Mimu

Raskausdiabetes

1095 posts in this topic

Sori omanapainen pohdinta, mutta kuinkahan nopeasti nuo sokerit voi ruveta nousemaan? Mulla on ollut viimeviikolla vielä aterianjälkeiset arvot 4.2-5.7 kieppeillä. Tänään 6.9.
Aamupalan jälkeiset arvot ovat olleet ennen max. vähän yli kuuden, mutta tänä aamuna oli 7.6, mikä on ihan utopostinen lukema aikaisempiin nähden. Aamupalallakaan en syönyt mitään "ylimääräistä", vaan ihan normaalin aamupalan.
Tähän asti olen syönyt ihan normaaliin tapaan, enkä ole saanut arvoja nousemaan vaikka olen tytön synttäreiden aikaan kokeillut, että nouseeko makeasta... Nyt kuitenkin lukemat selkeästi korkeammat kuin ennen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Helmikuu, kait se on ihan yksilöllistä miten ne arvot käyttäytyy, mutta mitä isommaksi maha kasvaa ja raskaus etenee, niin sen huonompaa monella tuo insuliinin tuotanto sit on.

 

Voi Mimu  :give_heart: tsemppiä ja toivottavasti tosiaan ens kerralla on parempi lääkärikäynti... tuo on just niin minunkin pahin pelkoni. Käynnistyspäätös tuntuu olevan nykyisin niin nihkeää ja kiven alla ja että oikeasti alkaa loppumetreillä paniikki iskeä, jos sitä lupausta ei saa  :dash2:  Mä olen synnyttänyt 3 yli 4 kg lasta ja kaikki on käynnistetty ja aikasemmissa raskauksissakin lääkärit on AINA kommentoinu, et oothan tuota alakautta mahtunu synnyttää yli neli kiloisen. Joo...o, mut ei se herkkua ole ollut varsinkaan ekan kohdalla, jolloin repesin kohtua myöten ja lapsella murtui rytäkässä solisluu ym. Ikävät muistot niistä on jääny, et todellakin toivon, että suostuvat käynnistää viimeistään lasketuissa päivissä jos lapsi painaa jo 4 kg.

Toivottavasti oikeesti saisit sen käynnistys lupauksen, mä niin toivon sitä sun puolesta!! :rolleyes:  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mullakin tuo aamupalan jälkeinen arvo on ollut nousussa... Ärsyttää, kun paastoavokin on yleensä 5.2 (joinakin aamuina ollut alle 5) mutta silti tunnin arvo on pompsahtanut yli 7 :( Ei tosin joka aamu, mutta toisinaan... Vähän riippuu myös aamupalasta (nykyään ei saa syödä paljon mitään, kun arvot nousee niin helposti) Tunnen kuitenkin olossa heti, jos sokerit menee yli 7. Toissa aamuna olo oli kummallinen, päässä suhisi jne ja silloin olikin sopivasti tunti aamupalasta, joten mittasin sokerin, se oli 7,3. Joskus muulloinkin on tuollainen samanlainen outo olo tullut ja sokerit ollu yli 7, mutta silti raja-arvojen sisällä. 

 

Neuvolan terkka vähän mainitsi jo insuliineista, vaikka ainoatakaan ylitystä ei ole tullut. Kuulemma ne on siellä äitipolilla NIIIIIN tarkkoja varsinkin paastoarvosta... Täytyy taas vähän tihentää tuota seurantaa, kun kerkesin jo hieman sitä vähentää hyvien arvojen takia. Mäki oon ymmärtänyt, että näihin aikoihin insuliinin tuotanto saattaa heiketä, mutta se on myös niin yksilöllistä. 

