Briony

Suhtautumisesi vapaaehtoisesti lapsettomiin?

175 posts in this topic

En mä oikeastaan mitenkään erikoisesti heihin suhtaudu ketkä ei lapsia halua, se on jokaisen oma päätös ja ymmärrän kyllä ettei kaikki halua äideiksi. Mä olen kyllä aina halunnut lapsia, mutten todellakaan ole ollut mitenkään lapsirakas, jos satuin joskus lupautumaan lapsenvahdiksi, niin aikamoista pakkopullaa se oli kyllä :D Ja olis varmaan edelleen. Kyllä maailmassa lapsia riittää, vaikkei jokaikinen niitä hankkisikaan :)

Edited by manteli .

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yleisesti ottaen minua ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä ihmiset ovat lisääntymisensä suhteen päättäneet. Olin itsekin pitkään vapaaehtoisesti lapseton eikä esim. tulisi mieleenkään udella muiden suunnitelmista jälkikasvun suhteen, sellaiset utelut kun ovat valitettavan hyvin vielä muistissa. Viime aikoina on nyt vain tullut lähipiirissä törmättyä sellaisiin vapaaehtoisesti lapsettomiin, joita minun ja mieheni lisääntyminen jostain syystä ärsyttää niin paljon, että esim. kutsuvat lastamme julkisesti kakaraksi. Kun kyse vielä kaiken lisäksi on melkein 50-vuotiaista naisista eikä parikymppisistä, jotka saattavat kokemattomuuttaan päästellä sammakoita suustaan (= eivät välttämättä tajua tuota kakara-nimitystä loukkaavaksi), on hieman vaikeaa suhtautua heihin edes välinpitämättömästi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En suhtaudu mitenkään, asia on minulle se ja sama. Tiedän muutaman velan, joille toisten lapset ovat iso ärsytyksen aihe ja tunnen muutaman velan, jotka taas ovat ihania, välittäviä ihmisiä. Se, onko jollain lapsia vai ei, haluaako hän lapsia vai ei, ei ole se ensimmäinen asia jonka mukaan muodostan suhtautumiseni toisiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

rouva Tossavainen - ohhoh, mitä mänttejä! Kyllä sitä aina saa vähän ihmetellä.

 

Oikeastaan Mariasole tiivisti tosi hyvin tän asian. Kaikenlaiseen ehdottomuuteen kannattaa suhtautua aina varauksella, myös omalla kohdallaan. Siksikin karsastan ehkä vähän julistavia veloja - voi olla heille sitten vaikea paikka kun se oma mieli muuttuukin, jos on ensin vuosikaudet haukkunut lapsiperheitä ja lapsia toivovia. Mutta tosiaan onneksi suurin osa veloista taitaa olla ihan maltillisia ja järkeviä tyyppejä. Useimmissa asioissa elämässä näkemykset kehittyvät ja muuttuvat ajan kuluessa, ja hyvin monilla myös perheytymisasiassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselleni ei ole aina ollut selvää haluanko lapsia vai en. Mielipide on vaihdellut elämäntilanteen mukaan paljonkin. Syömishäiriötaustani vuoksi en ole aina ollut edes kovinkaan varma, tulenko ikinä saamaan lapsia.

 

Lisäksi tunnustaudun myös ihmiseksi, joka ei niin kovinkaan paljon välitä muiden lapsista. Kun ihmiset ihastelevat suvuun uutta vauvaa, minua ei ole käärö juurikaan kiinnostanut. Facebookin kavereiden "meidän poika sitä ja meidän tyttö tätä" -päivitykset lähinnä ärsyttävät, etenkin sellaisilta henkilöiltä, jotka kertovat seinällään jokaisesta puklusta ja pierusta jne.

