Sign in to follow this  
Followers 0
Tinttis

Ruotsalainen tutkimus päivähoidon vaikutuksista.

28 posts in this topic

Muoks. Juttu on siis julkaistu 2005 ja tarkempi googlaaminen osoitti, että itse tutkimus tehty 2002. Pahoittelut, etten ennen linkin julkaisua laittanut tarkempia päivämääriä. Kyseessä ei ole siis "uusi" tutkimus. Mutta se ei muuta tämän tutkimuksen tuloksia.

 

 

http://www.mtv3.fi/u.../2005/04/360242

 

Uuden ruotsalaistutkimuksen mukaan lasten mahdollisimman varhainen laittaminen päiväkotiin vaikuttaa positiivisesti heidän kehitykseensä. Asiasta kirjoitti ruotsalainen päivälehti Dagens Nyheter tänään.

Opettajakoulutuslaitoksen emeritusprofessori Bengt-Erik Andersson on seurannut neljää eri lapsiryhmää 25 vuoden ajan. Lasten tilannetta tarkasteltiin 8-, 13- ja 16-vuoden iässä sekä vielä kerran seurantakirjeellä 25-vuotiaina. Tutkimuksen mukaan parhaiten olivat elämässään selvinneet ne, jotka olivat aloittaneet päiväkodissa alle yksivuotiaina. Heikoiten oli puolestaan mennyt niillä, jotka eivät koskaan olleet päiväkodissa.

Tutkimuksesta selviää, että 70 prosenttia niistä, jotka ovat aloittaneet päiväkodissa alle yksivuotiaina on menestynyt hyvin, jos menestystä mitataan koulutodistuksella, sopeutumiskyvyllä ja sosiaalisilla taidoilla. Kotona olleista vain 38 prosenttia sai saman tuloksen.

Aikaisin päiväkodin aloittaneista lapsista vain 15 prosenttia menestyi huonosti, kun taas vastaava luku kotihoidossa olleiden keskuudessa oli 52 prosenttia.

-Useimmille lapsille on hyväksi aloittaa päivähoito varhain. Päivähoitoon satsaamien on tärkein asia jonka kunnat voivat tehdä, Andersson sanoi uutistoimisto TT:n mukaan.

 

-------------------------------------------------------------------

 

Mukava lukea tutkimuksia jotka ovat joskus myös päivähoidon puolella. Muuten en ota kantaa asiaan suuntaan jos toiseen.

Edited by Tinttis

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla tuli ensimmäisenä mieleen, että voisiko sillä olla jotain vaikutusta tutkimustulokseen, jos myöhään tai ei koskaan päivähoitoon menevät lapset ovat köyhemmistä "alemman sosiaaliluokan" perheistä ja varhain päivähoitoon menevät korkeasti koulutetuista, varakkaammista ja urakeskeisemmistä perheistä? Enkä väitä että kaikista köyhien perheiden lapsista tulee syrjäytyneitä ja rikkaiden lapsista onnellisia, mutta ei tuskin käy kiistäminen, että yhteys on niilläkin.

 

Mutta enpä tiedä. Ota tästäkin selvää, että kumpi sitten on parempi, hoitoon alle yksivuotiaana vai aikaisintaan kolmevuotiaana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En minäkään halua kommentoida tätä asiaa muuten, mutta tuossa jutussa on päivämäärä vuodelta 2005 :grin: Varmaan noussut esiin viimeaikaisten keskustelujen/uutisointien takia :)

 

Mutta eipä tuo tulosta muuta ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu, varmasti nostettu esille tuon kotihoidon tuen lyhentämisen vuoksi. Halutaan tukea hallituksen ratkaisulle. Mutta minusta ei ole niin väliä miksi juttu on nostettu esiin, kun eihän se tosiaan tulosta muuta milloin tutkimus on tehty.