 

Ai niin, mulla oli eilen neuvola ja pissassa sokerit yhdellä plussalla. Piru. Myönnän kyllä, että aamupala oli TOSI huono radikolle... Join nimittäin ison kupillisen maitokaakaota!  :blush:  Tiedän, etten saisi kaakaota juoda ollenkaan, kun se on näkynyt arvoissa myös päivällä (ei ylityksiä kylläkään..) Veikkaan siis tuon pissan plussan johtuneen tuosta kaakaosta. Onneksi meillä loppuikin se kaakao, niin ei tule enää houkutuksia  :girl_crazy:

Edited by Martta88

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo voi ne arvot aika nopeasti alkaa nousta ja varsinkin tuo aamuinen sokerinsieto heikentyä siinä 28-30rv tuntumassa aika rutkasti. Itselläkin kävi niin viimeks(inskat alotettiin 32+5 ja mulla oli jo useamman vkon ollu huonot arvot) ja nyt oli sama efekti ja sitte taas on pientä parantumista tapahtunut nyt viime viikolla, kun toi pahin vaihe ylitetty.. Tosin nyt viime päivät ollu vähän huonoja, et ollu paastoarvotkin hieman yli viis, kun oon nukkunu liian vähän ja syöny illalla huonosti yms, kun ne oli jo järjestäen oikeen ihanteelliset.
Ja se kans kannattaa muistaa, et vaikka päivällä/illalla pystyis syömäänkin vaikka mitä, niin voi olla että aamulla arvo kohoaa hyvinkin pienestä, monesti myös illan liian hiilariset ruuat kostaantuu kyllä aamun arvossa, kuten myös liian pitkä paasto, et niihin kantsii kiinnittää huomiota! 
Itse ostin pitkästä aikaa ruisleipää ja kauraleivän/-puuron sijasta söin tänäaamuna kahvin kaa juustolla ja tomaatilla ja oli aamiaisen jälkeinen arvo 7,2 ja ei mulla oo ollu yli seiskan arvoja kyllä moniin viikkoihin. Tosin valvoskelin melkeen koko viime yön, ku esikoisella oli tosi itkuinen ja huono yö taas ja sekin saattaa vaikuttaa, ettei ollu tarpeeks rasvaa ja protskua, kun leikkele oli loppu.

En olis alkuraskaudesta uskonu, että näinkinpäin voi käydä että mä TOIVON että saisin käynnistyksen!! :D Ku alunperin mun vaihtoehdot oli joko sektio tai sitten jos tulee itsestään ajoissa. Mut selkeesti pelkopolista ollu apua, toivottavasti ei menis ihan hukkaan!

Mut mä oon nyt toiveikas, että jotain tapahtuis itselläänkin!
Katoin sillon ti-illalla vielä tota neuvolakorttia, ku se lääkäri vaan naureskeli mun kans, ku sanoin et on viikonvaihteen jälkeen supistellu kipeestikin ja tullu jotain mitä olis ehkä toiveajatteluna voinu kuvitella pieneksi limatulpan palaseks, mut oli kirjottanu et kohdunsuu on pehmeä ja 1,5cm auki, kanavaa 2cm jäljellä!! 2vkoa sitten oli kiinni ja kiinteä ja kanavaa 3cm. Lisäks sitte eilen multa lähti shoppailureissulla niin selkeet limatulpat, että ei jääny epäselvää, kun en ollu varma et mimmosta sen pitäis olla ja netissä kuvailut oli niin laidasta laitaan..

Tänään ollu harvakseltaan jo ihan hyväntuntuisia supistuksia, jotka tuntuu reidessä asti, toki eihän tuo mitään merkkaa, mutta ottaen huomioon että esikoisesta ei mitään tämmösiä ollut, niin on tää aina plussaa.
Mies sanokin että hänkin ihmetteli miks se lääkäri koko ajan hoki että "toivotaan nyt että tulis itsestään" ja että hyvä olis jos syntyis vaikka jo nyt, että on kuitenkin jo hyvän kokoinen yms, ku ite taas koin että noi on vaan turhaa lohdutusta jos kerran mua supistellu kipeesti ja ei olis ollu yhtään valmistanu paikkoja.. Et en tiiä meinasko se että ois enemmänkin toivoa olemassa, että vauva olis maailmassa ennen kuin on pakko alkaa käynnistyksiä miettimään, ainakin oli ne supparit jotain tehneet! Mä kun eniten itkin sitä miehelle, et kiva jso mua supistaa seuraavat viikot joka päivä yhtä kipeesti ja ihan turhaan, et en pysty mitään tekee, tai esikoista hoitaa ja sit joudutaan vielä käynnistämään ihan nollatilanteesta.. Helpotus, että kroppa ainakin toimii!!!
Itse olen yli-toiveikas ja iloitsen kaikista kivuliaista tuntemuksitani, mutta samalla koitan muistaa olla myös pessimistinen, ettei tulis niin kauheeta pettymystä sitte..  -_-B)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mimulle peukkuja!! :)

