Lioni

Alkuraskauden hermoilijat

979 posts in this topic

Just kun pääsin sanomasta, ettei kohdussa tunnu mitään, niin nyt sit nippaileekin.. Toivotaan, että on vaan kasvukipuja :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mullakin on eilen ja tänään ollu jotain pieniä nippaisuja ja vihlaisuja alavatsalla... Ne tuntuu kyllä hyviltä tän yleisen oireettomuuden kanssa. :girl_pinkglassesf:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuntuu, että moni jo käynyt ultrassa ja meillä on vasta parin viikon päästä! No, kyllähän sinne varmasti pääsisi jos vaan soittaisi. Eilen panikoin miehelle, että pitäiskö meidän vaan mennä ultraan, mutta onneksi se jaksoi tsempata ja totesi vaan, että kyllähän se sitten selviää, kun mennään 11 viikolla, että ei ole hätää. No, sitten se kuitenkin parin tunnin päästä sanoi, että pitäiskö meidän sittenkin mennä.  :girl_haha: Taitaa jollain muullakin fiilikset heitellä meidän perheessä. Mut sitten mulla oli jo mennyt paniikkikohtaus ohitse ja sanoin, että odotellaan vaan sinne, että saadaan kutsu. Asutaan pienessä maalaispitäjässä, että täällä ei edes ultraan pääse, kun ne pyytää sitten keskussairaalasta ultraan, mutta naapurikuntaan voi mennä terkkarille ultrauttaan etukäteen jos haluaa.

Mä alkuviikosta kerroin tilanteen parille työkaverille. Ja olihan ne jo arvanneetkin.  :rolleyes:

Jaksuja kaikille hermoilijoille!  :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli eilen eka lääkärineuvola ja lopuksi lääkäri vielä halusi kokeilla, että kuuluisivatko sydänäänet kuitenkin jo. Ja kuuluivathan ne. Kai tässä pikku hiljaa pitää ruveta uskomaan, että kyllä tuolla masussa joku on. :) Oireethan mulla on ollu ihan järkyttäviä heti plussan jälkeen (28.12.) että niiden perusteella ei olis pitänyt hermoillakaan, mutta kuitenkin sitä jotenkin niin kalvaa ja pelkää, että mitäs jos kaikki ei ole kunnossa. Ensi keskiviikkona sitten ihan eka ultra. Pelottaa nyt sit vähän sekin, että onko kaikki varmasti hyvin. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä paniikinlietsonta menossa pahimmillaan, oon lukenut varmaan kaikki mahdolliset palstat sekä virallisemmat nettisivut tuulimunasta, kun tämänpäivän uä:ssä (kohdunulkoisen poissulkemisultra, jossa se saatiinkiin poissuljettua) ei varmaksi nähty sikiökaikua. Viikko piinaa edessä seuraavaan ultraan. 

 

Useammassa keskustelussa on todettu, että tm-raskaudessa turvotus oli megaluokkaa jo heti alusta alkaen. Itse siirryin äitiyshousuihin jo viikko-puolitoista sitten (tänään menkoista 5+5). Tää on tuulimuna siis, piste. Turvotuksesta johtuen vatsa on kivasti näkynytkin jo, joten meillä tietää kaikki lähellä olevat ihmiset raskaudesta. Myös lapset tietävät (NIIN tyhmää, tiedän), kerroin kun niin monet onnittelivat tms ja en halunnut pienten kuulevan jostain keskustelun lomasta asiasta... Näin ollen mullehan tulee keskenmeno tai tää on varmasti tm, koska olen uskaltanut hehkuttaakin tätä jo sekä hankkia jopa äitiysvaatteita. Mitäs menin lietsomaan onnen kautta huonoa tuuria.

 

