Kun sairaalaan ei ehditty

[katya]

Voitaisko kerätä tähän ketjuun synnytyskertomuksia kotiin tai matkalle syntyneistä vauvoista? Ja miksei samaan paikkaan sopisi myös tarkoituksella järjestetyt kotisynnytystarinat, mikäli sellaisista on täällä kokemuksia.

 

Oma motiivini tämän ketjun perustamiseen on hirvittävän nopea ensisynnytys, joka jätti jälkeensä pienen pelon ja "entä jos"-tunteen. Synnytyksen kokonaiskesto 3h15min, ja vesien menosta alle puolessa tunnissa poikanen oli maailmassa. Entä jos mahdollisen pikkukakkosen kohdalla asiat menee vielä nopeammin? Ajoaika sairaalaan on hyvällä kelillä 45 min, mitä jos se ei vaan riitä ja sairaalaan ei ehditä?

 

Haulla en löytänyt sopivaa ketjua ennestään (paitsi sen yhden, jossa toimittaja pyysi kertomuksia omaan sähköpostiinsa), mutta jos olin puusilmä ja joku parempi paikka on jo olemassa, niin modet poistakoot tämän aloituksen ja paheksukoot meikäläistä.

[Bim]

Meidän toinen syntyi lähisairaalaan ja kolmas autoon

 

Minäkin joskus kaipasin kokemuksia asiasta, mutta eipä niihin mikään auta. Jos tulee niin se tulee Hätäsynnytykseen voi aina valmistautua, eikä se pahitteeksi ole. Sen huomasin kolmannen kanssa. Vahva tunne oli muutenkin siitä että auto olisi hyvä paikka syntyä ja siitä valmistelinkin ajatuksissani hyvää sellaista vaikka sairaalaan tähdättiin tälläkin kertaa. Hyvä että valmisteltiin, oli antaa heti fleecepeittoa päälle kun tyttö syntyi talvipakkasilla auton oven ollessa auki.

 

Ainoa etten kyllä kuunnellut mitään kehoituksia makuuasennoista kuten hätäkeskus ja ambulanssiväki neuvoi. Tiesin että siitä voisi tulla "pahempaa jälkeä", koska kaikilla kolmella kerralla olen halunnut olla polviseisonnassa ponnistamassa, mutta toisella kerralla lähisairaalassa minut puhuttiin puoli-istuvaan ympäri ja se jos mikä tuntui pitkältä ja vaikealta, ei lainkaan minulle sopivalta.. Näin ollen päätin pysyä polviseisonnassa kunnes apua tulee ja katsoa sitten sen jälkeen mitä teen. Tietäisin ainakin etten laita vauvaa suotta ahdinkoon vängätessäni painovoimaa vastaan. Edelleen harmittelen etten tiedä minua kätilöineen naisen nimeä. Haluaisin kiittää kovasti vaikka olinkin hänelle ehkä hankala asiakas kun en sitten siirtynytkään "oppikirja-asentoon"..

[Lintu]

Meidän toinen lapsi syntyi kotiin. Synnytys kesti 3 tuntia ensimmäsistä supistuksista (jotka tuli harvakseltaan) ja lapsivesien menosta tunnin päästä vauva oli maailmassa. Oltaisiin hyvin ehditty sairaalaan jos oltaisiin heti lähdetty kun supistukset alkoi, mutta en tajunnut että on kiire kun esikoinen ei syntynyt mitenkään nopsaan (oli tosin perätilassa joten se varmaan hidasti tuloa).

 

Kun lapsivedet oli mennyt soitin ensin mummin hoitamaan esikoista ja sitten sairaalaan. Kesken puhelun alkoi ponnistuttaan ja mies soitti ambulanssin. Kun ambulanssi tuli, totesivat heti ettei lähdetä sairaalaan ja kutsuivat lisää apua. Omaa oloa helpotti kun lääkärikin ehti tulla ennen syntymää. Onneksi asutaan pelastusaseman lähellä!

[Maitovalas]

Mua pelottaa tällä hetkellä tämä kotiin/matkalle synnyttäminen kohtuullisesti. Neljättä ollaan menossa synnyttämään ja kaikki aiemmatkin ovat tulleet nopeeta. Viimeisin kesti kaikkinensa 2,5h ekasta supistuksesta ja supistukset tulivat alkuun harvakseltaan (15min välein). Onneksi supistukset oli tunnistettavissa synnytyssupistuksiksi ja soitettiin isommille lapsille hoitajat kolmannen supistuksen kohdalla. Heiltä kesti keskellä yötä tulla meille suunnilleen vartin verran ja samoilla ovilla lähdettiin vajaan 10min päässä olevaan sairaalaan. Silti meinasi tulla kiire.