 

Lyhyesti kännykällä... Tänään tuli sit ekat ylitykset. Paasto 3.6 ja aamupalan jälkeen 8.1. Plaah.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kävin hepatoosikontrollissa ja samalla ultras vauvan. Sikiön painoarvio oli 3,2kg ja jäi juuri yläkäyrälle. Vatsanympärys oli makrosomian puolella yläkäyrän päällä, mut otti multa synnytystapa-arvion ens viikolta pois ja sano että viimeistään la:na käynnistetään hepatoosin takia, kun ei ole makrosominen PAINOARVION mukaan(jäi siit reilu 100g varmaan vajaaksi, ettei olis ollu tuon maagisen rajan yli) ja sokeriarvot kunnossa.. Olin ihan kauhuissani et en mä mitään 4,5kg isomahaista radivauvaa synnytä alateitse, niin totes vaan että josko sitten pitäis miettiä sitä sektiota vaan, että onhan sekin epäluonnollista lähteä käynnistämään täysin epäkypsästä tilanteesta. Harmi ku en tajunnu kysyä että onko hänen mielestä sit sektio luonnollisempi vaihtoehto.... Luulen et yritti vaan piristää, ettei tarvii isoa vauvaa alateitse ahertaa, mut mä kun otan aina kaiken niin pilkuntarkasti ja näissä asioissa oon heti ihan hermoheikko..

Tuostakin totes että no ei sun esikoinenkaan ollu niin iso kuin arvioitu, mut hitto varmaan lohduttaa, kun heittoa arviossa voi olla myös toiseen suuntaan ja kun ollaan noin lähellä makrosomiarajaa!!

 

Eli ihan eri jutut mitä taas se lääkäri, joka ton synnytystapa-arvionkin ajan antoi.. Kun nimenomaan eivät sektiota todellakaan suosittele(JOKAINEN muu lääkäri ja kätilö hokenu tätä kun oon sanonu että viimeks sektio meni hyvin ja toivuin nopeesti), kun on niin isot riskit kuin alatiesynnytyksessä ja vielä mulla ylipainoa rutkasti, että toipuminenkin voi olla vaikeaa tällä kertaa. Ja oli nimenomaan sitä mieltä että pelkopolille jutteleen, koska käynnistys heti vauvan tultua täysaikaiseks on melko varmaa ja olisi luonnollisempi vaihtoehto kuin sektio ja nyt sit ei oo vaihtoehtoina ku sektio tai toivoa et tulis itsestään... Että onko sit ne pelkopolikäynnitki ollu ihan turhia..

Puhhuijaa mä sanon, toki vielä aikaista ottaa kantaa, mut olis sit ollu hiljaa! Selkeesti kuitenkin vauva vaan petraa kasvuaan, niin parempi olis olla joku fiksu lääkäri ens kerralla tai en suostu poistumaan sieltä!! :dash2: Onneks sit on jo täysaikainen, niin josko sitten joku jo oikeesti vois tehdäkin jotain päätöksiä. Pitää vaan kirjottaa lista noista mielessä pyörivistä asioista ja vaatia myös perusteluja ja vaatia myös jonkun toisen lääkärinmielipide(näin neuvoi sit kätilö ku itku kurkussa tuosta soitin ku pääsin kotiin..)

Mullapas kävi semmonen juttu vkonloppuna, et lauantaina oltii miehen ja esikoisen kaa ulkoilemassa ja iltapäivällä alko polttelee selkää oudosti. Sit syötiin ja olo vaan kävi tukalammaksi, mulla siis myös ollu kyllä kipeitä suppareita jo yli viikon! Supisteli ja kouristeli ja poltteli ja otin kipulääkettä ja painelin illasta kuumaan suihkuun. Sitte helvetti repes, supisteli ja oksensin joka supistuksesta. Sanoin ukolle, että älä laita esikoista sänkyyn, oli jo yökkäri päällä ja et soitan kohta sairaalaan, et ala pakkaa sen kamoja ja soita mummolaan. Kuitenkin joka supistuksen välissä oli hyvä olo, eikä oksettanu yhtään, eli puhtaasti kivusta johtuvaa.

