Nadda

Raskausdiabetes

1004 posts in this topic

Paastoarvoista - mulla nyt menossa toinen raskaus jossa myöskin raskaudenajandiabetes. Sukurasite on niin kova, ettei mikään taho auttaa noiden paastojen taltuttamiseks. Kaks viikkoo oon nyt rasituksen jälkeen mittaillu (jokapäivä paastoja ja 2xvk ruoanjälkeisiä) niistä seittemän paastoo menny yli! (kolmesta - neljästä ylityksestä äitipolille, terkka sanoi tänään neuvolassa, eli lähete lähti) Vaikka kuinka syö salaattia ja välttää hiilihydraattia ja rasvaa ni ei auta! Ruuanjälkeiset arvot on järestäin alle 6,5. Ainoo mikä saattaa pitää paastot alempana on että syö NELJÄ RUISLEIPÄÄ iltakymmenen aikaan. Järkyttävää. Kuitenkin pitäis välttää niitä suurempia hiilihydraattikertoja! Oon ihan neuvoton! Kun ei oo enää mistä vois tinkiä... herkkuja en syö kun ei maistu! Salaatti maistuu ja sitä vois syödä vaikka kuinka!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Paljon teillä sitten noi paastoarvot on? Mulla on nyt ollut sen 5,7 * 2. Mutta olen kanssa ihan neuvoton sen kanssa, että mitä oikeasti pitäisi syödä iltapalaksi, jotta arvo olisi hyvä. Pitäisikö sokerit olla mieluummin alhaalla vai ylhäällä nukkumaan mennessä? Kokeilin jo jonkun suosittelemaan kanamunaa, ei toiminut, vaan arvo oli yli 6 aamulla!

Paljonko teillä yleensä on väliä iltapalan syömisen ja aamumittauksen välillä? Ja otatteko mittauksen heti kun nousette vai just ennen aamiaista vai kuinka? Mä kun yleensä puuhastelen aamulla kaiken muun eka ja sitten mittaan ja syön aamupalan. Mutta pitäisikö se mitata heti kun nousee sängystä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä oon yleensä mitannut aina heti herättyäni. Muuta en kyllä osaa noihin paastoarvoihin sanoa, kun ei ne koskaan olleet mulla ongelma.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli viimeisimmässä raskaudessa isoin ongelma juurikin paasto-arvoissa. niiden takia aloitettiinkin insuliini ja edes sillä niitä ei täydellisiksi saatu. ei ne pahasti heittänyt mutta lähes aina kuitenkin vähän, söin mä sitten miten tahansa.

 

mulla on kolme radiraskautta. ensimmäisessä raskaudessa en narahtanut sokerirasituksessa mutta poika oli syntyessään rv40 4580g (55cm) eli eiköhän siinäkin sokruissa jotain ollut. lapsivuodeaika meni kuitenkin hyvin, ei mitään ongelmia.

 

toisessa raskaudessa narahdin rasituksessa, mutta arvot olivat ok ruokavaliolla (ei edes kovin tarkalla sellaisella). Poika oli rv 37 syntyessään 3400g ja pientä heittelyä oli sokereissa osastolla mutta sai kuitenkin olla vierihoidossa koko ajan. jouduttiin kuitenkin jonkun ihmeellisen narinan takia palaamaan sairaalaan yhdeksi yöksi pojan ollessa viikkon ikäinen. liekö ollut sokereissa syy, en tiiä kun selvittämättä jäi. lisämaidon turvin kuitenkin osastolla narina loppui.

 

kuopuksen raskaus kun alkoi, en ollut saanut kaikkia edellisen raskauden kiloja pois. arvot olivat pielessä ja lopulta aloitettiin insuliini. arvot olivat loppuun asti pielessä vaikka tällä kertaa oikeasti tein kaikkeni niiden eteen ja insuliiniannostakin nosteltiin ihan kunnolla. poika syntyi rv 39 ja painoi 3900g. salissa sokerit olivat aavistuksen matalat ja sai lisämaitoa sielä. osastolla arvot ihan ok ja kotiuduttiinkin alle 2 vrk iässä.

 

sokerirasituksessa kävin 6kk synnytyksen jälkeen ja aamuarvo yhden yksikön liian korkealla. ei sen kummmepia toimenpiteitä, mutta nyt olen tiputtanut painoa 14 kiloa (synnytyksestä) ja ylihuomenna tulee vuosi synnytyksestä ja sokerirasitus on taas edessä. toiveet on aika korkealla arvojen suhteen vaikka vielä on kiloja jonkun verran tiputettavana.