 

Synnytyksiä onneksi voidaan myös käynnistää tästä nopeudesta johtuen, joten jos se kamalasti pelottaa, niin kannattaa pyytää sitä. Etenkin, jos matkaa sairaalaan on kohtuullisesti. Mulle lupailtiin äitiyspolilla, että jos paikat on suht kypsät tässä loppuraskauden käynneillä (radi:sta kohtuvia käyntejä), niin voidaan kyllä käynnistää. Ja ambulanssi pitää tilata, jos synnytys ruuhka-aikaan meinaa käynnistyä tai mies ei ole heti saatavilla mua sairaalaan kuskaamaan.

 

Mutta mielenkiinnolla luen muiden kokemuksia siitä, kuinka kotona tai matkalla synnytykset ovat sujuneet. Toivottavasti ei tartte tulla kirjoittelemaan tähän ketjuun omia kokemuksia.

[Sipuliina]

Meillä kolmas lapsi syntyi kotiin. Ensimmäisen lapsen synnytys kesti 5 tuntia ja toisen synnytys 4 tuntia, joten osasin odottaa aika nopeaa synnytystä, mutta en sentään ihan niin nopeaa. Synnytys kesti vain reilun tunnin ensimmäisestä supistuksesta laskien. Ensimmäiset 40-45 min supistukset olivat epäsäännöllisiä voimakkuudeltaan, kestoltaan ja väleiltään. Kunnollisia voimakkaita ja säännöllisiä synnytyssupistuksia kesti vain 5-10 min ja sitten menivät lapsivedet ja alkoi ponnistuttaa. Onneksi asumme sellaisessa paikassa, että ambulanssi oli paikalla muutamassa minuutissa ja he ehtivät tulla auttamaan loppuvaiheessa.

 

Onneksi synnytys alkoi viikonloppuna, jolloin mies oli kotona. Olisi ollut aika hankala tilanne, jos sama olisi tapahtunut arkena, kun mies olisi ollut töissä ja minä yksin kotona kahden vanhemman lapsen kanssa. Tajusin, miten nopeasti synnytys eteni vasta siinä vaiheessa, kun alkoi ponnistuttamaan.

[Eiccu]

Meillä syntyi kakkonen ambulanssiin. Synnytys kesti ensimmäisistä supistuksista 4,5h, supistukset ei missään vaiheessa ennen vesien menoa olleet niin kipeitä kuin esikoisesta. Oltiin juuri tekemässä lähtöä sairaalaan, kun vedet meni kotona ja samantien alkoi tosi tiukat supistukset ja ponnistamisen tarve. Melkein jo arvasin, ettei sairaalaan enää ehditä, kun esikoinenkin syntyi 45min vesien menon jälkeen. Mies soitti matkalla hätäkeskukseen ja tehtiin puolessa välissä matkaa kyytipelin vaihto omasta autosta ambulanssiin. Mies ajoi meidän auton sairaalaan. Tyttö päätti syntyä ambulanssiin sairaalaan pihassa, vesien menosta meni se vajaa 45min, ponnistusvaiheen kestoksi on merkitty 2 min. Olisi pitänyt lähteä heti ekoista supistuksista, vähän hirvittää, että jos vielä kolmas joskus saadaan, osaako sitä sitten lähteä ajoissa. Mitään ennakoivia supistuksia ei kummassakaan raskaudessa ole ollut.

[rouva Tossavainen]

Itse en nyt sinänsä tähän ketjuun kuulu, koska kummassakin synnytyksessä olen ehtinyt sairaalaan (toisessa tosin nippanappa, kohdunsuu oli synnytyspäivystyksessä tutkittaessa 9 cm auki) ja lapsilukumme on näillä näkymin täysi, mutta tulin komppailemaan Maitovalasta eli jos synnytyksen nopeus pelottaa, kannattaa pyytää neuvolasta lähete äitiyspolille ja ryhtyä suunnittelemaan käynnistystä hyvissä ajoin. Esikoisen kohdalla synnytyksen kesto oli 6 h ja kuopuksen kohdalla 3 h, ja minulle siis ihan lääkäri suositteli osastolla tuota käynnistysvaihtoehtoa mahdollisiin tuleviin raskauksiin/synnytyksiin.