 

Ymmärrän vapaaehtoisen lapsettomuuden ihan täysin. Mutta asiaa kannattaa todella miettiä tarkkaan, ennen kuin se vaihtoehto painuu ulottumattomiin lopullisesti. Työskentelen hoitoalalla ja liian usein kuulen vanhusten valittelun jälkikasvun puutteesta. Kukaan ei käy katsomassa. "Muistakaa te nuoret hankkia niitä lapsia, kun vielä voitte", on tuttu lause.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Suhtaudun erittäin lämpimästi vapaaehtoisesti lapsettomiin kavereihini. Ensinnäkin, heidän kanssaan saa keskustella muustakin kuin lapsiasioista, he ehtivät seurata maailman tapahtumia laajemminkin kuin lastenohjelmien välityksellä. Heitä on myös kivempi kutsua kylään, koska mukana ei seuraa lauma ylivillejä, ympäri kämppää juoksevia, tavaroita tuhoavia, huutavia ja kiljuvia riiviöitä. He ovat myös loistavia satunnaisia lapsenvahteja, koska heillä on aikaa ja energiaa ja ylipäänsä mahdollisuus tulla lyhyelläkin varoitusajalla jeesaamaan tarpeen vaatiessa, ja tykkäävät touhuta lasten kanssa, vaikkeivät itselleen niitä kaipaakaan. Toisaalta he ovat useimmiten saatavilla seuraksi myös silloin, kun itsellä sattuu olemaan vapaailta ja menojalka vipattais. Tai jos kaipaa muuttoapua tai mitä ikinä.

 

Ero ei-vapaaehtoisesti lapsettomiin on siinä, että vapaaehtoisesti lapsettomien kanssa ei tarvitse punnita niin tarkkaan joka sanaansa, ettei entisestään pahoita lapsettoman mieltä. Ei-vapaaehtoisesti lapsettomalle ystävälleni on ollut välillä aika vaikeaa joutua seuraamaan vierestä meidän lapsiperhe-elämää, mutta tätä ongelmaa ei ole vapaaehtoisesti lapsettomilla.

 

Nihkeämmin sen sijaan suhtaudun niihin, jotka hankkivat lapsia ihan vain, koska se kuuluu asiaan - siis nämä, jotka suorittavat elämää orjallisesti valmiin kaavan mukaan: opinnot, työ, naimisiin, rivitalonpätkä, farmariauto, lapset. Muutama tällainen kaveri lähipiirissä on, ja valitettavasti lapset ovat näissä tapauksissa jääneet aika pian muun elämän (lähinnä uran) jalkoihin, kun vanhemmat eivät oikeasti olleetkaan niin tosissaan halunneet lapsia, että niiden kanssa jaksaisi viettää aikaa ja tehdä mitään uhrauksia elämän muilla osa-alueilla. Näiden perheiden lapset ovat juuri niitä riehuvia riiviöitä, joiden takia en näitä perheellisiä ystäviä haluaisi enää edes kutsua meille kylään. Onneksi on lapsettomiakin ystäviä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jokaisen oma valinta haluaako lapsia vai ei. Vapaaehtoinen lapsettomuus mahdollistaa monia asioita, joita lapsiperhe-elämä ei. Ja päinvastoin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin oli sitä mieltä, etten lapsia halua. Sitten rakastuin mieheen, jolla on 2 lasta. Jotenkin se mieli alkoi muuttua ja nyt voin sanoa haluavani oman jälkeläisen. Pidän keskusteluista ja olen hyvn utelias ihminen. Näin ollen voin kysyä ihmiseltä, miksi hän on halunnut lapsen tai miksi ei halua. En pidä kumpaakaan valintaa vääränä tai oikeana. Kaikilla on oikeus omaan elämäänsä ja oikeus elää se juuri niin kuin haluaa.

 

Kunhan kumpikaan (lapseton/lapsellinen) ei vähättele toista tai toisen elämää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan sama haluaako lapsia vai ei.