 

Brionyn tavoin pohdin tuota sosiaaliluokan merkitystä ja vaikutusta tuloksiin. Pitäisi lukea koko tutkimus. Todennäköisesti siinä on avattu jotenkin tutkimuksen kohteena olevien lapsien sosiaaliekonomistataustaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tutkimustulos on sen verran erilainen kuin suomalaisten tutkijoiden antamat lausunnot aiheesta, että muakin tosiaan kiinnostaisi ainakin seuraavat asiat:

 

- Brionyn esiin tuoma kysymys tutkittavien sosioekonomisesta taustasta. Sillä kun on tutkitusti merkittävä vaikutus elämässä pärjäämiseen ja veikkaisin (ihan mutulla) vaikutuksen olevan vielä voimakkaampi kuin päivähoidon aloittamisiän.

- Mitä ovat tuossa jutussa mainitut "sosiaaliset taidot"? Tarkoitetaanko niillä kykyä luoda ihmissuhteita, luottaa toisiin ihmisiin jne. vai jotain muuta?

- Onko päivähoidon laadussa merkittäviä eroja Suomen ja Ruotsin välillä esim. ryhmäkokojen suhteen? Tietääkö kukaan?

- Ilmeisesti tutkitut lapset ovat syntyneet 70-luvulla. Millaista päivähoito on ollut silloin?

Share this post


Link to post
Share on other sites

En osaa Ebur vastata noihin kysymyksiisi sen tarkemmin (löysin vain yhden tiivistelmä/kommentin tutkimuksesta googlaamalla), mutta mielestäni (korjatkaa jos olen väärässä) Suomessa ei ole toteutettu päivähoidon vaikutuksista pitkittäistutkimusta.

 

Tuossa löytämässäni tiivistelmässä mainittiin, että aiemmin päivähoidon vaikutuksia on tutkittu paljon kontekstisidonnaisemmin. Verrattu esim. kahden kolmevuotiaan keskittymiskykyä siinä hetkessä, kun toinen on kotihoidossa ja toinen päivähoidossa ja sitten todettu, että kotihoidossa oleva on rauhallisempi. Tässä tutkimuksessa tämän tutkijan "positiivisena pitämät seikat" alkoivat näyttäytyä vasta murrosiässä.

 

Tuossa tiivistelmässä tutkija korostaa Ruotsalaisen päivähoidon laadukkuutta, mutta ei se kyllä aukene, että eroaako laatu jotenkin merkittävästi Suomen päivähoidosta tai minkälaisia ryhmäkoot ovat.

 

Suomalaisessa tutkimuksessa edelleen nojaudutaan hyvin vahvasti vanhoihin kiintymyssuhdeteorioihin.

 

Tässä tuo löytämäni artikkeli

http://www.child-encyclopedia.com/documents/AnderssonANGxp.pdf

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä tutkimushan pyöri otsikoissa jo silloin kun Mikkosen rouva pääsi siinä aamuteeveessä "puhumaan" kotiäitien puolesta ja muistan että jo silloin tutkimusta kritisoitiin juuri siitä että siinä ei oltu otettu huomioon lasten sosiaalista taustaa. Eli päivähoidossa olleet lapset olivat juuri niitä "keskiluokkaisten ja sitä ylempien" vanhempien lapsia ja nuo ei hoidossa olleet niitä alempien luokkien ja maahanmuuttajien lapsia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taloussanomista poimittua. Vinkkejä lasten vanhemmille, jos haluat, että lapsesi pärjää elämässään:

"Lapset saivat parempia testituloksia kun: vanhemmat korkeasti koulutettuja, sosioekonominen asema korkea, äiti 30-vuotias tai vanhempi ensimmäisen lapsensa syntyessä, lapsen kotona puhuttiin englantia (kantaväestöä), vanhemmat toimivat aktiivisesti vanhempaintoimikunnassa ja kotona oli paljon kirjoja.

Tekijät päätyivät – yhdysvaltalaisittain ymmärrettävästi – melko pessimistiseen päätelmään. "Sillä ei juurikaan ole merkitystä, mitä teet vanhempana, oleellista on, kuka olet."

