Uusinainen

Bääh! Kääntymisen tuskat!

25 posts in this topic

Onko muita saman ongelman kanssa painiskella?

Vauva on tosi temperamenttinen. Huutaa aina kun jotain ei just niin kuin se haluaa. Ikää jo 5+kk. Osaa ja tykkää kääntyämahalleen. Osaa, mutta ei osaa, siis on jo muutaman kerran tehnyt, mutta ei vielä kunnolla oppinut/muistaa miten käännytään takaisin. Niinpä nyt parin viikon verran koko ajan pyrkii mahalleen ja sitten huutaa kurkku auki, kun ei osaa takaisin. Mun pitää siis häntä auttaa. Eikä siinä mitään, puuhastelen hänen kanssa muutenkin mielelläni. Mutta kuinka pitkään tämä vaihe kestää? Milloin alkaa pyöriä itsekseen että saisi esim. muutakin tehdä kuin kääntää hänet selälleen :rolleyes:

 

Kiitos!

Edited by Uusinainen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Enska on kohta 6,5 kk eikä vieläkään osaa (tai halua) kääntyä selälleen. Mutta ei sitä mahalleen kääntymisen oppimisesta kestänyt lopulta kovin kauaa (ehkä muutaman viikon) kun alkoi se mahallaan olo itsessään oleminen jo tarpeeksi mukavaa että ei tarvinnut koko ajan olla vauvaa pyörittelemässä. Varmaan Ronikin kohta keksii mitä kaikkea muuta mahallaan voi tehdä kuin kiljua :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

tuo ainakin piristi! Mä kyllä tarjoan hänelle kaikkea kivaa eteen ja autan ponnistaa eteenpäin, kun laitan kämmenen jalkapohjien tueksi. noh, kärsivällisyyttä, kärsivällisyttä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jooh, kärsivällisyyttä peliin vaikka tuskalta välillä tuntuukin :rolleyes: Meillä neiti oppi kääntymään masulleen 5 1/2kk iässä ja sen jälkeen on todella kovat menohalut tulleet, ongelmana on vaan se että hermot menee samantien masullaan ollessaan, usein ihan hysteeriseksi itkuksikin menee... Nyt ollaan kohta 7kk ja mennään vasta navan ympäri(ei siis ryömitä) ja tässäkin saa joskus äiti olla apuna. Eli siis nuo lapset jokainen jossakin vaiheessa alkavat oppia asioita, varmaankin silloin kun ovat itse siihen valmiita. Mulla ei ole huolta siitä että neiti olis jotenkin hitaampi liikkeellelähtijä kuin muut ikäisensä( vaikka fyssari oli sitä mieltä että pitäis jo osata enemmän :angry: ). Tulee kun on tullakseen vaikka odotan tavallaan sitä ryömimään lähtemistä, koska neiti ehkä alkaisi enemmän viihtyä yksinäänkin niin että vessaan vois mennä yksin... On siis suht. viihdytettävää sorttia meidän tyttö. Pointti siis oli se, että katopa vaan; vaavi vielä yllättää joku pvä äitinsä kun sitä vähiten osaat odottaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä toi vaihe kesti jokusen viikon. Sitten tajus kääntyä takasin selälleen ja äkkiä kierikin jo molempiin suuntiin ja nyt on muutaman viikon ryöminyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä jäi toi vaihe välistä, kun jäbä oppi ensin ryömimään, ja sen opettelun vuoksi viihtyi varsin hyvin vatsallaan ja sitten vasta kääntymään. Ongelma on tosin se, ettei tuo selälleen kääntyminen sitten oikein tule opituksi, kun neliveto lähtee viemään eteenpäin heti, kun vatsalleen pääsee. Tästä on haittaa lähinnä öisin jolloin vatsaltaan tarttis päästä poiskin.