 

Mun gyne sanoi, että mulla isoimpana tekijänä RaDissa on mun monirakkulaiset munasarjat eli PCO. kulkevat kuulemma käsi kädessä. ja normaalitilassa mun BMI on ollut 23-24 joten uskallan väittää että mun kohdalla tämä ei ainakaan ole "elintasosairaus". tunnen ihmisiä, jotka syövät raskausaikana järkyttävät huonosti ja paljon eivätkä koskaan sairastu. ja taas ihmisiä jotka elävät todella terveellisesti ja sairastuvat silti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla paastot aikalailla 5,3-6. Yks ilta söin neljä ruisleipää ni aamun paasto oli 4,2!! Eli ruisleipää syömään iltaisin. Mittaan yleensä heti herättyäni koska muuten unohan sen :)

 

Kuulun myös siihen ryhmään, jolla ei tää raskausdiabetes ole elintasosairaus. Olin myös viime raskaudessa insuliinilla ja sillon kans paastot korkeella. Äitipolilla lääkäri sanoi,että näistä arvoista pystyy jo päättelee, että vahva sukurasite (ruuanjälkeiset arvot erittäin hyviä, ainoastaan paastoissa ongelmia). Se hyvä puoli kuulemma on, että paastoarvot ei niinkään kasvata vauvaa, koska ei ole kyseessä "huono ruokavalio" .. niimpä! Täytyy tässä yrittää vielä 5kk elää salaatilla..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain diabeteshoitsulta ohjeen just että ruisleipää naamaan just ennen nukkumaan menoa ja pitää muistaa se 9-10h paasto. Noh tällä ohjeella aamun paastoarvo oli 4,7, eli ihan hyvä. Nyt on taas hetkellisesti hyvät fiilikset.

 

Mulla kyllä on kanssa sukurasite, eli papallani on diabetes ja isällä on mittauksissa ollut sokeriarvot korkealla, vaikka diabetesta ei olekaan. Mutta kyllä mä silti syytän itseänikin, voisin olla hoikempi ja olisi tuon yhden vaiheen raskaudesta voinut syödä paremmin (lue: vähemmän herkkuja). Sitten taas toisaalta sentään olen koko raskauden ajan liikkunut ja ennen sitäkin tietty. Että en mä ihan pahin mahdollinen tapaus sentään ole. Mutta mutta, kyllähän se kuitenkin aina mietityttää että mitä sitä olisi itse voinut tehdä toisin, että ei olisi sairastunut. Mutta tällä hetkellä, jos saan nyt vaan tuon paastoarvon kuriin, niin olen ihan tyytyväinen.

 

Se vaan, että mulla sf-mitta on alakäyrän alapuolella ja siitä neuvolassa hieman huolestuttiin. Onko kellään mulla radilaisella ollut tuo käyrä alhaalla? Kun normaalisti kuulemma huitelee siellä yläkäyrällä tai vähän yli, jos on radi. Pelottaa nyt siis, että vauva ei kasvakaan tarpeeksi, kun olen syönyt aika kurinalaisesti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ei siihen sf-mittaan kannata kauheasti tuijottaa, kun siihen vaikuttaa muutkin asiat kuin vauvan koko. Radilaisena sun pitäisi päästä useampiin ultriin, jossa tarkemmin mitataan vauvan kokoa, joten mä ainakin annoin aikalailla piutpaut koko sf-mitalle raskausaikoina. Itselläni ne tosin kulkivat siinä keskikäyrän tuntumassa molemmissa raskauksissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^Sf-mitta riippuu äidin kropasta, vauvan ja kohdun asennosta yms yms. Eli nou hätä. Ja vaikka sun syömiset olis ns. alakanttiin, vauva ottaa kyllä tarvitsemansa, energiavaje kohdistuu sun kroppaan, ei vauvaan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia vastauksista! Alkoi vaan huolestuttaa kun neuvolassa sanottiin, että jos käyrä jatkaa laskuaan niin joudun senkin takia menemään lääkäriin. Alkaa elämä olla pelkkää lääkärissä ravaamista. Masentaa ja pelottaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

mulla tipahti sf-mitta viime raskaudessa joskus rv 30 paikkeilla aika rajustikin. kävin lääkärissäkin siitä ja kaikki hyvin..

Share this post


Link to post
Share on other sites

No mä itse epäilen, että johtuu osittain siitä kun olen laihtunut tässä viimeisen 6vk:n aina yli 1,5 kg, vaikka normaalisti painoa tulis vaan lisää...

Mut katotaan nyt kuin käy. Seuraavassa neuvolassa tota sitten taas ihmetellään.