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/02/04/tassa-on-paras-lahja-jonka-voit-antaa-lapsellesi/201222152/139

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä vinkkejä, miten lapsesta tulee fiksu: http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/10/30/nain-lapsesta-tulee-fiksu/201115748/139

 

Mulle tuli tosta tutkimuksesta päällimmäisenä mieleen, että

- Eroaako päivähoito silloin ennen ja nyt.

- Mikä on vanhempien asema

 

Tuon edellisen TalSan referoiman tutkimuksen loppupäätelmä oli mielenkiintoinen "Sillä ei juurikaan ole merkitystä, mitä teet vanhempana, oleellista on, kuka olet." Eli vanhempien asema vaikuttaa jonkinkin verran.

 

Mukava kyllä lukea tuollaisiakin tutkimustuloksia päivähoidosta :)

.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä jossain vaiheessa olen lukenut näitäkin tutkimuksia. Asia ei ole mitenkään yksioikoinen, niin että voisi edes järkevästi tutkia kotihoito vs päivähoito -asetelmaa sillä ajatuksella, että saadaan selville kumpi on paras ja suositellaan sitä sitten kaikille. Asiaan vaikuttaa niin monta asiaa - minkälainen koti, minkälainen päivähoito, minkälainen lapsi, minkälainen vanhempi, millä mittarilla paras. Suomalaisissa oloissa on jokseenkin selvää, että on päivähoitoryhmiä, joista ei ole mitään iloa tietyille lapsille (hälinä vaan stressaa), mutta sitten on myös ryhmiä, joista on todella paljon hyötyä tietyille lapsille (pieni ryhmä, kavereihin suuntautunut tarhaikäinen, kotona vähänlaisesti tukea/virikkeitä). On myös eri asia puhua 1-vuotiaiden, 3-vuotiaiden, ja 5-vuotiaiden päivähoidosta. Ja on ihan eri asia olla kotona sellaisen vanhemman kanssa joka oikeasti nauttii kotona olosta ja kokee sen omaksi hommakseen, ja sellaisen vanhemman kanssa, joka ei oikeasti tykkää siitä puuhasta pätkääkään mutta pakottaa itsensä siihen ideologisista syistä tai mikä pahinta joutuu siihen olosuhteiden pakosta.

 

Kun kuitenkin yhteiskunnassamme realiteetti on se, että merkittävä osa lapsista siellä päivähoidossa on, oleellisempi kysymys kuin päivähoito vs kotihoito on se, minkälaisesta päivähoidosta on lapsille haittaa ja minkälaisesta hyötyä.

