Nadda

Raskausdiabetes

1004 posts in this topic

^ mäkin tulin kertomaan lopputuloksen :lol:

 

poika rv 38+6

49cm ja 3620g

 

Raskaudenaikainen painonnousu +5kg, nyt poika 1,5kk ja oma paino -10kg.

Raskaudessa 2,5kk ruokavaliota ja 1,5kk aamupalalla insuliini.

 

Kovasti voimia kaikille sokeriarvojen kanssa painiville :)

Mä alan jännittää jo uutta sokerirasitusta, tehdään 3kk synnytyksestä <_<

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva kuulla ringin ja Vilman "lopputulokset"! :)

 

Täällä odotellaan jo kovasti että jos vaikka pääsisi synnyttämään mutta voihan tuossa vielä jokunen viikko mennä (nyt rv 37+6). Ultrattu on nyt neljään otteeseen ja vauva on jokaisella käynnillä ollut painoarvioltaan pikkuisen keskikäyrän alapuolella. Viime viikolla rv 37+0 painoarvio oli 3 kg, ja lasketun ajan painoarvio on n. 3,6 kg.

 

Sokerit on alkaneet loppua kohti paranemaan. Viime viikolla jo antoivat ohjeet että miten sitä pitkävaikutteisen insuliinin määrää voi alkaa laskemaan jos arvo on useampana peräkkäisenä aamuna alle 4.5, mutta nyt tämän viikon arvo ei olekaan ollut enää niin alhaalla kuin edellisellä viikolla. Silloin se oli välillä jopa alle 4. Joka tapauksessa siis insuliini vielä mahdollisesti puretaan tässä loppuraskauden aikana, ja aterian jälkeiset arvotkin oli parantuneet niin paljon että niitä ei seurata enää ollenkaan. Loppuraskauden ajan on kerran viikossa äitipolin käynti mutta diabeteshoitajaa en enää tapaa.

 

Kysyin muutama viikko sitten käynnistyksestä ja sanottiin että koska mulla on toi insuliini niin yli lasketun ajan ei oikeastaan anneta mennä. Näin sanoi diabeteshoitaja mutta lääkäri kyllä sitten sanoi kun kysyin häneltä samaa että riippuu kohdunsuun tilanteesta ja insuliinin määrästä ja vauvan koosta. Joten jos mulla koko pysyy keskikäyrillä ja insuliinin määrä vähenee niin en tiedä onko sittenkin mahdollista ettei vielä kuun vaihteessa käynnisteltäisi. Mutta levollisin mielin tässä siis odotellaan synnytystä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla todettiin eilen raskausajan diabetes: paastoarvo ja se tunnin arvo reilusti koholla, kahden tunnin arvo nippanappa rajoissa.

 

Tänään hakemaan sokerimittari ja ohjeistus. Toivottavasti saan pidettyä tämän ruokavaliolla kurissa, vaikka eihän se maailma kaadu jos insuliinit joutuu aloittamaan.

 

Itselläni oli tunne jo tästä taudista ennenkuin menin sokerirasitukseen, koska ruokavälien pidentyessä alkoi voimakkaat oireet. Sokerirasituksen aikana käsitykseni sitten vielä vahvistui entisestään kun litkun juomisen jälkeen näkö hämärtyi ja olo muuttui epätodelliseksi.

 

Lueskelin eilen illalla tätä ketjua läpi ja löysin ihan hyviä vinkkejä varsinkin tuon aamun paastoarvon kurissapitämiseksi.

 

Tyytyväinen olen, kun itseni tuonne sokerirasituksiin vonkasin jo näillä viikoilla.

 

 

Murmelimamma ja masuasukki 17+6, joka ei litkun juomista pitänyt pahana 12h:n syömättömyyden ja juomattomuuden jälkeen.. litkun joi ihan janoonsa, kun se vielä oli jääkaappikylmääkin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun synnytys käynnistetään viikon päästä, jolloin viikkoja on 38+4, näin viimeksikin. Mulla menee insuliinia tosi paljon, illalla pitkävaikutteista 42 yksikköä ja aterioilla 14-16 yksikköä pikainsuliinia. eikä välillä noillakaan pysy arvot kurissa.

 

vauva painoi viikon 36+4 ultrassa 3300g joten liian isoksi ei anneta kasvaa.