Alkaa vaan oleen semmonen olo, että kaikki mikä voi raskaudessa mennä pieleen menee pieleen. Vaikka vähällä mä kait olen päässyt, kun fyysisesti voin edelleen tosi hyvin lukuunottamatta tätä pirun radia. Mutta tämä onkin ollut mulle aika raskas taakka ja saanut jo harkitsemaan, että taitaa lapsi luku jäädä yhteen :(.

Share this post


Link to post
Share on other sites

SF-mitta tekee notkahduksen myös, jos vauva laskeutuu. Ihan normaalia siis.

 

Ja kyllä sen RaDin kans pärjää toisenkin kerran, silloin on jo paremmin kärryillä dieetistä yms.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Näin, eikä toisella kerralla tule enää yllätyksenä. Nää jutut pyörii mielessä nyt, kun kakkonen sais tulla. Kai sitä pitää heti plussasta ruveta taas dieetille, tai ainakin tosi tarkaks syömisten kanssa. Rankkaa tulee, mutta hyvä puoli on se, ettei painoa varmasti tule hurjia lukemia :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua vaan jotenkin ahdistaa, kun en näytä nyt saavan sittenkään noita paastoarvoja kuriin ja mulla menee koko päivä aina pilalle heti aamusta lähtien kun ne mittaan, jos ovat pielessä. Koko ajan pelkään, että vauvalla on asiat tämän takia pielessä. Ei toi itse ruokailun kyttääminen niin kamalaa ole ja pärjään kyllä ton dietin kanssa, mutta noi paastoarvot vaan saa mut sekoamaan. Olen aika maassa tämän takia, enkä todellakaan tiedä haluanko kokea tätä huolta ja tuskaa uudelleen. Tosin mielihän voi muuttua jos vauvalla on synnytyksen jälkeen kaikki hyvin. Tällä hetkellä vaan huonot fiilikset.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voiko raskausajan diabetes mennä ohi raskauden aikana? Aikaisemmin esim. vaalea leipä nosti arvot yli sallitun, mutta nykyään ei tee mitään. Söin yhtenä päivänä reilusti suklaata ja mittasin tunti sen jälkeen ja arvo oli erinomainen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kun viikkoja tulee lisää, alkaa sieto yleensä parantua. Näin ainaki mulle sanottiin lääkärissä, eikä arvojen seurailu kuulemma kauheesti kannattanu enää juurikin tosta syystä. Olisko pahimmat viikot ollu 20-30, ellen ihan omiani muista? :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kanssa muistan kuulleeni tuon, että se sieto paranee tiettyjen viikkojen jälkeen. En vaan kuollaksenikaan muista minkä.

Paastoarvot mulla tosin on nyt vaan huonontuneet :(. Ei paljoa, mutta jonkun verran kuitenkin. Pelkään koko ajan, että joudun insuliinille :(. Mä en haluu!

 

Mutta sen sijaan eilen söin jäätelön ennen ruokaa, niin silti ruokailun jälkeen oli arvo vaan 5.2. Ja ihan kunnolla söin ruokaa, joskin paljoa hiilareita siinä ei ollut. Ihmeellistä kyllä näiden arvojen kanssa pulaaminen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ eledee, mulla on nyt se aamuinen arvo parantunut, kun syön illalla yhden Oululaisen hapankorpun ja siinä päällä reilusti voita tai oivariinia, 2-4 siivua metukkaa ja rasvaista juustoa - siis todellinen terveysiltapala! Heti, jos syön kovin paljon (vaikka ihan salaattia tms. "sallittua"), aamuarvo on persiillään. Myöskään kahta hapankorppua ei passaa vedellä. On siinä sitten vähän nälkä illalla, mutta kai se pitää kestää vaan.

 

nannu - kuulemma se diagnoosi on ja pysyy, mutta ilmeisesti tuo sietokyky voi muuttua.

 

Muuten: Kaverillani oli ekassa raskaudessa radi ja tokassa ei (ainakaan todettuna), ja hänen mielestään se eka raskaus oli parempi ruokavalioineen päivineen: tuli elettyä terveellisesti, ei itse lihonut ja vauva ei kasvanut kovin isoksi. Toinen vauva olikin sitten yli 4-kiloinen. Et voi sen niinkin päin nähdä! Mua nyt ei enää oikeastaan pahasti riivaa tämä homma ja pikkuisen herkkujakin olen nyt syönyt, mut pääasiassa ruuan jälkeen. Paino ei ole kasvanut, mutta ei nyt enää juuri laskenutkaan. Katsotaan, mitä tänään aloitettu työmatkapyöräily vaikuttaa kokonaisuuteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pitää varmaan kokeilla vielä tuota, että syö jotain melko rasvaista ennen nukkumaan menoa.