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites

Liisa Keltikangas-Järvinen käsittelee tuoreessa kirjassaan tuota ruotsalaistutkimusta yhden luvun verran. Jos tutkimustieto päivähoidon vaikutuksista kiinnostaa, kannattaa lukea Pienen lapsen sosiaalisuus. Kirjassa mm. kumottiin se yleinen käsitys, että päivähoidosta hyötyisivät erityisisesti ne lapset, joiden kotiolot ovat heikot esim. vanhemman masennuksen vuoksi. Tutkimustulokset nimittäin puhuvat sen puolesta, että päivähoidossa stressaantuivat eniten juuri ne lapset, joiden kotitilanne oli heikko.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin tulossa tuomaan samaa tietoa kuin Kyllikki-Kaarina eli tosiaan tuossa Keltikangas-Järvisen kirjassa arvioidaan tämän ruotsalaistutkimuksen laatua. Olen itse lukenut vasta pintapuolisesti, täytyy perehtyä tarkemmin, kun kirjan nyt käsiin sain. Muutenkin vaikuttaa kiinnostavalta kirjalta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin olen lukenut tuon K-J:n kirjan ja se on mielestäni kyllä hyvä, mutta siinäkin on vähän liikaa minusta tätä päiväkoti- vs kotihoitoasetelmaa, sen sijaan että kysyttäisiin millaisesta hoidosta (oli se sitten päiväkodissa tai kotona) lapsi hyötyy tai ei hyödy. Mutta siitä ei kyllä oikeastaan voi syyttää kirjan kirjoittajaa, koska kirjan idea on esitellä olemassaolevaa tutkimusta, joka taas on tehty tuolta pohjalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta K-J liputtaa aika vahvasti perhepäivähoidon puolesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Keltinkangas-Järvinen liputtaa perhepäivähoidon ja kotihoidon puolesta tosiaan. Olen viime aikoina miettinyt sitä, että onhan se kiva liputtaa perhepäivähoidon puolesta, mutta ihan oikeasti, kuinka moni löytää hyvän perhepäivähoitajan? Tiedän, että loistavia PPH:ia on olemassa, mutta siinä ryhmässä on iso joukko vähemmän loistavia myös. Yritin etsiä esikoiselleni PPH:ta ja löytyi kaikkea viinaanmenevästä laiskanpulskeaan ja päädyinkin lopulta päiväkotiin, koska en uskaltanut jättää pientä hoitoon, kun en mistään saa puolueetonta tietoa siitä, kuinka päivä on mennyt ja miten hoitaja oikeasti lapsia hoitaa. Tätä näkökulmaa ei koskaan tuoda missään tutkimuksissa esiin.

 

K-J esittää, että masentuneiden lapset stressaantuu päivähoidossa lisää: kuinka paljon siitä johtuu siitä, että lapsi ehkä pääsee purkamaan sitä stressiä, mitä kotona ei saa olla olemassa? Minusta ylipäänsä tämä lastenhoidon järjestäminen ihanteellisella tavalla ei koskaan huomioi tosielämää. Kuinka moni meistä pysyy täysjärkisenä esim. kuusi vuotta kotona? Tiedän, että osa ja tiedänpä, että osa todella nauttii siitä ajasta, mutta eivät kaikki. Se, että seinät kaatuu päälle ja aivot turtuu kotona, ei tee kenestäkään huonoa äitiä. Se, että joku uhrautuu ja uhraa itsensä kokona saattaa jo tehdäkin. Olisi ihanaa, että kaikki vanhemmat jaksaisivat olla 100 % pelkästään vanhempia koko ajan ja kaikilla olisi siihen taloudellinen mahdollisuus myös, mutta koska näin ei tosielämässä ole, olisi varmaan syytä etsiä ratkaisuja syyllistämisen sijaan.

 

On mukavaa, että päivähoidosta tulee positiivisia tutkimustuloksia ainaisen negatiivisuuden sijaan. Ei sekään ole huono tulos, että lapset pärjäävät elämässään paremmin, jos ovat menneet nuorina hoitoon, vaikka sosioekonomista asemaa ei olisi tutkimuksessa huomioitukaan. Se on lohdullinen tulos meille kaikille tavallisille (hyvin koulutetuille) vanhemmille, joiden lapset syystä tai toisesta olisivat menneet pieninä hoitoon. Tiedämme, että lapsemme tulevat pärjäämään kaikilla mittareilla hyvin, olkoonkin, että on mahdollista, että he olisivat saattaneet pärjätä vieläkin paremmin, jos heitä olisi hoidettu kotona. Eikö hyväkin jo riitä?

 