Synnäriltä saatiin vihreä valo ja eiku sairaalakassi mukaan ja eka mummolan kautta sairaalaan. Mulla ämpäri sylissä ja kyökkäilin jokusen kerran supistusten tullessa, oli vielä ihan kaamea keli sillon puolenyön aikoihin, oli pudonnu nollaan ja lunta tuli taivaan täydeltä(tosin mä en tätä huomannut ku olin niin omissa maailmoissani).. Olin ihan varma että nyt se on menoa!! :)

 

Päästiin synnärille, niin sattu olee mun pelkopolikätilö vuorossa ja otti meidät suoraan saliin ku katto mun voinnin ja käyrille. Kovia supistuksia tuli käyrällekin, laittoi tipan ja nestettä ja kipulääkettä menee suoneen, kun olin ihan kuiva ja todella kivulias. Teki sisätutkimuksen niin kikkeliskokkelis, ei ollu tuolta polikäynniltä mitään edistystä tapahtunut!!!! :o Sanoi että ei se mitään, kun kuitenkin selkeästi näyttää että olet kivulias, eikä sua voi kotiin eikä osastolle laittaa, että nyt lääkitään sua ja seurataan. Vauvalle tuli rankkoja laskuja käyrään(olin siis jatkuvassa ktg:ssä langattomasti), kun tulin esim vessasta takasin lavitsalle ja olivat siitä kovin huolissaan. Lääkärikin kävi tutkimassa, mut ei ottanu kantaa, otettiin strepto ja ultras vauvan, en oikeen muista tosta mitään, kun olin niin kipee.

Aamua kohti olo helpotti, mitä nyt maha oli myös ihan ultrakuralla, mut jonkinlaiset supistukset jatkuivat kuitenkin. Edelleen kohdunsuulla tilanne sama. Juttelin aamuvuoron kätilölle tosta kättärin polikäynnistä ja mietin että ku on niin tukala ja painava olo mahassa, mitä ei esikoisesta ollu, että huolettaa yms painoarvion oikeellisuus, niin lupas että synnärin lääkäri tekee uuden arvion ja tekikin, sai lukeman 3595g!! 400gramman heitto ylöspäin siis neljän päivän takaisesta. Uskon että tää on se oikea arvio kuitenkin, kun vertaan oloa edelliseen raskauteen. Lapsivettä kuulemma oli myös tosi runsaasti, mikä saattaa tehdä tukalan olon, kuulemma johtuu just tuosta radista ja makrosomiasta.

 

Edelleen oli noita supistuksia ja kipeitä tuntemuksia koko sunnuntain, että sit mut otettiin sisään osastolle. Siellä taas käyrillä piirtyi säännölliset supistukset 10min välein, ne ei kylläkään ollu kivuliaita niinku noi aiemmat, tuntu vaan viiltävää kipua kohdunsuulla ja en olis ees tajunnu varsinaisiks supistuksiksi.. Pissikin tutkittiin, oli puhdas ja viljely myös, eli ei ollut siitäkään johtuvaa. Illalla sain litalginiä ja nukuinkin 6h.

Maanantaiaamu alko ihan hyvin, mutta sit alko taas kiristelyt ja polttelut ja mä ravasin useamman tunnin varmaan osaston käytävää päästä päähän ähistellen, kun se makoilu oli niin myrkkyä ololle, mut selvisin kuitenkin ihan panadolin voimalla. Erikoislääkäri otti mut puolenpäivän aikaan vastaan ja ultras taas ja teki sisätutkimuksen, edelleen sama tilanne ku tuolla kättärin polikäynnillä, eli ei mitään edistystä :(

Olis halunnu pitää mut osastolla, mutta ite taas olin sitä mieltä et kotiin, koska osastolla en pystyny olee niin rennosti ja lievittää kipuja omin keinoin niin hyvin ku himassa ku voi löhöillä sohvalla ja liikkua vapaammin yms ja lääkäri olikin sitte samaa mieltä. Sain litalginreseptin ja totes vaan, että hankalaa ottaa kantaa nyt käynnistykseen, ku tilanne kohdunsuulla niin epäkypsä edelleen ja ei ole vielä ihan täysaikainen raskaus, mut et ku mulla on nyt ens tiistaina kättärille taas hepatoosikontrolli, että saavat tehdä siinä samalla synnytystapa-arvion, kun vauva selkeesti kasvaa yli 300g viikossa, joten ei voida kyllä antaa mennä täysiaikaiseksi.. Antoi vielä semmosen annostuksen litalginiin, että aika pienestä saan kyllä sit lähteä takas osastolle makoileen, jos näyttää siltä ettei pari tablettia auta, mut toistaseks en vielä oo joutunu sitä ottamaan yhtään kotona!