Ihania nää hormonihuuruiset ei-niin-positiiviset fiilikset  :girl_cry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi Shuttle, lähipäivät varmasti helpottavat epätietoisuuden tunnetta. Mutta sen sanon, että jos huonosti käy, se ei millään tavalla ole sun oman toiminnan aikaansaannosta! Eli itsesyytökset hus pois! Turvotus voi varmasti tulla ilman tuulimunaa, mun mielestä moni useamman lapsen saanut on täällä kirjotellut, että heti näkyy. Voimia ja halauksia, toivottavasti saat selvyyden pian, ja toivotaan että selviät säikähdyksellä <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuulimunaan liittyvä turvotus oli mulle uusi tieto. Olen nyt toista kertaa raskaana ja ekassa, tuulimunaksi todetussa raskaudessa olo oli plussatestistä alkaen tätä kertaa turvonneempi. Tällä hetkellä (4+6) ei oireiden perusteella juuri voisi ajatella raskaana olevansakaan. Mutta ehdottomasti toivon, että sulla Shuttle kaikki menee hyvin! Turvotus on ilmeisestikin aika yksilöllistä, niin kuin kaikki muutkin raskausoireet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on turvottanut ihan helvetisti koko ajan. Ei ole tuulimuna. Sitä ei tarvitse enää pelätä, kaikkea muuta sitten kyllä :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jomotusta ollut alavatsalla nyt muutaman tunnin ajan, painottuen munasarjojen kohdille ja mä oon jo ihan hermona täällä. Minkäänlaisesta vuodosta ei kyllä ole ainakaan vielä tietoakaan ja raskausoireitakin on, kuten väsymys. Keskenmenon mahdollisuus pelottaa kovasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos tuesta, olin kieltämättä jo aivan varma tuosta tuulimunasta. Mutta onneksi turhaan, eilen nähtiin syke ja viikkoja vastaava alkio  :lipsrsealed:

 

Helpotti hetkeksi, mutta kuinka pitkäksi aikaa... Huoh, olen aina inhonnut alkuraskautta hermoilun ja huonon olon takia - tunne ei ole muuttunut. Onneksi tiedän, että yleensä on edes jossain vaiheessa vähän aikaa ihan kiva olo raskaana :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen alkanut pelätä ja inhota vessassa käymistä, koko ajan odottaa näkevänsä taas punaista :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Viikkoja vasta 4+5. Viime keväinen tuulimuna kummittelee. Tm ei juurikaan eronnut aiemmista raskauksista. Oli vaan Sellanen olo että kaikki ei ole kunnossa. Ekaa kertaa elämässä kävin VU:ssa rv 7+5, kohdussa vain vesipussi. Kaavittiin siitä muutaman viikon päästä, kun ei ittestään tullu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla taas on huolena alkuraskauden tuhruvuoto. Testasin plussan eilen. 

Ennen testitulosta odottelin ihan täysillä kuukautisia ja luulin tuhruttelun olevan normaalia kuukautisia edeltävää tiputtelua.

Viikkoja n. 4+4, eikä juuri muita oireita kuin alavatsan turvotus ja lievät kuukautiskivut, joita oletin normaaleiksi kuukautisoireiksi!

 

Taustallani on kaksi raskautta ja molemmissa alkuraskauden keskenmeno, noin viikon 7 tienoilla. Ekassa yrityksessä tiputtelin koko ajan. Toisessa vasta lopuksi. 

Eli tiedän, ettei verinen vuoto ole kovin hyvä merkki. Mutta eihän se aina tarkoita sitä pahintakaan… tai näin ainakin sanotaan!

 

Nyt yritetään kärvistellä vessareissu kerrallaan, josko se tippuminen loppuisi. Toivottavasti näin käy!

Tsemiä kaikille eri syistä hermoilijoille!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun hermot on niiiin kireällä.

 

Tein ekan positiivisen raskaustestin 7.2. ja sillloin 2-3 viikkoa raskaana tuloksella. 14.2. toisen +3 viikkoa tuloksella. Menkat edellisen kerran alkoivat 2.1. ja käytiin ar-ultrassa 1.3. ja sieltä löytyikin alkio. Mutta alkio ei ihan vastannut viikkoja. Alkio vastasi siis vain viikkoja 6+0 ja oli 41mm kokoinen, sykettä ei ultraaja löytänyt. :( Alkion olisi menkoista ns. normikierrolla laskettuna pitänyt vastata viikkoja 8+2 ja mun pisimmällä kierrollakin laskettuna 7+1. Nyt pitää odottaa 14.3. saakka, jolloin uusinta ultra, että onko kyseessä keskeytynyt keskenmeno vai olisiko sittenkin ollut joku megakierto ja että mun hcg tasot olisivat olleet alkuun aika korkeita, jotta noi raskaustestien tulokset selittyisi myös jollain. Pelkään kyllä tuota ekaa vaihtoehtoa. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miten jennitys kävi?? :( Onko muilla huolet helpottaneet? Kamalaa se epätietoisuus ja ahdistus, muistan omat panikoinnit alkuraskaudesta, ei ollut mukavaa. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nippaileeko ja juiliiko ja vihlooko toisessa raskaudessa vähemmän? Viime raskauden alussa oli koko ajan jomotusta ja juilintaa, nyt paljon lievempänä... Tuntuu ettei juuri turvotakaan eikä tissitkään oo kasvanut, tosin viimekskin ne kasvo ehkä vasta vähän myöhemmin. Nyt hurja 5. raskausviikko menossa... Ja vessareissut pelottaa täälläkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alisia84: Mulla on ihan sama! Viimeksi vihloi alavatsaa jatkuvasti ja varhaisultrassa kaikki oli ok. Tällä kertaa havaittavissa vain säälittävää, pientä nipistelyä (rv 6). Ultra edessä vasta viikon päästä. Pelottaa, kun oireet on muutenkin jotenkin tosi lievät.