Tavallaan kuitenkin pidän rohkeampana päätöksenä sitä että valitsee vapaaehtoisen lapsettomuuden. Monelle vanhemmalle ihmiselle, ja miksei nuoremmallekin, se lapsien tekeminen ja haluaminen on vain normaalia/välttämätöntä/kuuluu elämään ilman että sitä sen enempää ikinä edes miettii, ja tällöin vapaaehtoisesti lapseton jää monen ymmäryksen ulkopuolelle. Samainen vela saattaa jopa saada osakseen suvun paheksuntaa, tai selän takana puhumista siitä mikä siinä on vikana jos ei niitä tee tai halua. Lapsia haluavat harvemmin kuitenkaan joutuvat minkäänlaisen "paheksunnan" kohteeksi, ja vanhemmat ihmiset ehkä helpommin ymmärtävät jopa lapsettomuuden, joka aiheutuu muista kuin vapaaehtoisista syistä (Tiedän kyllä niitäkin vanhempia ihmisiä joiden mielestä se ei edes ole mahdollista..). Tästä syystä siis on mielestäni rohkeampaa valita lapseton tie, kun siinä samalla saattaa valita myös sen että sitä voi joutua selittämään tai muuten kohtaamaan ymmärtämättömyyttä.

Itseäni ärsyttää sitten taas, kuten täällä monia muitakin, se oman asian julistaminen.

En oikein koskaan ole jaksanut sitä appivanhempien "kyllä teidänkin jo pitäisi niitä lapsia tehdä" tai "ettekös te meinaa ollenkaan tehdä lapsia, kyllä me mummon kanssa haluttais"-julistamiset, kuten ystäväni samanlainen toitotus että "kyllä teidänkin kannattaa tehdä kun vielä nuoria ootte (niin kuin minäkin tein)" .

Velojen vastaavaa julistamiseen en ole vielä törmännyt, mutta vastaavanlaiset kehotukset elämiseen ottaisi pattiin samalla tavalla.

Ei olla missään vaiheessa päätetty olla lapsettomia tai tehdä niitä ilman sitä tunnetta, vaan tehdä sitten kun siltä tuntuu (eli nyt), niin nuo lisääntykää-kommentit on ihan sieltä ja syvältä. Ja ei olla siis koskaan sanottu noihin juuta eikä jaata, joten kaikille kommentoijille siis on auki se ollaanko veloja vai lapsettomia muista syistä, vai eikö meidän aika ole edes vielä tullut. :dash2:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Aika samaa mieltä yo. kirjoittajan kanssa. Usein tuntuu, että töissä (olen opettaja) ei saisi ääneen keskustella valinnoistani, olen siis elämääni tyytyväinen vela, itse asiassa vuoden takaisen sterin jälkeen vielä tyytyväisempi. Ilmeisesti opettajana en saisi sanoa, että olen erittäin onnellinen, ettei meidän parisuhteeseemme kuulu lapset. Viimeksi, kun totesin asiasta jotain tyyliin "onneksi päätettiin pysyä lapsettomina", niin eräs kollegani kommentoi kärkkäästi, että "onhan sun miehellä lapsia". Joo, 24- ja 27-vuotiaat, eivät ihan kuitenkaan tarkoita, että me eläisimme lapsiperhe-elämää ja MEILLÄ ei siis ole yhteisiä lapsia.

 

Mun mielestä niin kauan kuin kaikki lapsen hankkineet saavat puhua isoon ääneen omista valinnoistaan, niin sama pitäisi sallia meille veloille. Enkä mä todellakaan yleensä käytä tuota termiä.

 

En mä lapsia vihaa, en vaan halua niitä kovin lähelle.... :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan uteliaisuudesta: onko sun OnnenApila kiinnostuksesi vauva- ja lapsifoorumiin ammatillinen? vai kiinnostaako keskustelut tavallaan akateemisesti "on kiva tietää, millaista muilla on"

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käyn täällä siis aina joskus, koska:

 

a. mulla on useita kavereita täällä

 

b. kummitätinä käyn lukemassa samanikäisten lasten juttuja, lahjavinkkejä yms.