 

kova painonpudotus edessä sitten synnytyksen jälkeen, ettei kakkostyypin diabetes pääse iskemään, sitä on nimittäin suvussa isän ja äidin puolelta.

Edited by Ninnukka

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin joudun valitettavasti tähän ketjuun liittymään, mutta ketjun luettuani jo hieman huojentuneimmin mielin. Sokerirasituksessa kumpikin rasitusarvo oli kohollaan, mutta kotimittaus on pysynyt minulle annetussa arvossa (2 h ateriasta alle 7.0 mmol). Olen kyllä syönyt hyvin kurinalaisesti, eli mitään raja-arvoja en ole yrittänyt edes kokeilla. Hurjin juttuni on yksi pieni satsuma pääaterian yhteydessä.

 

Osaako joku sanoa, miten tavallista tai mistä kertoo, että rasituksessa arvot olivat selvästi yli sallitun, mutta sitten kotiarvot pysyvät 4.3-5.4 välissä. Paastoarvo aamuisin on ollut max 5.0 luokkaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt on meidänkin vauva sitten maailmassa. Poika syntyi raskausviikoilla 39+5, ja ei ollut mikään sokerivauva. Lasketun ajan painoarvio meillä oli 3400 g (keskikäyrän ja 25% käyrän välissä) ja kaksi päivää ennen laskettua aikaa poika syntyi sitten painossa 3350 g (pituus 51 cm). Keuhkoissa ei ollut mitään ihmettä (nehän eivät radi-vauvoilla kehity ihan yhtä nopeasti). Vauvan sokerit olivat hieman alhaalla heti synnytyksen jälkeen, mutta eivät kuitenkaan hälyyttävän alhaalla eikä ollut tarvetta esim. sokeritipalle. Sokereita seurattiin puoli vuorokautta ja siitä syystä annettiin aika reippaasti lisämaitoa. Tosin synnytin sektiolla joten lisämaitoa olisi tarvittu joka tapauksessa.

 

Minun sokereita seurattiin synnytyksen aikana ja ne pysyivät 4,5 ja 7 välillä. Söin synnytyksen aikana pari välipalaa, sain mehua kerran ja sitten loppuajaksi mut laitettiin sokeritippaan. Luulisin että vauvan matalat sokerit johtuivat ennemmin piiiiiiitkästä synnytyksestä kuin mun raskausdiabeteksesta. Omia sokereita en ole ihmeemmin synnytyksen jälkeen seurannut kun tämä toipilasaika on ollut tarpeeksi haastavaa muutenkin, mutta sen verran mitä olen seurannut, näyttäisi että arvot palautuivat välittömästi ennalleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnea Jaimee vauvasta ja hyvästä suoriutumisesta odotusajan haasteissa. Hienoa kuulla, että arvot ovat ainakin palautuneet Sinulla normaaleiksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Puutiainen: Minulla rasituksessa niin paastoarvo kuin se tunnin arvo koholla. Nyt kotimittauksissa kuitenkaan ylityksiä ei ole ollut paastoarvossa kertaakaan ja tunnin arvossakin vain sellaisia, jotka selittyvät syödyllä ruualla. Itsellä suurin ongelma on nyt se, että ruokien välillä, välipaloista huolimatta, sokeri tuppaa tippumaan liian alas (alimmillaan 3.2) ja se jos mikä tuottaa huonon olon.

 

Neuvolassa tuosta torstaina kätilön kanssa puhuinkin ja hän oli sitä mieltä, että yhden välipalan sijasta tarvitsen välissä kaksi välipalaa, jotta sokeri pysyy tasaisena.

 

Olen kyllä skarpannut hirvittävästi ruokavalion kanssa ja kaikki turhat sokerit ja rasvat siitä karsinut pois.

 

Toisinaan aamun paastoarvo meinaa jo alkujaan olla liian alhainen, mutta se selittyy useimmiten sillä, että illalla juuri ennen nukkumaanmenoa en ole syönyt mitään. Asia korjaantuu hyvin esim. hapankorppusiivulla ja tuoremehulasillisella illalla. Tällöin aamuarvo ei ole liian alhainen.

 

Meillä siis käytössä olevat suositusarvot siis paasto < 5.8, 1h ruokailun jälkeen < 7.8 ja pääsääntönä siis se, että sokeri ei saisi laskea alle neljän.