 

Nyt siis himassa taas, välillä supsitelee kipeesti ja enemmän ja välillä taas vähemmän ja enemmän harkkamaisia, mut nyt ku tänään esikoinen ollu päivähoidossa mummolassa, niin mun olo selkeesti parempi ku oon vaan lepäillyt ja hieman istunu koneella optimaalisessa bebesinfosta luntatusta lantiota avaavassa asennossa ;) Ollu vaan muutamia oikeen kipeitä suppareita ja ei oo tarvinnu ottaa ku 1g panadolia koko päivänä :)

 

Vähän kyllä jännittää tuo kättäri, kun tuntuu että siellä ollaan todella käynnistysvastaisia ja ymmärrän kyllä(niinku tolle maanantain lääkärillekin sanoin), että mikä on tilanne ja minä jos joku edellisen synnytyksen perusteella tiedän mitä se voi pahimmillaan olla! :D Mut oon silti valmis ottamaan riskin, koska mulle se yli 4kg vauva on sit jo semmonen, että tämmösenä 158cm pituisena en tiedä uskallanko sit ees yrittää alakautta! Pahoin pelkään että ens vkolla siellä todetaan että ei oo vielä kiire ja ku vko sitte tehty painoarvio, niin ei taas kannata tehdä että ootellaan sinne 38+ ja tätä tahtia vauva on sitte yli 4,2kg silloin. Eli sama ku arvio esikoisesta, yritti kovin sitä tarjota lohdukkeeks, että esikoinenkin oli pienempi ku arvioitu, mut se nyt oli sattumaa, arvio on aina arvio..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mie en oo päässy yli viikkoon tänne sivuille kirjautuu, siitä tämä hiljaisuus!

 

Hui Mimu, onpas sulle ollu koettelemusta kerrakseen, toivottavasti nyt eivät panttaa tota käynnistystä ihan älyttömästi. Kiusaamistahan tollanen on!

Tsemppiä nyt hurjasti viimosiin viikkoihin ja toivotaan et vaavi lähtis kuitenkin ite syntyy :)  Ja pannua tolle kättärin toiminnalle :skilletgirl:

 

 

Mulla nyt menee miten kuten, viime viikolla kävin mittailujen kanssa neuvolassa näytillä ja ei vielä ollu niistä muutamasta paasto-arvon ylityksestä huolissaan, katsotaan taas 2vk etiäpäin eli meen taas neuvolaan ens viikolla, ja oli sitä mieltä et jos noi arvot pysyy tollasina niin ei mitään hätää vielä tässä vaiheessa, ilmeisesti oli täti sitä mieltä et parempi olis jos jotain lääkitystä tartten niin tabletit eka, koska ruuan jälkeiset arvot on ollu tosi hyvät...

Mut nyt tarttee lähtee tekee ruokaa, tuun taas paremmalla ajalla kirjoittelee...

Share this post


Link to post
Share on other sites

No ohho noita sun koettelemuksia Mimu! Toivottavasti ne supistelut nyt tekis tehtäviään siellä kohdunsuulla ja pääsisit tosi toimiin ihan lähiaikoina, ettei vauva siellä tosiaan kerkee kovasti spurtata vielä kasvuaan. Tsemppiä!!!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos tsempeistä.
Ihan radiasiaan liittyen, multa on aamunkoittoilmiö kadonnut kokonaan. Ihan sama mitä iltapalaks syön ja miten pitkä paasto on, niin paastoarvo on alle 5 tai jopa alle 4. Helpottaa ihanasti kyllä elämää, tosin nyt tullu sitten vähän herkuteltuakin, kun sokeriarvot antanu periks, vaikka joka suupalalla kyllä mietiyttää että voiko se silti vaikuttaa vauvaan, vaikka arvot ok.. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihanaa Mimu, että jotain positiivista tulee kuitenkin.