 

c. käyn tuolla nimipuolella, mua on aina kiinnostanut erikoiset ja harvinaiset nimet (koska itsellänikin sellainen on)

 

Joskus harvoin tulee kommentoitua (kuten viestimäärästä näkyy...)

Edited by OnnenApila

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en yleensä keskustele lapsista tai niiden tekemisestä/saamisesta. Ei oo yhtään väliä jos kaverilla on niitä tai ei. Maailmassa on liian paljon lapsia joilla ei ole kunnon kotia. Maailmassa on liian paljon ihmisia jotka tekee lapsia vaikka ne ei niitä oikeesti halua. Mun mielestä on hienoa jos joku sanoo ihan suoraan ettei se oo sen juttu. Jokaisen pitäis tehdä just niiin mikä tekee onnelliseksi. Joidenkin elämä ei oo täydellinen ilman lapsia, joidenkin elämä on kaikkea muuta kuin täydellinen lapsien kanssa.

 

Olen myös hyvin tietoinen että piirissä on muutama pitkään puuhannut pariskunta joilla vaan ei tunnu nappaavan ja heille asia on kovin kipeä. Sitä ei aina tiedä onko se lapsettomuus valinta. Me taas ollaan oltu miehen kanssa 11v yhdessä ja vuosienvarrella ja etenkin häiden jälkeen kyselyt ja vihjailut oli ihan suoraan sanottuna rasittavia. Mä luulen et puolet suvusta ja kavereista luulee et me ei voida saada lapsia vaikka tähän asti se on ollu meidän päätös kun ei olla haluttu. Tähän asti ei olla kaivattu kolmatta meidän jengiin ja jotenkin on ollu outoo kun jotkut lapselliset on antanu ymmärtää ettei meidän elämä oo ollu yhtä hyvä kun heidän kun se lapsi on puuttunut kuvioista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toistaiseksi en ole kokenut mitään tarvetta edes pohtia tätä aihetta. Ei ole tullut mieleenkään. Pidän itsestäänselvyytenä sitä, että jokainen voi päättää, yrittääkö saada lapsia vai ei. En usko suhtautumiseni muuttuvan, jos minusta joskus onnellisesti tulee äiti. Haluaisin silloin myös ehdottomasti kyetä keskustelemaan muustakin kuin kurahousuista ja vaippamerkeistä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen ollut tähän asti vela.

Nyt, kun yritystä suunnitellaan niin tunteet vaihtelee onnellisen ja onnettoman lapsettoman välimaastossa.

 

Mä en ole ikinä ajatellut, että tässä olisi sen suurempaa ideologiaa minun kohdalla: yritän nauttia elämästä sillä hetkellä kun se on, sillä tavalla kun se on.

Ideaalitilanne olisi, että jos niitä lapsia ei siunaantuisi niin jatkaisin elämääni onnellisena lapsettomana.

 

Mun lähipiirissä on lapsettomia, joko omasta tahdostaan tai sitten ei-omasta tahdostaan. Ja elämäntilanne-lapsettomia, eli ei ole vielä miestä löytynyt ja lapsi ei ole siksi ajankohtainen.

Lisäksi lähipiirissä on yksi viisikymppinen lapseton nainen. Hän ei ole tehnyt lapsia koska hänen miehensä ei halua enempää lapsia. Tällä miehellä on siis edellisestä liitosta poika johon tää mies ei ole kyllä ikinä ollut missään yhteydessä :(

Tämä nainen on todella lapsirakas ja katuu lapsettomuuttaan. Musta ei kyllä olisi ollut tuohon, että unohtaisin haaveeni miehen takia. Olisin antanut sille äijälle tossua ajat sitten :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jep, toistaiseksi vela täälläkin. Nyt tilanne on jotain pohdintaa lasten/lapsettomuuden valitsemisen välillä. Ketään absoluuttista velaa ei lähipiirissä ole, lähinnä ollut sellaisia "ei toistaiseksi"-tyyppejä, joihin itsenikin lasken. Ihan kiinnostavaa, mikä tilanne on vaikka kymmenen vuoden päästä, kun aletaan lähestyä neljääkymppiä.