Itse en usko, että maailma on mustavalkoista; kaikessa on aina jotain hyvää ja jotain huonoa. Niin päivähoidossa kuin pelkässä kotihoidossa. Ja yhteiskuntahan ei ole sellainen, että voisit vaan aina tehdä, mitä huvittaa ja mikä on mukavinta, joten sinänsähän sitäkin on hyvä ihmisen harjoitella pienestä pitäen. Minusta keskustelun ja tutkimusten olisikin syytä siirtyä kotihoito vs. päivähoito keskustelusta siihen, mikä on hyvää päivähoitoa ja miten hyvää päivähoitoa järjestetään ja miten sellaista taataan kaikille lapsille. Nykyäänhän kai päiväkodit edustavat jokaista ääripäätä lasten tarhauksesta laadukkaaseen ja lämpimään varhaiskasvatukseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei, pakko vastata tähän aiheeseen kun olen asunut 10 vuotta ruotsissa ja lapsenikin käyneet ruotsalaista päiväkotia ihan pikkuisesta asti. Ruotsissa päiväkotiin laittaminen ei ole "kamala" asia alle kaksi- tai kolmevuotiaana, se on siellä luonnollinen asia ja jopa kaikki ne joilla on vauva kotona pitävät vanhemman lapsensa osa-aikaisena päivähoidossa. Yleinen mielipide siellä on että se on hyväksi lapselle ja oppivat vuorovaikutus- sekä sosiaaliset taidot pienempänä helpommin. Suomessa on taas ihme anti-päivähoito asenne. Sen olen kyllä huomannut nyt täällä suomessa asuessa että se ei ole kovin edullista lapsen sosiaalisille taidoille olla pelkästään kotihoidossa sinne eskari-ikään asti, pelisäännöt on monilla ihan hukassa ja ovat aggressiivisempia, väkivaltaisempia ja kielenkäyttö aika hirveää vaikka kuuluisivatkin ns. parempaan sosiaaliluokkaan. Tiedä sitten mistä johtuu, onko geneettistä vai olisiko kuitenkin lapselle edullista jo varhain oppia se ryhmässä olemisen taito ja muiden huomioonottaminen ?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos kotihoito olisi yksinomaan hyvästä, meillähän pitäisi olla maailman hyvinvoivimmat lapset ja esim. Ranskassa ja Belgiassa ne huonovointisimmat. Eikös kummassakin maassa lapset mene tosi pieninä hoitoon ja käy "koulua" hyvin pienestä pitäen, vaikka äidit olisivat kotona? Kuitenkin esim. Suomen kouluissa viimeisimpien uutisten mukaan on käytöshäiriöistä lapsia enemmän kuin koskaan, vaikka laki kotihoidontuesta on ollut voimassa nykykoululaisten koko lapsuusajan. Mikään ei tosiaan ole mustavalkoista. Varmasti kotihoito on pienelle hyväksi, muttei se mikään autuaaksitekevä asia ole. Tsemppiä meille kaikille äidille tasapuolisesti!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Myös minulla on jonkin verran kokemusta Ruotsista: Ruotsissahan naisten kotiin jääminen (käytännössä miehen/partnerin elätettävänä) onmelko "icke-politiskt-korrekt", eli suurin osa lapsista menee tosiaan päivähoitoon n 1-1,5 -vuotiaina. Tätä taustaa vasten (eli siis tasa-arvoon pyrkimisen) myötä on helpompi ymmärtää, miksi ruotsalaiset suhtautivat päivähoitoon positiivisemmin kuin Suomessa. Toinen merkittävä seikka on juuri se sosiaalisten taitojen merkitys, jota korostetaan Ruotsissa jo peruskoulussa ihan eri tavalla kuin Suomessa (minkä huomaa kanssakäymisen välisissä eroissa suomalaisten ja ruotsalaisten välillä). Ruotsissa ajatellaan, että päivähoito tukee lapsen sosiaalista kehitystä paremmin kuin kotihoito, mikä puolestaan lisää valmiuksia koulu- ja opiskelumaailmassa. Ruotsissa on siis hankalampaa argumentoida kotihoidon puolesta päiväkotia vastaan (ja ehkä tämä myös selittää sen, miksi näitä pk-myönteisiä tutkimuksia julkaistaan juuri Ruotsissa).

 

Toisaalta taas, kuten Tuikku tuossa yllä totesi, Suomessa on varsin negatiivinen suhtautuminen lasten päivähoitoon, vaikka yksiselitteisiä tutkimustuloksia kotihoidon puolesta tai siyä vastaan ei ole. Jostain kumman syystä ruotsalaisistakin lapsista näyttää tulevan selväpäisiä aikuisia tästä "pakkopäivähoidosta" huolimatta, mihin myös Mamabarba viestissään viittasi.