 

Ja onnea Jaimeelle vauvasta. Mukava kuulla, että teillä on kaikki mennyt hyvin :D

 

Murmelimamma ja masuasukki 20+1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taidan liittyä tänne minäkin, sillä rasituksessa oli arvot kohollaan. Mie vaan mietin, että aika rankkahan se sokerijuoma on, että tuleeko kotona koskaan vedettyä kerralla niin paljon hiilareita..?!? Oikeesti? Miten teillä on asiat edenneet sokerirasituksen huonojen arvojen jälkeen? Missä on ollut seuranta ja missä vaiheessa raskautta nuo huonot arvot on tulleet? Meillä neuvolatäti oli epävarma, että miten seuranta jne. jatkossa on, joten olen vähän ulalla ja huolissani. :(

 

Onnea Jaimee vauvan syntymän johdosta :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ei toki kotiseurannassa vedetä tuollaisia sokerimääriä, siksi rasituskokeessa onkin tunnin raja-arvo 10.0 ja kotiseurannassa 7.8. Se on nimenomaan rasituskoe jossa vedetään hillitön määrä sokeria ja katsotaan miten kroppa kestää.

 

Mä sain välittömästi sokerirasitustuloksen jälkeen neuvolasta mittarin ja ohjeet kotiseurantaan, ensin tuli kuuden päivän seuranta jossa mitattiin neljä arvoa päivässä. Olin rasituksessa rv 25+0 eli niillä tienoilla kun se normaalisti otetaan jos ei ole syytä aiemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin sain heti mittarin ja tiukan puhuttelun ja melkein lähetteen heti äitipolille. Lopulta kuitenkin päädyttiin siihen, että mittaan viikon kotona ja tapaan sitten taas neuvolalääkärin. Toisin kuin varmaan vaikuttaa, en syö pelkkää sokeria, ja Empsun tavoin mietin, että onko oikeasti ihme, jos sellaisen sokerirasitustarjoilun jälkeen on sokerit koholla. Mutta onhan se koe tietenkin kalibroitu niin, että normaali ihminen pitäisi sanotunlainen rasitus kestää. Siksi kai sen nimi on juuri sokerirasitus.

 

Olen vajaassa viikossa huomannut muutamia juttuja, joista täälläkin on joku maininnut. Aamun paastoarvot on minulla melko vakiot ja hyvät. Puuroaamiaisen jälkeen sokeri oli tunnin päästä 8,7 ja kahden tunnin jälkeen 5,1. Kun laitoin puuroon reilun voisilmän, tunnin arvo oli juuri ja juuri rajoissa eli jotain 7,5 tms. Maitoa olen voinut juoda aterialla ihan normaalisti, helposti iso lasi eli 3-4 dl. Broilerfile ja kasvikset ja vaikka pieni peruna taas ei nosta sokereita juuri yhtään.

 

Murmelimamma, mulla sanottiin paaston rajaksi 5.1. Aika isoja eroja siis näyttää olevan. Jos olen 5-6 tuntia syömättä, on arvot olleet 3.7 ja 3.9, eli varmaan liian alhaiset siis minullakin. Netistä luin kiinnostavan tiedon, että normaalisti ruokailu ei nostaisi arvoa 2-3 yksikkö enempää, ja minulla ainakin puuron jälkeen erotus on 4:kin yksikköä. Taitaa siis lääkärikäynnillä tulla ihan radi-diagnoosi. Minkälaista asennetta olette muuten neuvolassa kohdanneet? Minulle tuli aika paha mieli, kun lääkäri puheli tiukasti että "nyt pitää sitten pullat ja karkit lopettaa ja syödä terveellistä kotiruokaa". Olen kyllä raskausaikana syönyt pullaa ja karkkeja, mutta terveellistä kotiruokaa myös. Yllätys oli myös, että leipä ja hedelmä ovat kyseenalaisia valintoja, ja mitäpä muutakaan jugurtin ohella esim töihin voi välipalanaan ottaa (paitsi suklaalevyn). Nälässä ei kuulemma saa olla, joten olen syönyt töissä iltapäivällä juurikin hedelmiä, leipää ym helposti kuljetettavaa. Onko mitään vinkkejä sopivista välipaloista? Töissä kun on kuitenkin vaan pieni jääkaappi eikä kauppaankaan mahdollisuutta kesken työpäivän poiketa.

