan mukaan otettavaksi, mutta se jäi lukematta. Toisen, kesken olleen kirjan tosin luin loppuun kun synnytystä käynnisteltiin ja odoteltiin supistusten alkamista :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Turhaa taisi olla rintakumit ja sitten ne alushousut. Verkkohousuissa oli paljon mukavampi olla kun eivät kiristäneet eikä puristaneet. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehdottomasti koon 37 crocsit, koska mun jalka oli juuri ennen synnytystä turvonnut kokoon 40 :grin: Olis pitänyt vaivautua sovittamaan kenkiä ennen lähtöä.. Lisäksi sairaalan tohvelit oli muutenkin paljon pehmeemmät.. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Turhinta mukana oli vasta hankittu Spotify Premium puhelimeen sekä ne minulle hankitut eväät. Olin niin kipeä että mikään musiikki ei ois helpottanut ja uhkana oli sektio joten syöminenkin lopulta multa kiellettiin.

 

Omat tohvelit ja muut vaatteet oli ihanat siellä osastolla. Samoin kännykkä ja kannettava.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kirjat olivat turhuuksia, hyvä jos lehden lukemiseen malttoi keskittyä.

Seuraavaan synnytykseen otan ehdottomasti läppärin mukaan. Eipä tullut viime kerralla edes mieleen, että sellaisen saisi ottaa osastolle! Nettiä tuli hurja ikävä niiden kolmen päivän aikana, vauva kuitenkin nukkui pitkiä pätkiä eikä vieraitakaan ihan koko ajan rampannut.

Fiksuin juttu, minkä pakkasin mukaan oli erilaiset limut ja mehut. Sektion jälkeen janotti ihan hulluna! Sairaalan juomisvalikoima oli niin ankea, kun litratolkulla tuli kitattua. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omat suihkusandaalit. Ne oli ilmeisesti turvotuksen takia kaksi numeroa liian pienet eikä menneet jalkoihin ollenkaan. Onneksi jalan koko ei ilmeisesti muuttunut pysyvästi, vaan esimerkiksi ristiäisissä käytin sujuvasti hääkenkiäni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Liivinsuojukset. Vaikka maito nousi, niin ei herunut vielä sairaalassa niin, että olisi tarvinnut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now