Guest Mymmeli

Tyhmät kysymykset odotuksesta - osa 4

1001 posts in this topic

Tästä on täällä oma ketjunsa (kännykällä en nyt voi linkata) josta näkee miten monilla on vaikuttanut.

 

Joo, mä löysin sen ketjun, mutta kun siellä ei ole pollia tms. niin en vaan jaksa niin paljoa kahlata numeroita läpi (joo, oon humanisti :rolleyes: ). Meillä sinänsä asialla ei ole kamalasti väliä (ollaan molemmat oltu isoja), mutta mua alkoi jänskättää radi ja sen lasta kasvattava vaikutus. Että kun mä olin jo ilman radia henkisesti varautumassa yli nelikloiseen beibiin, niin mites nyt... Ja kaikki mahdolliset koon takia käynnistelyt yms. alkoi jännittää.

 

Muoks. Oikeastaan mua siis kiinnostaa enemmän se yleinen tendenssi jos sellainen on olemassa, ei niinkään paljoa se, miten tuo on kenelläkin pitänyt paikkansa.

Edited by Elkku

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tästä on ollut puhetta aiemminkin, mutta mites se nyt menikään... Paljonko äidin/isän syntymäkoko vaikuttaa lapsen syntymäkokoon?

 

Meillä vaikutti kahden ensimmäisen kohdalla niin että poika oli 100g kevyempi kuin isänsä syntyessään ja tyttö oli 40g painavampi kuin minä syntyessäni. Aika lähellle siis meni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poitsu on varsin samankokoinen kuin isänsä, niin syntymämittojen kuin nyt myöhemmän kasvunsakin puolesta. Itse olen ollut syntyessäni aiemmilla viikoilla poitsuamme painavampi ja lyhyempi ja olen kasvanut hitaammin/vähemmän painon ja pituuden puolesta vauvana ja taaperona.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun gynekologian kirjassa lukee muistaakseni näin, että eniten vaikuttaa äidin oma pituus (siis aikuispituus), oma syntymäpaino, se onko esikoinen tulossa (keskimäärin n 150g pienempiä kuin seuraavat) ja hitusen se, onko vauva poika vai tyttö. Eli ton pitäisi olla ihan tutkimuksiin perustuvaa tietoa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen faktalistaus RouvaH, kiitos. :) Meillä siis minä 160 cm, syntyessäni n. 3,5 kg, ja esikoistyttö painoi 4,4 kg. :D Ollaan varmaan se poikkeus, joka vahvistaa säännön. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Saa nähä sitten mitä meille tulee, kun ite olen 174cm pitkä, mun syntymäpaino oli 2290g.:D Tulin tosin n. 5vkoa etuajassa.. Tosin luulen vähän, että meille tulee aika potra poika, ihan varmasti tämä radi siihen vaikuttaa vaikka lääkityskin on..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olin 4090 g ja 53 cm, mies kuulemma "keskikokoinen", tarkkoja mittoja ei ole tiedossa. Meidän tyttö oli 3530 g ja 50 cm, eli selvästi enemmän isänsä kokoinen jos mies nyt tosiaan keskikokoinen vauva syntyessään oli. Minä ja mies ollaan toiset lapset, mutta mun isosiskokin oli aika iso syntyessään. Me vanhemmat ollaan synnytty hyvin lähellä laskettua aikaa, samoin kuin tyttömme (39+4), eikä äidilläni ollut radia tms. syytä miksi vauvat ovat olleet suurehkoja syntyessään. Odotin kyllä vähän isompaa vauvaa kun tosiaan itse en mikään ihan pieni ollut, mutta hyvä ettei tuon isompaa tarvinnut ulos pukata. :girl_crazy: Siis on meitä muitakin joilla vauvan koko ei ole mennyt äidin syntymäkoon mukaan. Yritin googlettaa kun aihe alkoi kiinnostaa, vaan en löytänyt mitään virallista tai edes puolivirallisen tuntuista lähdettä jossa asiaa käsiteltäisiin. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää onko tuo hyvinkin yleinen tendenssi!

 

Lisäys vielä: olen 167 cm ja äitini 169 cm.

Edited by johannem

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ite luulisin, että äidin vointi on paljon merkittävämpi tekijä kun syntymäpaino. Meillä äiti on synnyttänyt 4300-4600g kokosia lapsia ollen joka kerta heittelevillä sokereilla, minä ja siskoni taas on synnytetty n. 3300g lapset, sokerit kunnossa. Sekä me että meidän lapset on muistaakseni synnytty 41. viikolla.

Edited by Cecelia

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muistelen muuten jostain, olisikohan Tieteen kuvalehdestä tai peräti vähän varteenotettavammasta Tiede-lehdestä, lukeneeni vuosi tai pari sitten teoriasta jonka mukaan syntymäpainoon vaikuttaisi jotenkin äidin ja isän keskenään kilpailevat ja taistelevat geenit. Isän geenit pyrkivät kasvattamaan vauvaa isommaksi ja äidin geenit taas pyrkivät säästämään äidin kehoa ja pitämään sikiön pienempänä. En muista kuinka paljon artikkelissa selitettiin miten tuo geenien kilpailu käytännössä tapahtuisi enkä itse koko juttua purematta niele, mutta onpahan tällainenkin teoriantynkä ilmaan heitetty.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^No, meillä taistelee kahden 4,5-kiloisena syntyneen geenit. :lol: Mies on aika paljon pidempi nyt, mutta molemmat ollaan edelleen tällaista reilummanpuoleista sorttia, vaikka mä keskimittaiseksi jäinkin. Mutta mä nyt joka tapauksessa otan sekä äidin että anopin neuvolakortit mukaan tuonne polille tähän kontrollikäyntiin niin on vähän osviittaa siitäkin, että minkäkokoista siellä geeneiltään olisi tulossa... Kun mua vähän pelottaa sekin, että vauvan (mahdollinen) iso koko menee kokonaan sokereiden piikkiin, vaikka tuskin vauvasta mitään kolmekiloista olisi muutenkaan tulossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin, siis tässä pitää nyt muistaa, että nuo on isossa väestössä tutkittua ja keskiarvoiksi vedettyä tietoa, tottakai poikkeuksia löytyy kumpaankin suuntaan, eikä noista voikaan siksi yksilölle tehdä mitään varmoja ennustuksia. Mutkun haluttiin käsittääkseni nimenomaan tietää sitä, millä asioilla keskimäärin on vaikutusta, niitä erilaisia tapauksia voi sitten kahlata sieltä ketjusta.