Edited by Puutiainen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuinka yleistä on vauvan lisämaidon tarve syntymän jälkeen? Onko se sidoksissa siihen, kuinka paha raskausdiabetes äidillä on ollut, esim. onko tarvittu insuliinihoitoa tai onko sokeriarvot ylipäätään saatu kunnolla kuriin? Moni täällä kirjoittaa, että synnytyksessä kaikki meni hyvin ja vauvalla oli syntymän jälkeen kaikki hyvin, mutta sitten kuitenkin on tarvittu lisämaitoa. Mä en haluaisi lisämaitoa sotkemaan imetyksen alkua ja haluaisin kaikin tavoin estää sen tarpeen synnytyksen jälkeen. Jos sokeriarvoni ovat ruokavalion avulla koko ajan kunnossa, miksi vauva tarvitsisi syntymän jälkeen todennäköisemmin lisämaitoa kuin ei-raskausdiabetesvauva?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nojuu nyt pitää hieman korjata noita omia rajoja, jotka heitin, näppäilyvirhe tai vain illan väsymys syynä.

 

Siis Paastoarvon pitää täällä olla <5.5 ja tunti ruokailusta alle 7.8, alle neljän ei saisi mennä.

 

Mutta siis korkeampi täällä saa paastoarvo olla kuin esimerkiksi sinulla Puutiainen.

 

Minä sain radi-diagnoosin jo vain noiden rasituksessa pompanneiden arvojen vuoksi ja erillistä lääkärikäyntiä ei diagnoosin tekemiseen tullut. Sain sitten heti seuraavana päivänä mittarin neuvolasta ja ohjeet, miten ja milloin mitata. Laittoivat myös lähetteen keskussairaalaan äitiyspolille diabeteshoitajalle ja sisätautilääkärille. Seuranta kuulemma siirtyy loppuvaiheesta sitten valtaosaksi sinne ja oman neuvolan sijaan käynnit kuulemma tulevat pääosin olemaan siellä.

 

Neuvolasta ovat kehoittaneet mittailemaan arvoja myös olojen mukaan, niin tiedetään mikä ruoka-aine toimii milläkin tavalla. Itse en voi maustettuja jugurtteja tai maitoa niinkään juoda (sokerit pompahtaa heti), mutta viilillä ja piimällä ei moista vaikutusta ole. Tuo eri ruoka-aineiden vaikutus kun kaiketi on aika yksilöllistä, koska tässähän on kyse sokeriaineenvaihdunnan tilapäisestä häiriöstä, eikä suoranaisesta diabeteksesta (vaikka 50% näistä kehittyykin II-tyypin diabetekseksi).

 

Omat ruokailutavat on siis muuttuneet hurjasti tuon diagnoosin jälkeen, vaikka jo plussattuani muutin ruokailuani huomattavasti terveellisemmäksi. Puutiainen noista välipaloista.. itse olen ottanut niitä pikkulasten hedelmäsoseita välipalaksi mukaan. Äidilleni (sairastaa II-tyypin diabetesta) oli sanottu, että ne ovat diabeteksen kannalta parempi vaihtoehto kuin suoraa hedelmän syöminen (sokeri jotenkin erilaisessa muodossa). Pitää tätäkin asiaa kysellä siellä keskussairaalassa kun kutsu sinne käy.

 