 

Ja tosiaan, täälläkin odotetaan jokaista vessareissua kauhulla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No voiskohan se olla niin että se kohtu ei enää niin kasva tässä tokassa raskaudessa? Tai siis että siellä ois jo sitä kasvunvaraa ilman kipuja? :) Toivotaan näin!! Tsemppiä ultran odotteluun sinnekin (täällä kans n. 2 viikkoa) ja vessareissuihin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ilmeisesti monikaan ei hermoile alkuvaiheessa kun ketju on näin hiljanen :D Mutta täällä ainakin yksi hermoilija ilmoittautuu. Nyt olis 12+2 ja ei suurempia raskausoireita. Alussa oli pari viikkoa koviakin mahatuntemuksia (jotka lähinnä kauhistutti kun ei tienny onko normaaleja) ja jatkuvasti huono olo. Sillon valitin ja odotin että ne loppuis. Sitte kun ne loppu, olin aivan varma että se oli sitten siinä ja odotin huonoja uutisia nt-ultrasta. Yllättäen siellä olikin ihan normaali otus ja kaikki hyvin. Väsymystä lukuunottamatta ei oikeen muista edes olevansa raskaana, joten välillä kyllä pessimistinä ajattelee, että voiko kaikki olla ihan ok. Tästä syystä myös perheelle on vielä kertomatta. Kai sitä pikkuhiljaa vois, aion kuitenkin kertoa vaikka kävis huonostikin kun ollaan kuitenkin aika läheisiä vanhempien kanssa. Eli potkuja tai selvää mahaa odotellessa, jos sitten uskaltaisi ajatella jo tulevaa!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toinen hermoilija ilmoittautuu... Me ei olla oltu ihan kärjessä siinä jonossa, missä lisääntymisonnea on jaettu. Ensimmäistä raskautta odoteltiin reilusti yli vuosi ja tuloksena keskeytynyt keskenmeno kahdeksannella viikolla. Nyt pari viikkoa sitten huomasin olevani uudelleen raskaana ja torstai-iltana alkoivat voimakkaat alavatsakivut ja massiivinen verenvuoto. En vuotanut niin paljon edes lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen. Olin tietysti ihan varma, että kesken meni, mutta perjantaina päivystyksessä lääkäri totesi ultratessaan, että vastoin kaikkia odotuksia syke näkyy. Kuulemma vaikutti siltä, että siellä on ollut kaksoset, joista toinen meni kesken. Voimakas vuoto aiheutti sen, että keskenmenon riski on nyt huomattavasti kasvanut. Täällä siis hermoillaan ja tullaan hermoilemaan vielä monia monituisia viikkoja. Perjantain ultran mukaan viikkoja oli kasassa yksi enemmän kuin menkoista laskettuna, joten 8:lla viikolla mennään.

 