 

Mulla taas tuntuu et menee vaan kauheempaan suuntaan, tänään oli paastosokeri 5.8, (ei kyllä ollu mittauspäivä tänään, mut otin kuitenkin ton aamusokerin) Rupee masentaa kun yrittää ja ei siltikään mikään toimi, ja tuntuu toi painokin vaan irvailevan mulle, vaikka kuinka kepeesti söis ja jättää pois kaiken ylimäärärsen, niin siltikin tuntuu et se vaan nousee :dash2:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hui mikä koettelemus mimulla. Toivottavasti saat jotain infoa käynnistyksestä tuolla äitipolilla!

 

Mulla oli viime viikolla jotenki huonoja arvoja, mutta nyt taas on ihan hyvä. Jännästi vaihtelee... Kävin viime tiistaina äitipolilla ja vauvan painoarvio oli 1,8kg ja kasvoi kyllä ihan tasan keskikäyrällä. Hieman helpottaa oloa tuo tieto. Äitipolille on uusi aika kolmen viikon päästä, hepatoodikontrolli se. Mutta samalla katotaan noita sokereita ja verenpaineita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulipa taaas eilen pyörähdettyä synnärin päivystyksessä kipeiden supistusten takia. Oli tosi mukava lääkäri, vaikka kestikin monta tuntia et ehti kattomaan.. Teki myös taas painoarvion, kun vauva täysaikainen ja vajaa 3,8kg ja ottaen huomioon että tuota tahtia kasvaa ja on yläkäyrän tuntumassa ja masu makrosominen, niin konsultoi erikoislääkäriä käynnistämisestä. Sain sitte käynnistysajan viikon päästä maanantaille ja on kyllä helpottunut olo ja tän päiväinen polikäynti jäi pois. Nyt koitan vaan pärjäillä supistusten kaa himassa, lämpimät kaura- ja geelityynyt otin kaveriks sohvalle aamupäivällä ja panadolia napsin myös, kyllä tässä vielä viikon kärvistelee. 
Oli kohdunsuu jo sen verran auki, että olis ylettyny jo kalvot puhkoon, mutta kuitenkin epävarmuus keuhkojen kypsyydestä, niin odotetaan nyt vielä tuo viikko, ettei tartte sen takia tehdä lapsivesipunktiota. Tuumi myös, että varmaan noi kipeet supistukset olis jo tehny vaikka mitä, jos ei lapsivettä(radiin/makrosominaan liittyvää) olis niin paljon, kun vauva kelluu siellä ja supistukset vaan hetkellisesti painaa sitä alaspäin, niin ei kunnolla stimuloi vauvan pää kohdunsuuta. Toivotaan että tää olis hyvä merkki käynnistystä ajatellen, ettei päätyis sektioon niinku esikoisesta. Mut ihan sama, pääasia että saadaan vauva turvallisesti ulos ja mun ei tarttis paljoa kärvistellä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

:dancegirl:  Jee Mimun käynnistyspäätökselle!! Varmasti helpottaa kummasti tuo tieto, tiedä vaikka syntyisi jo ennen sitä, kun voit vähän huokaista  :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hienoa Mimu, että asia eteni toivotusti ja nyt voimia viimeseen viikkoon supistusten ja mahan kanssa, toivottavasti kaikki menee loppuun asti hyvin! :girl_in_love:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pian taitaa mimulla olla vauva sylissä! Tai saattaahan se ollakin jo, toivottavasti käyt sitten meillekin kertomassa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pian taitaa mimulla olla vauva sylissä! Tai saattaahan se ollakin jo, toivottavasti käyt sitten meillekin kertomassa :)

No juu ♥♥♥

Keskiviikkona 7:30 syntyi vajaa 3, 9kg ja 51cm sopusuhtainen ja terve, reipas poika kiireellisellä sektiolla. Synnytys lähti itsestään kohdunsuun ärsytyksellä ja kalvojen puhkaisulla käyntiin ja säännöllisesti supisti melkeen maanantaista asti jo. Ei vaan oikein edennyt, siirryin kipujen takia ilokaasulle saliin tiistaina päivällä, pärjäsinkin hyvin. Tulehdusarvot vaan oli nousussa, ku vesien menosta rupes kuluu aikaa ja sain sit jo epiduraalinkin+oksitosiinia hieman yöllä. 5cm olin parhaimmillaan auki, mut vauva kaukana ylhäällä. Sit aamulla mun crp vaan kohosi lisää ja olin tosi kivulias, vauvankin sydänäänet meni tosi alas supistuksissa joten lääkäri teki sektiopäätöksen.