Ja tuo Assin mainitsema lisämaito. Luulisin, että suurin osa tapauksista, joissa lisämaitoa tarvitaan, ovat näitä, joissa diabetes on ollut insuliinihoitoinen tai vaihtoehtoisesti lapsen syntymä on tapahtunut sektiolla. Kannataa ottaa tuo asia puheeksi neuvolassa, että itse et toivo lisämaidon antamista ellei se vauvan terveydentilan vuoksi ole välttämätöntä. Suurin syyhän lisämaidon antamiseen on kuitenkin lapsen liian alhaiset sokeriarvot.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kyselin synnytyksen aikana niin mulle sanottiin että vauvan synnytyksen jälkeisiin sokeriarvoihin vaikuttaa eniten äidin synnytyksen aikaiset sokeriarvot. Eli kannattaa pitää synnytyksessä huolta siitä että mittailee tiuhaan ja vaatii sitten syötävää/sokeritippaa. Mulla seurattaessa arvot oli tosiaan synnytyksessä ok mutta synnytys oli hurjan pitkä ja lopussa kun ponnisteltiin ja sitten odoteltiin sektiota kolme tuntia niin siinä vaiheessa ehti varmaan sokerit tippumaan turhan paljon. Ja tosiaan kun oli sektio niin ei ollut edes muuta vaihtoehtoa kuin lisämaito mutta luulen että vaikka olisin siinä kolmannella tunnilla onnistunut vauvan pusertamaan alateitse ulos niin tulos olisi silti ollut sama. Koville otti, äidillä ja pojalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on nyt sokereissa seuranta päällä. Ennen jokaista ateriaa ja aterian jälkeen. Sokerit on ihan kohdillaan noin, mutta yön aikana ne pomppaa ylös eli aamulla on isommat lukemat, kun illalla viimeisen aterian jälkeen... Onko kellään muulla ollut tällaista? Mietin, että mitähän ihmettä teen..? Varmaan siis neuvolassa ja lääkärissä kommentoivat asiaa, mutta omia pohdintoja käyn jo etukäteen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Taitaa aika monellakin olla. Tuo johtuu siitä että yön aikana sokeri laskee liian matalaksi ja elimistö reagoi siihen niin että maksa alkaa tuottamaan lisää sokeria. Tästäkin ketjusta löytyy monenlaisia neuvoja että miten tuohon aamun paastoarvoon voi yrittää vaikuttaa (jotkut sanoo että ei kannata syödä iltakasin jälkeen, jotkut sanoo että kannattaa syödä tukeva iltapala ennen nukkumaanmenoa, jotkut sanoo että kannattaa syödä välipala yöllä, jotkut sanoo että ei kannata syödä hiilareita iltapalalla jne jne jne), mutta ainakaan mulla ei toiminut lopulta mikään konsti vaan pitkäaikaista insuliinia oli ryhdyttävä pistämään iltaisin. Äitiyspolilla lohduttelivat että ei tuohon aamun paastoarvoon oikein pysty itse vaikuttamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Jaimee <3 Jatkan siis seurailua ja testailuja iltapalan suhteen. Katsotaan, mitä sairaalalla sanovat, kun mulla on kätilön puhelinaika muutaman viikon päästä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi, kun tänne olisi osautunut raskaana ollessaan. Olisi saanut mielenrauhaa.

 

Mulla oli sokerirasituksessa paastoarvo koholla, muut loistavat. Sokereita mittailin muistaakseni joka toinen päivä kotona. Kotona kaikki arvot oli kunnossa, tosin pidin kyllä huolen terveellisestä ruokavaliosta. Meillä annettiin ohjeeksi, että satunnaiset herkuttelut on ok. Varmistelin vielä muinakin päivinä arvoja, jos söin jotain normaalista ruokavaliosta poikkeavaa. Meidän neuvolassa suhtauduttiin aika rennosti, painotettiin omaa seurantaa ja maalaisjärkeä.

 

Poika syntyi rv 37+3, 3040g ja 50cm. Kokoarvioksi täysiaikaisena oli ultrissa n.4kg. Keuhkojen kypsyys varmistettiin lapsivesipunktiolla ennen synnytyksen käynnistämistä (mulla tosin lisänä raskausmyrkytys ja raskaushepatoosi). Vauvan sokereita mitattiin sairaalassa kaksi päivää, ne olivat kunnossa. Osastolla sanoivat, että yleensä vauvan sokereista näkee, miten hyvin raskausaikana on sokerit pysyneet kurissa. Itselläni raskausaikana kertyi reilu 20kg painoa, josta suurin osa oli selkeää turvotusta. Tällä hetkellä paino on -10kg raskautta edeltävästä, raskauskilot lähtivät siis todella nopeasti ja omaakin massaa saanut jo vähennettyä.

 

Miten muille on annettu ohjeita raskauden jälkeiseen aikaan? Meillä ohjeistettiin mittaamaan sokereita edelleen silloin tällöin kotona ja sokerirasitukseen mennään vuosi synnytyksen jälkeen.

 

edit. Joku kysyi lisämaidosta. Meillä sitä ei annettu ellei äiti itse halunnut. Imetykseen kannustettiin, mutta ainakin huonekaveri sai sen lisämaidon ilman saarnoja.