 

Vauvat oppivat taidot yllätävän nopeasti, kun tulee ns. oikea aika. Vatsallaan pitäminen ja mielenkiintoisten juttujen tarjoaminen tutkittavaksi auttaa varmasti. Meillä koira on oivaa viihdettä, sille jaksaa nauraa ja hihkua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ah, kuulostaa tutulta... Poika oppi kääntymään vatsalleen 2.5kk iässä, ja tekee sitä paljon ja jatkuvaan, kun lattialle laskee. Virkeänä osaa kääntyä selälleen, mutta silloin ei yleensä käänny, koska mahallaan on kivaa. Sitten kun väsy iskee, niin mahallaan ei enää viihdytä, mutta pääkoppa ei jaksa enää työstää sitä, miten pääsisi selälleen, vaan ennemmin kiukutaan sylkilammikossa naamallaan, että äiti kääntää... Päivällä tuo vielä menee, mut sitä riemua on ollut myös yöllä, ja koko ajan enemmissämäärin. Ehkä meillä on niin kuuma nyt, et poika nukkuu levottomammin ja siksi pyörii, mut viime yönä mulla meni jo hermo, kun en tuntiakaan saanut yhteen putkeen nukkua. :angry: Normaalisti kuitenkin poika nukkuu sen 10h syömättä ja herää kerran tai kaksi siinä välissä kyljen vaihtoon, joten olen tottunut jo aika hyvälle. Meillä tää selälleen kääntymisen oppiminen on tosiaan kestänyt jo 1.5kk, mut tietysti poika oppi tuon kääntymisen aika nuorena, et ehkä se joskus... toivottavasti. :huh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä typy oppi kääntymään mahalleen jo vajaa 3 kk ikäisenä, mutta toisinpäin kääntymisen oppimiseen silleen kunnolla (eli ei puolivahingossa) meni pari-kolme kuukautta. Alkuun typy ei viihtynyt mahallaan ollenkaan, mutta sitten kun oppi itse kääntymään niin selällään ei enää haluttu olla. Eikä siten oppia myöskään kääntymään sinne, kun heti piti päästä aina mahalleen. Malttia siis, kyllä se sieltä tulee!

 

Meillä auttoi muuten se, että ei enää yöllä menty joka ähinästä kääntämään selälleen, ellei alkanut huutaa kunnolla, sitten vasta. Eikä mennyt montaa yötä kun typy kääntyi jo itse unissaankin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä meinasin eilen vastata tähän sillä meillä oli ihan samanlaista. Tänäänpä muuttui tilanne, kun poika (vajaa 5kk) keksi kääntyä ympäri ja ympäri niin että pääsee rullaamaan eteenpäin. Vielä eilen masulta selälleen kääntyi ihan satunnaisesti vain ja jäi itkemään masullaan kun ei päässyt mihinkään suuntaan ja sai olla kääntämässä jatkuvasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on käännytty mahalta selälle alle kuukauden ikäisestä asti jo ja nyt on kaksi päivää yritetty kovasti kääntyä selältä mahalle. Poika yrittää kovasti venyttää, huutaa kun ei onnistu, venyttää, huutaa, venyttää, huutaa :rolleyes: Ja sitä jatketaan niin kauan kunnes äiti kääntää tai nostaa pois. Mahtaakohan kauan mennä tuohon onnistumiseen? Näyttää siltä, että pian onnistutaan. Mut kun laittaa selälleen makaamaan, on PAKKO yrittää sitä kääntymistä koko ajan, siinä ei vaan voi maata. Ja raivoamista riittää...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei oikeastaan käännytä vieläkään vatsalta selälleen, vaikka ikää on melkein vuoden verran. Viime aikoina on tosin sängyssä ollut selälleenkääntymisen elkeitä, kun on pinnoja vasten menty vatsalta kyljelleen, mutta ei kuitenkaan puhtaasti selälleen.