 

Mutta mikäs siinä, jokainen valitkoon lapset tai lapsettomuuden, ei siihen muilla pitäisi olla mitään sanottavaa. Nyt kun vaan kaikki lasta haluavat sen voisivat saadakin... Lapsettomuuden valitseminen tuntuu olevan lasten valitsemista helpompaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Samat kuviot meillä kuin Ennalla ja tranbärilla. Ja kuten Enna jo sanoikin, jos tämä projekti menee puihin, tahtoisin jatkaa elämää kuten tähänkin asti, nauttien elämästä velana. Mitään tyhjää aukkoa ei ole jota lapsella lähtisin täyttämään, ja lapsettomana taatusti keksisin mielekästä tekemistä kuten tähänkin asti. Vapaaehtoistyö-kuvioista tunnen muutaman vela-pariskunnan, joilla jo iän puolesta vela on ja tulee olemaan pysyvä tila, ja hyvältä ja mielekkäältä heidän elämänsä vaikuttaa. Tai jopa enemmän kuin keskivertolapsiperheen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen sitä mieltä, että ei kaikkien tarvitse haluta lapsia. Kunnioitan myös sitä päätöstä, ettei yritä saada lapsia. Se on jokaisen henkilökohtainen päätös. En myöskään ihmettele vain yhden lapsen haluavia.

 

En tunne veloja, mutta aavistuksia on ollut muutamasta. Missään nimessä en silti menisi kysymään heiltä siitä asiasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ajattelen että jokainen löytää oman onnensa, eikä kukaan voi kertoa toiselle mitä tämän tulisi haluta. Ei minun tapani ole paras, eikä muiden tarvitse haluta sitä mitä minä haluan. Kaikkien pitäisi kuitenkin suvaita toisiaan, sekä lapsettomien että lapsellisten. Itse olen aina tiennyt haluavani ainakin yhden lapsen, mutta mielestäni en ole hurahtanut sellaiseen lapsiperheellisen elämään jossa ajatellaan että tämä on nyt se ainoa onnen ja autuuden lähde. Tavallaan sitä nyt näkee myös mitä on menettänyt: sen vapauden, josta lapsettomat voivat nauttia. Jälkiviisaana voisin ajatella että olisin voinut olla onnellinen lapsettomanakin, mutta tiedän että se ei ole totta: olisin aina kuitenkin miettinyt millaista olisi jos on lapsi, ja tuntenut jääväni jostain paitsi.

 

Oman lapsen saamisen jälkeen olen myös ollut entistä vahvemmin sitä mieltä, että lapsia pitäisi hankkia vain heidän, jotka todella lapsia haluavat. Ei toisten painostuksesta; ei koska niin kuuluu tehdä; ei parisuhteen pelastamiseksi; ei siksi että jo olemassaolevalle lapselle pitää saada sisarus - ei mistään muusta kuin omasta palavasta halusta saada lapsi.

 