Edited by Bataatti

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noi ohjeistukset synnytyksen jälkeen vaihtelee paljon paikkakunnittain ja jopa vuosittain samallakin paikkakunnalla. Mulle ohjeistettiin esikoisen jälkeen (v. 2007) menemään sokerirasituskokeeseen puolen vuoden päästä ja jonkin verran piti kotona seurailla omalla mittarilla. Toisen jälkeen (v. 2009) sokerirasitus otettiin vuoden päästä synnytyksestä.

 

Eilisessä lehdessä oli muuten joku juttu siitä, että jos rajoja tiukennettaisiin, niin yhä useammalla odottajalla todettaisiin raskausdiabetes. Nykyinen seula on kuulemma liian väljä. En löytänyt juttua Duodecimin sivuilta, vaikka heidän uutinen se oli.

Edited by Nadda

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä raskitukseen joutuu menemään vuosi synnytyksestä.

 

Onko muita RaDi-odottajia, joilla synnytystä ei suostuta käynnistämään, vaan ainut mahdollisuus saada lapsi aiemmin pois mahasta on suunniteltu sektio?

 

Mulla oli paasto-arvo rasituksessa juuri sen raja-arvon 5.3. Kotimattauksissa paastot oli sitten koholla, minkä vuoksi jouduin sairaalaan tutkimuksiin. Sain kuitenkin sokerit kuriin tiukalla ruokavaliolla ja liikkumisella (pärjään ilman lääkkeitä), mutta edelleen mulle ei ole tulossa mitään pienen pientä vauvaa. Kysyinkin lääkäriltä missä vaiheessa sitten käynnistetään, ettei menisi liian isoksi. Lääkäri tokaisi siihen, ettei synnytystä käynnistetä vaan se on sitten sektio automaattisesti??? Itse en ole kuullut että näin olisi ja nyt ihmettelenkin, että joudunko pelkäämään että lapsi menee sen kaksi viikkoa yliaikaiseksi ja kasvaa tosi isoksi... Haluaisin kuitenkin synnyttää alakauttaa niin kuin esikoisenkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

onkohan täällä ollu aiemmin puhetta siitä minkälaiseksi olo on menny sokerirasituksen jälkeen? mulla on tiedossa 15+ viikolla sokerirasitus, ja mulla on arkipäivinä vaan työvuoroja, joten mietin selviänkö töihin jos meen kasiks sinne ja 10ltä pääsen pois...kahdelta alkais vuoro, jota mahdollisesti saisin vielä myöhennettyä, tai jopa pois jos niikseen tulee. otanko ajan tuolle aamulle ja odotan siihen päivään ennen kuin ilmoitan pääsenkö töihin vai kannattaako suoraan pyytää vp:tä siihen...?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla olo oli ainakin ihan normaali heti kun oli syönyt sen sokerirasituksen jälkeen. Hyvin jaksoin iltavuoron töissä sen perään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla olo rasitusten jälkeen on ihan ok, mutta iltapäivästä iskee sellainen tylsää "krapula" aina. Mutta ihan työkuntoisena olen säilynyt.

 

Ellis, enpä ole ikinä kuullut moisesta! :girl_impossible: Leikkaus nyt ei kai koskaan ole se ensisijainen vaihtoehto jos alatiesynnytys vaan on turvallinen vaihtoehto?

 

Tays ei käynnistä RaDi-vauvoja etukäteen mikäli äiti ei ole joutunut pistämän insuliinia. Tai näin homma ainakin meni vielä kaksi vuotta sitten, nykyinen käytäntö voi taas olla jo jotain ihan muuta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuulssi, miula oli sokerirasitus viime keskiviikkona. Aika oli klo 7.40 ja luennot alkoi 10.15 ja hyvin ennätin/jaksoin. Aamupala oli mukana ja sen vain söin pikaisesti ennen luentojen alkua. Miule ei tullut heikkoa oloa ollenkaan, joten jos kaikki vaan menee hyvin, niin uskoisin että varmasti jaksat tuonne iltavuoroon mennä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin pääsin rasituksesta kello 10 aikaan, ja jos olisin mennyt heti kotiin syömään, ei olisi tehnyt varmaan hetkeäkään heikkoa. Menin kuitenkin ensin kauppaan, ja kun sokeripiikki alkoi laskea, alkoi tuntua tosi heikolta. Syönnin jälkeen olo parani, joten suosittelen syömään jotain heti rasituksen loputtua.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.