Vauvalla tais ekat sokerit olla matalahkot, korjaantui lisämaidolla ja muuten kaikki ollu ok ja eilen lastenlääkäri tarkisti ja antoi jo kotiutumisluvan. MUTTA...

 

Mulla crp pomppas torstaina melkeen 250, vaikka oon koko ajan tiistaista asti saanu antibioottia suonensisäisesti.. Eilen oli vielä jotain 230 ja saatiin perhehuone, kun kuulemma noilla arvoilla ei oo kauheasti toivoa kotiutua ihan heti. Onneks mies tosiaan apuna kun oon melko kipeä ollu, vissiin tulehduksesta johtuen eniten ja normaali sektiokipu päälle.... :(

Täällä sitä sit maataan ja ihmetellään, huomenna kyl meinasin että en anna enää tiputtaa noita antibiootteja, jos crp ei ole laskenut, koska sivuoireet noilla annoksilla on todella järkyttäviä ja pitäis tuo nyt selvittää mikä mua vaivaa!! :o Oudointa et kuumetta ei oo ollu ku max 37, 1.. Kuulemma ehkä huomenna otetaan veriviljely.

 

Poju kyllä ihana, perustyytyväinen lapsi ja itse synnytyksestä jäi hyvä fiilis, kivusta huolimatta pärjäsin hyvin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnea kovasti Mimu poikavauvasta  :lipsrsealed:

Tosi harmi, että synnytyksen kanssa kävi taas miten kävi ja vielä kaiken lisäksi olet itse kipänä, toivottavasti paranet pian ja pääsette kotiin  :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnea Mimu pojasta! Voi kurjuus noita tulehdusarvoja :( Toivottavasti pian selviää miksi ne on koholla tai ainakin laskisivat alas ja pääsisitte kotiin pian :)

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään oli crp laskenut ja oli 138, vielä alle sataan niin olis toivoa kotiutua huomenna :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kyl lueskelin ketjua taaksepäin ja olis kai aika paljonkin kaikkea kirjoitettavaa... Kokeilen kestääkö "mun hermo" seurata tätä ketjua.. On nyt jotenkin vaikee meinaan tää asia ja mun on ehkä vähän vaikee taas kerran kohdata tätä...

 

Kuiteskin Viimeisten aamujen paastoarvot on pelkästään olleet 6.2, 5.8, 6.0 ja 5.7 ja tänään tuli TAYSilta äippäpolilta isot seurantalomakkeet ja aika 2.4. Kai tää pitää taas vaan ihan oikeesti asennoitua, vaikak tähän ollaan valmistauduttu henkisesti jo viimeiset 4 vuotta.

 

Olen siis 31-vuotias nainen täältä Tampereelta ja mulla on menossa toinen raskaus. Ekassa mulla oli insuliinihoitoinen radi ja siihen liittyi kaikkea mahdollista kurjaa raskauden, synnytyksen ja raskauden jälkeisenä aikana. Aika iso trauma, jota on vaikea avata nopeasti.

 

Olen kokoajan tiennyt, että insuliinit ne taas tulee. Nyt jo ennen raskautta mun paasto oli sokerirasitustarkastuksessa 5.3. Kävin dehko-hoitajallakin ja se sanoi ittekkin se nainen, että se oli turha käynti, kun mä teen jo kaiken oikein.

 

Nyt on menossa tosiaan vasta 7+0. Mietin koskakohan mahtanee tulla insuliinit jo kuvioihin. Olen turvonnut 2 viikossa 5,5kg ihan vaan pelkkää nestettä.

 

Ruokavaliossa oon yrittänyt olla kiltti tyttö ja mennä prikulleen ton hiton suositusten mukaan, mutta oon alkanut miettii, josko palaisi vanhan ystäväni karppaamisen pariin. Jättäisin ruokavalioon puuron ja näkkileivän, mutta muuten tiputtaisi ne perus jutut pois.