 

Vatsalleenkin neiti oppi kääntymään varsin myöhäisessä vaiheessa. Tästä huolimatta meillä laitettiin lapsi yleensä vatsalleen lattialle ja hän viihtyi siinä paremmin kuin selällään. Piti käydä vielä ihan kirjasta tarkistamasta, että meillä jopa opittiin konttaamaan kuukausi ennen kuin opittiin kääntymään vatsalleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei osata kääntyä vieläkään selälleen kuin tosi harvoin... eli yöllä saa edelleen olla pyörittelemässä pojua. Hoooh. Jostain syystä poika rrrakastaa kääntyä mahalleen (ts kääntyy heti kun saa selälleen), mutta alkaa känkkäröimään sitä, että haluaa selälleen suunnilleen jo ennen kuin on napa maassa. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt sitä ollaan puolivuotiaita! Ja osataankin kääntyä jo selälleen, mutta : se ei kiinnosta! Se ei kiinnostnut enää piitkään aikaan. Hän kääntyili selälleen ehkä jokunen päivä tosi laiskasti, ja kun sen oppi ja se sujui, alkoi maha-elämä samaan aikaan kiinnostaa eri tavalla. Nyt hän törötti jo koobra-asennossa koko päivä ja nyt jo konttaa, eli nousi jo vajaan viikon verran kontalleen, tosin se konttaa aina taakse josatin syystä =). Mutta, pointsi on, kuten joku tässä sanoikin, että kun vauva oppii tykkäämään olemaan mahallaan (hän nykyään jopa nukkuu mahallaan), niin se pyrkii enemmän nousemaan kuin kääntymään selälleen. Tosin tykkää olla selällä iltaisin, kun me kaikki kolme köllötellään leikkimatolla ja ilta-poristellaan. Mutta, BÄÄH-tosiaan, kesti sitä tuska-ruljanssia kauan meillä ja meinas jo hermot mennä, mutta voitto tulee, uskoa pitää! :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin leikitään pikku-kobraa. :) Käsivarret on jo ihan suorina kun äijä kuikuilee ympärilleen ... mutta ei vaan oivalla kellahtaa siitä kyljelleen, sen sijaan joskus on kääntynyt matalalta, yrittäen jyrätä oman kätensä päältä. Mäkin luulen, että tämä lähtee ennemmin ryömimään kun rupeaa kunnolla kääntymään selälleen. Kova vimma on liikkeelle, sitterissäkään ei oikein enää pysy (eikä uskalla yksin jättää) kun kampeaa itseään istumaan jne ... mutta selälleen ei oo kiire, ei. <_<

Share this post


Link to post
Share on other sites

No, meidän jäbä ei vieläkään käänny selälleen kuin unissaan. Miksi kääntyisi, kun kerran voi ryömiä ja tutkia ympäristöään. Kehitysvaiheiden meneminen "väärässä" järjestyksessä on aiheuttanut sen, ettei jäbä käänny vatsalta selälleen, kun se on vähän niinkuin turhaa hommaa. Järjestys oli siis kobrailu-ryömiminen-selältä vatsalleen kääntyminen. Seuraavaksi varmaankin nousee tuosta tukea vasten seisomaan. Yritys on jo melko hyvä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika ihan just puoli vuotta eikä juurikaan kääntyile. Ensinnä kääntyi mahalta selälleen pari kertaa, mutta siitä on varmaan kohta jo kuukausi eikä ole sitä sen kahden kerran jälkeen tehny. Kääntyi myös n. kaks viikkoa sitten selältä mahalleen, mutta sitäkään ei ole sen jälkeen tehny. Kyllä se sen jo osais kun eilenkin oli menossa mahalleen, mutta ihan viime metreillä kääntyi takasi (käsi tais enää olla alla). Meidän tapaus on niin laiskan oloinen että sillä ei ole mikään kiire liikkumaan, leikkii jumppalelun kanssa tyytyväisenä lattialla selällään. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika oppi sitten kääntymään mahalleen 4kk 1vko iässä, eli sieltä se sitten tulikin. Nyt taas raivotaan täysillä sitä kun ei pääse eteenpäin vaikka kuinka jalat potkii ja peppu nousee ilmaan :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on käännytty vasta vähän aikaa sitten ensimmäistä kertaa vatsalteen ja sen jälkeen ei olla yritetty kääntyä, kun on niin paljon helpompaa olla selälteen.