Huomenna jos soittaisi neuvolaan ja vaikka selittäisi tilanteen, ehkä sieltä saisi jotain uskonvahvistusta. Ja muistaakseni siellä edellisellä kerralla sanottiin, että niillä on jonkinlainen ultralaitekin ja sillä voidaan tarpeen vaatiessa vähän kurkkailla onko kaikki ok. Tai sitten varaan uudestaan ajan alkuraskauden ultraan, aiemmin varatun ajan ehdin jo torstai-iltana netissä perumaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläkin yksi hermoilija ilmoittautuu mukaan  :)  viikkoja vasta 5+4, ja välillä unohdan että edes raskaana olisinkaan kun ei niitä oireita nyt ihan hirveästi ole tullut... Rinnat on kyllä turvonneet ja tosi kipeät ja nenä haistaa jotkin hajut paremmin kuin toiset, mutta eniten huolestuttaa kun mitään vatsanippailuja tai vihlontaa ei ole. Välillä on pientä paineen tunnetta ja ihanihanihan lievää jomotusta, mutta ei todellakaan samanlaista kuin menkkojen aikaan. Siksi epäilenkin että tää olis tuulimuna tai muuten viallinen :( noh, ar-ultra on reilun viikon päästä niin ehkä siellä sitten selviää mistä on kyse. Äiti koitti lohduttaa, että ei näin alussa välttämättä vielä mitään oireita muutenkaan tule, mutta mitä nyt oon muita foorumeita lueskellut niin melkein kaikilla on tässä vaiheessa ollut jo selkeä "jee oon raskaana"-olo. Miks mun kroppa on näin tyhmä eikä voi toimia normaalisti, mieluummin ottasin sen joka aamuisen pahoinvoinninkin merkkinä siitä että tässä mennään nyt kaikkien oppikirjojen mukaan eikä tarviis arvailla ollako vai eikö olla :angry: ääääääh.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ usko mua, mielummin et ottais pahoinvointia :) Se epävarmuus on mukana kuitenkin, eli alkuaika on raastavaa oli oireita tai ei (koska oireet ei ole tae mistään). Nauti oireettomuudesta ja etene päivä kerrallaan, nuokin viikot menevät ohi ja sitten voit huokaista onnellisesti helpotuksesta, että et joutunut kauheasti alkuraskauden oireita kokemaan :) Tsemppiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Liityinpä itsekkin tänne, otsikko sopii loistavasti omiin tuntemuksiin :) Olen ollut varhaisultrassa, jossa todettiin että viikkoja on noin 7+1. Eli parhaillaan on menossa 8+1.. Se helpotti oloa kun näki että siellä on syke ja muutenkin siinä vaiheessa kaikki ok! Nyt häiritsee sellainen asia kun pari-kolme viikkoa ollut niin paha olo että HUH! Nyt, ei mitään merkkiäkään pahoinvoinnista. Siinä kohtaa tietenkin kun on jonkin aikaa syömisestä, niin voi tulla huono olo mutta se häviää heti kun syö jotain. Eli mielestäni ihan normaalia kropan toimintaa vaikkei olisi edes raskaana.

Rinnat hieman kipeät ja alavatsa ilmoittelee itsestään ("menkkakivuin") iltaisin tai kun nousee nopeasti ylös.

Olisin antanut mitä vain että joku olisi ottanut sen koko päiväisen pahan olon pois ja nyt kun se lähti, niin olen paniikissa. :/ Onko ihan normaalia siis, että tässä vaiheessa paha olo lähtisi jo pois?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä mulla ainakin oli sellaista, että saattoi olla muutama parempi päivä, välillä saattoi mennä ihan viikkokin, kunnes laattaaminen taas alkoi. En kyllä viikkoja muista, että millä viikoilla mahdoin olla. Mutta kuitenkin, mä en olis huolissani. :) Mulla oli tuommosia samanlaisia kipuja jo tosi aikaisessa vaiheessa, ne oli kyllä kamalia ja just kauheinta pelko, että onko tämä normaalia kun tuntui just menkkakivuille välillä! Sit vielä neuvolaterkka mua pelotteli, että ei pitäis olla mitään kipuja! Hohhoijaa, mä olen ollut NIIN KIPEÄ tän koko ajan, että ei varmaan yhtäkään kivutonta päivää ole ollut. Kyllä ne oireet varmasti tosiaan vaihtelee, ja itsellä ainakin heitteli harva se päivä / viikko olotilat. Ja toisilla taas ei ole mitään, on se niin väärin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä sovin hyvin tämän otsikon alle! Esikoisesta en niinkään hermoillut kun en osannut edes aatella että jotain pahaa voisi tapahtua. Mutta tieto lisää tuskaa ja olen painiskellut melkoisen pelon ja ahdistuksen kanssa toisen ja kolmannen raskauden. Nyt tästä neljännestä plussattuani päätin että edetään ihan rennosti nauttien, mutta sieltä se pelko aina välillä hiipii mieleen ja alan panikoimaan et nyt on masussa varmasti jokin häikkä esim. tuulimuna, kohdunulkoinen tms..

 

Yritän rauhoitella itseäni, mutta ei se vain ole niin helppoa :unsure:

Nämä ensimmäiset viikotkin kun etenee etanavauhtia...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now