 

Ja tosiaan, sillähän on luonnollisesti tosi iso merkitys, millä viikoilla on syntynyt, eli jos on itse syntynyt keskosena, niin ei se tietenkään tee omasta täysiaikaisesta lapsesta pienikokoista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näillä sikiön kasvukäyrillä voi hieman suhteuttaa eri raskausviikoilla syntyneiden vanhempien ja heidän lastensa syntymäpainoja toisiinsa, tai ainakin voi päätellä, olisiko keskosena/reilusti yliaikaisena syntynyt ollut lasketun ajan tienoilla pieni, keskikokoinen vai suuri.

Share this post


Link to post
Share on other sites

tuli sitten syötyä viime viikolla maksalaatikosta puolet, kun muistelin että olis sillon tällöin sallittavissa. mut se olikin maksamakkara jota sai syödä tietyn verran....mut sit joidenkin neuvoloiden listoilla on maksalaatikko luettu samaan kategoriaan maksamakkaroiden kanssa :huh: noh...pitänee olla ilman ja syödä ehkä jouluna pikkasen :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä sain esikoisen raskausaikana "luvan" syödä maksalaatikkoa, koska syön sitä tyyliin joskus ja jouluna. Pari kolme kertaa sen raskauden aikana taisin syödä ja se on ihan ok. Eihän siinä laatikossa paljoa sitä maksaa edes ole. Muita maksaruokia tai-valmisteita en käytä koskaan. Kun en tykkää :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää heittäis myös yhden kysymyksen. Minkälainen sydämen tykytys on raskausaikana normaalia? Mä tiedän, että sydän joutuu enemmän töitä tekemään ja pulssi nousee. Mutta onko ihan normaalia, että sydän alkaa levossa yhtäkkiä hakkamaan lujaa? Joskus kestäen jopa muutaman minuutin ja aiheuttaen heikon olon? Tuntuu, että henkeä ahdistais. Lisälyöntejä mulla on kyllä ollut joitain vuosia silloin tällöin ja nämä tykytykset eroaa siitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuulssi, mä olen myös syönyt hiukan maksalaatikkoa raskauden aikana (ja tänäänkin olisin ostanut mutta Saarioisten loota oli loppunut! :skilletgirl:). Voit vaikka vertailla maksamakkaran ja maksalaatikon maksan määriä keskenään. :) Itse olen syönyt pari kertaa 150-200g annoksen vaikka siinä menee aavistuksen yli tuo kertasuositus mutta en ole muuten syönyt lainkaan maksatuotteita joten annan tuon anteeksi itselleni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

yosa, tarkastutapa seuraavalla nla-käynnillä HB :) matala HB voi aiheuttaa tykyttelyä ja huonovointisuutta :) ja tosiaan maksalaatikossa se maksapitoisuus on niin olematon, että antaa mennä vaan :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Itse asiassa maksalaatikossa on Finelin mukaan 1500 - 2500 mikrogrammaa A-vitamiinia (per 100 g laatikkoa). Kun raskaanaolevan saantisuositus on 800 mikrogrammaa vuorokaudessa, en ihan kamalasti säännöllisesti maksalaatikkoa poskeeni pistelisi. Kertasyönnistä nyt tuskin on haittaa eli en kauhean huonoa omaatuntoa vahinkosyönnistä kantaisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko ihmiset reagoineet kahviin vahvasti alkuraskaudesta? Olen nyt kahtena aamuna saanut hyvän ja normaalin olon muuttumaan tärinäksi, heikotukseksi ja eilen infernaaliseksi pahoinvoinniksi aamukahvia juomalla. Kp 27, kierto on raskauden ja imetyksen jälkeen ollut kaikkea välillä 28-35. Pelkään siis kuparikierukan pettäneen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No mulla tuli joskus rv 5 ihan karseen huono olo kahvin juomisen jälkeen, ja rv 6 jälkeen en oo pystyny juomaan mitään kofeiinipitosta ilman että laatta lentää. Kahvin tuoksu on edelleen mun mielestä hyvä, mut ei puhettakaan että suuhuni sitä ottaisin. :X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä katsoin joskus paketista sen maksan osuuden ku teki mieli ja se oli ihan joitain prosentteja...mutta ehkä sekin voi sitten vaihdella valmistajan ym mukaan?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^No Fineli oli ainakin tuota mieltä siitä A-vitamiinin määrästä. Mutta ehkäse Fineli oli sitten väärässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Erityisen tärkeää se on kuulemma raskauden ensimmäiset 3kk (ja todella tärkeää ennen 6-7 viikkoa), mutta ilmeisesti sitä ois hyvä saada myöhemmässäkin vaiheessa.

Varmaan kyllä riittäisi alkuraskauden jälkeen, että tarkkailee, että saa sitä tarpeeksi ruuasta? :huh:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.