 

Vatsalteen ollessa viihtyy nykyään ihan hyvin kunhan leluja löytyy vierestä, kunnes ne on heitetty kauas ja sen jälkeen alkaa kiukku, kun ei päästä sinne missä lelu on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uskallanko antaa vauvan yöllä nukkua mahallaan, vaikka ei osaa vielä kääntyä takaisin selälleen?

Meillä on siis käännytty masulleen jo tosi pitkään, mutta nyt on viikon verran myös yöllä alettu kääntymään mahalleen nukkumaan vähän väliä.

Viime yönä käänsin takaisin selälleen varmaan 15 kertaa, mutta ei halua nukkua siinä, vaan kääntää itsensä heti takaisin, ja unikin tulee heti silmään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä eletään nyt tätä vaihetta... Muksu oppi 5 kk päivänään kääntymään selältä mahalleen ja sitähän harrastetaan nyt sitten koko ajan. Mutta mahalta selälleen ei vielä omin avuin päästä ja sehän poikaa pännii! Ja sitten pännii vielä sekin, kun äiti tulee ja kääntää! Ja heti pitää kierähtää takaisin mahalleen ja sitten kitistään taas sitä... :huh::rolleyes:

Edited by marninkainen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin tämä vaihe meneillään :D. Tyttö oppi jo 2,5 kk:n iässä kääntymään selältä masulleen ja sitä pitää harjoitella vähän väliä. Pari kertaa on päässyt myös takaisin selälleen, mutta varsinkin väsyneenä tulee vaan turhautuminen ja tarvitaan äitin tai isän apua. Saman tien, kun tytsin kääntää selälleen, on hän taas masullaan. Näitä varsinaisia harjoittelupuuskia tulee aina silloin tällöin. Kerran kyllä säikäytti, kun tyttö oli unisena/nukkuessa kääntynyt vatsalleen ja puklannut iiison lammikon. Hän ei jaksanut nostaa päätänsä pois, vaan oli hieronut koko naaman pukluun ja odotti nenä lammikossa, että joku nostaisi pois...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyttö oppi kääntymään selältä vatsalleen hieman ennen 4 kk ikää. (Sitä ennen oli toki satunnaisesti kääntyillyt, mutta ei säännöllisesti). Ja tuosta eteenpäin on viihtynyt masullaan tosi hyvin eikä sitterissä oo enää viihtynyt ollenkaan, en oo tosin pitänytkään, kun vihdoin löysi liikkumisen riemun :)

 

Nyt tyttö on 7 kk ja rapiat ja nukkumista häiritsee se, että vähänkin unesta havahduttuaan kääntyy mahalleen ja siinä sit uikuttaa, kun ei jaksa pitää päätäkään unissaan pystyssä :huh: Tyttö on ollut koko ikänsä tosi liikkuvainen ja oppi ryömimäänkin vähän yli 6 kk iässä. Tuntuu vaan, että yöt on yhtä tytön kääntelyä takas selälleen :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Uskallanko antaa vauvan yöllä nukkua mahallaan, vaikka ei osaa vielä kääntyä takaisin selälleen?

 

Muakin kiinnostais tämä. Meillä 3,5 kk vanha vaaveli pitää äidin öisin hereillä kun jatkuvasti saa kääntää mahalta selälleen. Herra nukkuisi mielellään kyllä mahallaan, mutta hautaa kasvonsa niin pahannäköisesti patjaan (ja pinnasuojukseen) että ihan pelottaa saako se henkeä. Varmaan 30 kertaa yössä saan kääntää pojan. :(

Edited by Sparkles

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän neiti on nukkunut aina masullaan. Asiasta kysyin neuvolalääkäriltä ja hän sanoi että asia on ihan ok. Tilastollisesti hiukan suurempi riski kätkyt-kuolemalle on jos vauva nukkuu masullaan mutta hän sanoi sen mahtuvan virhemarginaaliin. Mulle tämä oli helpotus, sillä meidän tyttö ei nuku selällään, eikä siis ole koskaan nukkunutkaan. Mielummin mä valitsen masullaan nukkuvan vauvan kuin selällään/kyljellään huutavan vauvan. :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now