 

Anteeksi tätä omaa napaa ja omaa esittelyä, mutta koetan pikkuhiljaa päsätä mukaan tähän ketjuun ja toivon saavani täältä vertaistukea, koska tiehän tulee olemaan taas pitkä ja kivinen...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aamun paasot näyttä sulla aika suurilta kyllä joo :( Siis oikeastiko vasta kuukauden päähän aika äitipolille? Mutta oho, sullahan olikin noin vähän viikkoja, sitten se varmasti on ihan ok :) 

 

Tänne kyllä saa avata pelkojaan radin suhteen, siksihän täällä ollaan ;) Ja aina on mielenkiintoisempaa lukea, kun on pitkä tarina... 

 

Tsemppiä sulle MieliKettu!

 

(.) Mulla on ihmeellisesti aamun paasoarvot olleet nyt matalimmillaan koko raskausaikana! Ollut jo monella kertaa alle 5, kun normaalisti se on ollu jotain 5,2-5,3. En kyllä mielestäni ole muuttanut ruokailujakaan mitenkään erikoisesti. Muutenkin kaikki sokrut pysyny ihan hyvin. Tai no, aamupalan jälkeinen arvo tahtoo nousta helposti. toisinaan on helppo pitää se matalampana kun ei ole edes juuri nälkä, mutta toisinaan on aamuisin ihan hirvittävä nälkä ja silloin tulee syötyäkin vähän enemmän kui olisi tarpeellista. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielikettu puhui karppaamisesta, suosittelen kyllä sen kannalta mitä minä tiedän diabeteksesta, niin ihan ehdottomasti. Millainen on tuo suositus tällä hetkellä radin hoidossa ruokavalion osalta?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun on pakko tulla vielä ilmoittamaan, että kotiseurannassa (joka korvasi sen rv26 sokerirasituksen) ei ainuttakaan ylitystä. Ei siis radia täällä, jipii! Tsemppiä kaikille uusille ja vanhoille radilaisille :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sankku Kyllähän noi nykyiset radiruokavalionkin suositukset ovat todella paljon menneet sinne vähähiilarisemman suuntaan, mutta edelleen light tuotteita ja rasvattomia suositellaan. Se miksi tässä niin radi ruokavalion mukaan mennään, niin tiedän tuolta tulevan runtua, jos sitä ei ole kokeiltu. Siksi ensin näin ja katsotaan sitten josko vaikka arvot muuttuisi, kun aloittaa taas karppaamisen.

 

Silleen tuttu kun ajoittain enemmän/vähemmän oon karpannut jo vuuesta 2003 ja silloin mulla aina onkin ollut todella hyvä olo. Huomasin kyllä viestejä lukiessani, että täällä on muitekin radi aikaisia karppaajia.

 

Täältä löytyy radin ruokavalion potilasohje aika kattavasti, noin mitä terkkaristakin saa:

 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti/http/tk.koti?p_artikkeli=nix01029

 

Martta88 Mulla kanssa oli viime raskaudessa eniten ongelmia ton aamupalan jälkeisen arvon kanssa.. Nyt ne on vielä pysyneet kurissa. Onnea noista paremmista paastoarvoista! Vaikuttaa tosi hyvältä!

 

Ekaterinalle hirmuisesti onnea radittomuudesta ja hyvää loppuraskautta  :girl_pinkglassesf:

 

Oma napa: Muo ahdistaa hiukan tässä alkuraskaudessa yrittää pitää jossakin vaiheessa tota ruokapäiväkirjaa, kun närppään varmaan 6x päivässä pikkuisen ruokaa. Muuteskin on tosi valikoitua mitä menee suuhun. Nyt on alkanut jo tekeen mieli vanhoja kunnon pahoinvointiin meneviä suklaavanukkaita ja rahkaa. rahkaakin toki voi tehdä sokerittomana ite kaappiin ja sitä varmaan teen seuraavan kauppareissun jälkeen.. Onneksi nyt tekee mieli vihanneksia, tummaa leipää, viiliä jne. Pitää vana pitää huoli, että kaikkea raikasta on kaapissa.

 

Ongelma on että kokkaaminen ei vois vähempää kiinnostaa.... Oon niin alkuraskauden väsymyksissä, että pitänee miestä alkaa käskee kokkailemaan, että saa kunnollista ruokaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now