Omassa tuttavapiirissämme suurin osa on vielä lapsettomia. Keskustelujen perusteella tiedän muutaman olevan vakaumuksellinen vapaaehtoisesti lapseton (hassu termi sinänsä tuo vapaaehtoisesti lapseton - minäkin olin vapaaehtoisesti lapseton kunnes jätin ehkäisyn pois, minkä jälkeen minusta onnekseni tuli vapaaehtoisesti lapsellinen). En suhtaudu heihin mitenkään erityisesti. Tai no, ehkä jollain tavalla kunnioitan sitä että tietää mitä tahtoo, tai tässä tapauksessa ei tahdo. Lapsenvihaajia sen sijaan en sietäisi, kuten en siedä rasistejakaan. Lasta haluavia lapsettomia ei ole ainakaan välittömässä lähipiirissä, mutta kyllähän sitä aina yrittää olla varovainen sanojensa kanssa, ettei tietämättään loukkaisi ketään. Mutta oikeastaan musta on tosi virkistävää nähdä lapsettomia kavereita, koska heillä on ihan eri jutut kuin lapsiperheellisillä. Kiinnostavammat. :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vapaaehtoinen lapsettomuus ei muuta minunkaan suhtautumistani ihmiseen, ellei se aiheuta negatiivista kommentointia minun lapsensaantiani kohtaan. Näin ei vielä ole käynyt. :) Päinvastoin, tunnen myötätuntoa veloja kohtaan, koska heihin kohdistuu vielä toistaiseksi niin paljon paineita. Lastensaanti on normaalia, vapaaehtoista lapsettomuutta ihmetellään.

 

Mieleeni tulee kaksi esimerkkiä juuri vapaaehtoisesti lapsettomien naisten paheksumisesta. Oma mieheni ei varsinaisesti pidä vapaaehtoisesti lapsetonta naisena. On kuitenkin sen verran fiksu, ettei tällaisia päin kenenkään naamaa huutele. Itse en ole ollenkaan samaa mieltä, mutta voin kuvitella, että vastaavia ajatuksia on enemmänkin. Eräässä radio-ohjelmassa (en nyt muista tarkemmin, ikävä kyllä) haastateltiin kerran sekä vapaaehtoisesti lapsetonta naista että seksiä ajoittain rahasta harrastanutta naista. Vapaaehtoisesti lapseton nainen oli saanut paljon aggressiivisempaa ja negatiivisempaa palautetta. Tämä kertoo kai jotain yhteiskunnan (vinksahtaneista) piiloarvoista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Gaialta oivaltava pointti - ovatko kaikki ehkäisyä käyttävät vapaaehtoisesti lapsettomia? ;)

 

Minun täytyy kyllä myöntää, että salaa sisimmissäni hymähtelen joskus vähän jos joku julistaa vapaaehtoista lapsettomuuttaan tilanteessa, jossa ei varsinaisesti edes voisi valita lapsia. -_- Siis jos on vaikka seitsemäntoistavuotias lukiolainen. Tai jos ei ole suhteessa! Toki yksinkin voisi lisääntyä jos sitä haluaisi tosi hurjasti ja lähtisi oikein hankkimalla hankkimaan lasta, mutta valitettavasti pidän sitä lapsetonta aikaa ennen sellaiseen rumbaan ryhtymistä tahattomana lapsettomuutena. Yhtälailla lapsettomuus ei ole oma valinta jos esim. seurustelukumppani ei halua sitoutua tai ei halua lapsia. Päätökseen voi tyytyä jos valitsee haluavansa kuitenkin pysyä parisuhteessa rakkaan ihmisen kanssa, ja hyväähän se tietysti tekee itsetunnolle ja mielenterveydelle jne. ottaa se elämäntilanne omakseen ja ryhtyä identiteetiltään velaksi. Jotenkin sellainen tunnustuksellisuus vaan hämää minua tässä, oli tilanne mikä tahansa, mutta etenkin elämäntilanteissa, joissa se ei muutenkaan olisi ns. järkevää vaikka sitä haluaisikin. Siis se, että julistaa, että ei halua eikä myöskään tule haluamaan omia lapsia koska on nyt valinnut näin ja tässä valinnassa pysytään...

 

Ehkä olen lukenut liikaa niitä tarinoita, joissa vapaaehtoisesti lapsettomat yhtäkkiä heräävät haluamaan lapsia heti kun se oikea mies osuu kohdalle. :lol: Sitä minä röyhkeästi aina ajattelen mielessäni, odotahan vaan...