 

Luulisin siis, että maiden eroaviin asenneilmapiireihin päivähoito vs kotihoito -asetelmassa on vaikuttanut historia ja yhteiskunnallinen kehitys: Ruotsin voimakkaasti sosiaalidemokraattinen lähihistoria on korostanut tasa-arvoa, naisten työssäkäyntiä ja sosiaalista, osallistuvaa ja luokkaeroista vapaata yhteiskuntaa. Suomessa puolestaan lapsiperheiden tukemisella on sota-ajan jälkeisestä yhteiskunnasta asti ollut erityinen merkitys (tilanteessa, jossa kansakunta ja tuotanto piti saada elvytettyä ja uuteen nousuun, säädettiin mm. neuvolalait ja luotiin äitiyspakkaus-systeemi ym.), minkä uskon johtaneen siihen, että perheen merkitystä lapsen kasvupaikkana on korostettu enemmän kuin Ruotsissa. Lisäksi Suomi oli pitkään Ruotsia köyhempi maa, eli päivähoitoon ei välttämättä ollut samalla lailla resursseja. Samoin kaupunkiväestön osuus oli suhteellisesti pienempi Suomessa kuin Ruotsissa, mikä ehkä myös vaikutti kunnallisen päivähoidon tarpeeseen ja kehittymiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvin kirjoitit Marjasin, mä olen tällainen ei hyvin kirjallisesti itseäni ilmaiseva ihminen ja saatan kuulostaa jyrkemmältä kuin on tarkoitus. Tosiaan tuo naisten ja miesten tasa-arvo on Ruotsissa tärkeää ja aika suuri osa vanhemmista puolittaa vanhempainvapaan niin että molemmat saavat hoitaa pikkuista kotona. Mä tykkään kyllä ruotsin systeemistä vaikei sekään tietenkään täydellinen ole, mutta aika tasapuolinen ja pitää vähän enemmän isienkin puolia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Marjasinilla mielenkiintoisia pointteja historian ja nykypäivän ajatuksista Ruotsissa ja varmasti suurilta osin näistä samoista syistä myös Tanskassa lapset laitetaan päiväkotiin lähes poikkeuksetta 1-vuotiaina ja sitten taas kotihoitoa joutuu jatkuvasti perustelemaan tutuille ja tuntemattomille.

 

Ja tanskalaisethan on taidettu monesti rankata maailman onnellisimmaksi kansaksi, joten ilmeisesti kovin traumatisoituneita eivät lapset tai aikuiset tunnu tästä mallista olevan ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

OT: Lainie, minusta tuntuu että me asutaan maantieteellisesti melko lähellä :) Nimim. "terveisiä täältä pitkän sillan toiselta puolelta" :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos kotihoito olisi yksinomaan hyvästä, meillähän pitäisi olla maailman hyvinvoivimmat lapset ja esim. Ranskassa ja Belgiassa ne huonovointisimmat. Eikös kummassakin maassa lapset mene tosi pieninä hoitoon ja käy "koulua" hyvin pienestä pitäen, vaikka äidit olisivat kotona? Kuitenkin esim. Suomen kouluissa viimeisimpien uutisten mukaan on käytöshäiriöistä lapsia enemmän kuin koskaan, vaikka laki kotihoidontuesta on ollut voimassa nykykoululaisten koko lapsuusajan. Mikään ei tosiaan ole mustavalkoista.

 

No ihan samalla logiikalla voisi sitten ajatella että koska päivähoito on kuitenkin varsin nuori systeemi ja huomattavasti suurempi osa lapsista on nykypäivänä päivähoidossa kuin vaikkapa 60-luvulla niin tämä käytöshäiriöisten kasvanut määrä johtuukin siitä päivähoidosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0