Tänään oli taas ihan siinä rajalla, eli 5.5. toi arvo. Ei mulle se kovin korkeaksi ole noussut kertaakaan, mutta huolestuttaa silti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mulla on ollut "parhaimmillaan" aamulla 6,7. Tänä aamunakin oli 5,6.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on pahin ollut 6,3 ja paras 4,7. Yleensä pyörii 5,2-5,6 välissä.

Lähetin diabeteshoitsulle noita arvoja ja mua ärsyttää kun se ei ole kommentoinut vielä mitään.

 

Ne ketkä on joutuneet insuliinille, niin missä noi teidän arvot on pyörineet?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastashan se hoitsu vihdoin. Rimaa hipoen kuulemma mennään ja ensi viikolla kun nähdää niin keskustellaan insuliinin aloittamisesta :(. Mä olen ihan maassa. Haluan vaan, että tämä raskaus olisi jo ohi, ei ole mitään intoa tai iloa tästä koko hommasta.

Kaiken lisäksi mulla on kauhea stressi päällä töistä, joten olo on kokolailla kamala.

Share this post


Link to post
Share on other sites

eledee, mulle sanottiin moneen kertaan eilen äitipolilla, että radi ei ole mun syy - se on vaan mun elimistön ominaisuus/reagointitapa raskauteen. Lisäksi kerrottiin, että kun tilannetta seurataan ja hoidetaan hyvin, on tosi harvinaista, että mitään "kamalaa" tapahtuu. Toivottavasti sinäkin pääset parempiin fiiliksiin!

 

Juu, pitkävaikutteinen insuliini napsahti. Kuulemma aamusokeri johtuu siitä, että aamuyöllä maksa tulkitsee, että nyt on "nälkä" ja tarvitaan energiaa, ja sitten se alkaa muodostaa rasvasta sokeria. Sille ei voi mitään (paitsi ehkä jos nousisi keskellä yötä syömään tai jotain...). Koitetaan nyt sitten tuolla pistämisellä, se ei itsessään ole kummoinen operaatio. No, ottaahan se päähän, mutta lapsen parhaaksi, eiks jeh!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onneksi raskausdiabetes ei ole ihan mikään kuolemantauti, vaan hoidettuna menee raskauden jälkeen ohi aiheuttamatta vauvalle tai äidille haittaa. Tietysti sen hoito pitää ottaa vakavasti ja äidin tuleva kakkostyypin diabetes on ihan oikea riski, mutta ei hoidettu raskausdiabetes mikään katastrofi ole.

 

Mulla oli raskauden aikana käytössä pitkävaikutteinen insuliini ja sen lisäksi pidin tiukasti kiinni dieetistä. Vauva on nyt 2,5-viikkoinen reipas poika. Äidillä taas on jo käytössä raskautta edeltäneet farkut, mikä ei kyllä varmasti olisi vielä mahdollista ilman tuota radi-dieettiä. (No toi nyt on toisarvoista, mutta positiivinen puoli sekin.) Kun raskausdiabetes on todettu ja sitä hoidetaan, tosi harvoin mitään pahoja komplikaatioita tulee, ihan niin kuin ring jo sanoikin. Paljon vaarallisempaahan olisi potea sitä tietämättään.

 

Tsemppiä eledeelle ja parempia fiiliksiä, raskausdiabetes on aika yleinen tauti ja sitä osataan kyllä hoitaa!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ongelma varmaan mun kohdalla onkin, etten suostuisi millään hyväksymään, että kroppa on tällainen paska, eikä toimi.

En halua insuliinia, enkä muutakaan hoitoa. Dieetti on ihan ok, mutta lääkkeitä en millään haluaisi. Tiedän, että ne on loppupeleissä vauvan parhaaksi, mutta mun mieleni vaan ei annan asialle periksi, että niitä joutuisi ottamaan.

 

Ja toinen on sitten se, että pelkään imetyksen epäonnistuvan sen takia, jos vauva viedään heti synnytyksen jälkeen sokeritippaan tai se saa lisämaitoa ja mun maidon tuotanton ei käynnisty yms. En osaa ollenkaan ajatella, että kaikki voisi mennä hyvinkin, kun tiedän että näitä riskejä on.

 

Ja musta on mielenkiintoista, että sanotaan ettei muka ole oma vika, jos radin saa ja suunnilleen samaan hengenvetoon todetaan, että kun olet läski niin riski on suurentunut. Niin ja kenes vika se on, että on läski? No ihan tasan oma. Eli kyllä minä itseäni syytän, sanokoon kuka tahansa mitä tahansa.

 

Mutta kaikesta huolimatta olen samaa mieltä, että on hyvä että tmä bongattiin, muuten tilanne voisi olla vielä pahempi, enkä edes tietäisi.

 

Keskiviikon kokoarviota odotellessa...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.