 

Toki kunnioitan ihmisten omia haluamisia ja elämäntapoja. Lapseton elämäntapa ei ole minusta tippaakaan vähempiarvoista tai itsekkäämpää tai huonompaa kuin lapsellinenkaan ja lapseton nainen on aivan yhtä nainen kuin lapsellinenkin! Mutta en minä ihmettele ollenkaan sitä, että sellaista loppuelämää koskevaa, julkista ja "tunnustuksellista" lapsettomuusvalintaa joutuu perustelemaan, koska monet varmasti olettavat lapsettomuudelle olevan jonkunlaisen syyn (yleisimpänä esim. elämäntilanne).

 

Minusta vapaaehtoisesti lapsettomien ei tarvitsisi vetää hernettä nenään tai kauhistella toisten vanhanaikaisuutta ja kapeakatseisuutta heti jos joku vähän kohottaa kulmiaan kuullessaan tästä valinnasta. Sellainen ärsyyntyminen saa itse asiassa minut heti ajattelemaan (todennäköisesti virheellisesti!), että siinä se nyt katkerana mesoaa valinnastaan, joka ei ehkä olekaan valinta, tai josta ei ehkä olekaan loppujen lopuksi niin varma.

 

Kuulostanpa kamalalta. :D Korostan vielä, että en minä vapaaehtoisesti lapsettomiin suhtaudu yhtään erilailla kuin tahattomasti lapsettomiin tai vapaaehtoisesti lapsellisiin tai tahattomasti lapsellisiin, vaan että sellainen ehdottomuus ja julistaminen asiassa kuin asiassa saa vähän huokailemaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen aina halunnut lapsia. Jo pienenä tiesin, että haluan kolme tai neljä lasta sitten "isona". Toisaalta olen aina ymmärtänyt niitä, jotka eivät halua lapsia. Mulla on muutamia tuttuja, jotka eivät halua lapsia, eikä se minusta ole mitenkään outoa. Jokaisella on omia mielenkiinnon kohteita, eikä kaikki ole sellaisia, joita kiinnostais perustaa perhe.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen aina halunnut lapsia. Jo pienenä tiesin, että haluan kolme tai neljä lasta sitten "isona". Toisaalta olen aina ymmärtänyt niitä, jotka eivät halua lapsia. Mulla on muutamia tuttuja, jotka eivät halua lapsia, eikä se minusta ole mitenkään outoa. Jokaisella on omia mielenkiinnon kohteita, eikä kaikki ole sellaisia, joita kiinnostais perustaa perhe.

 

Täysin samalla tapaa olisin itekkin kirjottanu.

 

Sitä en tosin ymmärrä kun tiedän joitakin jotka sitten suhtautuvat varsin arvostelevasti muiden haluun perustaa perhe.

 

 

Sori...muokkaan siis tekstiäni..usein tosiaan näiltä vapaaehtoisesti lapsettomilta kun kuulee sitä ettei voi ymmärtää miksi kukaan haluaisi lapsia ja ettei voi itse sietää oikein missään tilanteessa toistenkaan lapsia.

Edited by Mikaste
Poistettu viittaus toiseen foorumiin

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muistutuksena vielä keskustelijoille, että olisi suotavaa ettei tällä foorumilla keskustella toisten foorumien asioista.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mieleeni tulee kaksi esimerkkiä juuri vapaaehtoisesti lapsettomien naisten paheksumisesta. Oma mieheni ei varsinaisesti pidä vapaaehtoisesti lapsetonta naisena. On kuitenkin sen verran fiksu, ettei tällaisia päin kenenkään naamaa huutele. Itse en ole ollenkaan samaa mieltä, mutta voin kuvitella, että vastaavia ajatuksia on enemmänkin.

 

Huh huh. Ihan häkellyin tästä. En nyt sano tätä sillä, että Mijan pitäisi selitellä täällä enemmän miehensä katsantokantaa, mutta tuo on minulle ihan uusi ja hämmästyttävä näkökohta. Pitävätköhän tällaiset ihmiset vapaaehtoisesti lapsettomia miehiä kuitenkin ihan normaaleina miehinä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now