Sign in to follow this  
Followers 0
Sadette

Luokalle jääminen

21 posts in this topic

Olen varmaan ihan ylihysteerinen äiti, koska pohdin jo Murun kolmen vuoden päästä tapahtuvaa kouluun menoa. Meidän alueen alakoulu on tunnettu ensimmäisen luokan kertaamisesta, joka vuosi jää 2-4 oppilasta luokalle (oppilaita 40-50). Itse omista kouluajoista alakoulusta on mielessä vain yksi poika, joka tippui ylemmältä luokalta todistus nelosia täynnä meidän luokalle ja häntä pidettiin vähän menetettynä tapauksena. Onko maailma kovin muuttunut 80-luvun koulusta?

 

Meidän naapurustossa on nyt viisi lasta, jotka ovat kerranneet ensimmäistä ja toista luokkaa kyseisessä koulussa viimeisen kuuden vuoden aikana. Kaikilla lapsilla on oppiaineet menneet hyvin eli on luettu ja oltu jopa eteviä matematiikassa, mutta luokan kertauksessa on muut syyt. Kolmelle on sanottu lapsen olleen liian ujo ja arka ja kahdelle muulle liian lapsellisia siirtymään seuraavalle luokalle.

 

Ymmärrän, että opettaja tarkoittaa varmaan ehkä lapsen parasta, mutta eikö lapsi joudu helposti kiusatuksi tai saa leimaa luokalle jäännistä? Miten vanhempana pystyy etukäteen valmentamaan lasta nykyiseen koulumaailmaan? Itse loppuvuodesta syntyneen pojan äitinä huolestuttaa koulukypsyys jo nyt, Muru ei ole ujo eikä arka, mutta verrattuna alkuvuonna syntyneisiin tyttöihin, lapsellisuus on varmaankin aika todennäköistä kouluun mennessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siis mitä ihmettä!? Jäivät luokalleen koska ovat liian ujoja ja arkoja tai liian lapsellisia. Meillä ihmisillä on eri tempperamenttejä - pitäisi noden opettajienkin se ymmärtää. Meitä ole tehty samaan muottiin. Ei se ujous siitä mihinkään katoa luokalle jättämisellä. No, enpä ole ennen moista kuullut! Kyllä tolla menolla varmasti jää luokalle 3-4 oppilasta/per vuosi...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minua huolettaa hiukan sama asia, koska meidänkin poikamme on syntynyt loppuvuodesta (toiseksi viimeisenä päivänä) ja vieläpä ennenaikaisesti, joten "oikea" vuosi koulunaloitukseen hänellä olisi vasta se seuraava. Poika on kehittynyt ihan normaalisti, mutta varmasti erot etenkin noihin alkuvuodesta syntyneisiin tyttöihin ovat huimia tietyillä kehitysalueilla. Poikaa voisi varmasti kuvailla sanalla lapsellinen, kun alkuvuoden tyttöihin vertaisi. Siksi olenkin ihan pojan syntymästä asti ajatellut, että laitan lapsen kouluun seuraavan ikäluokan mukana. En usko siitä mitään haittaakaan olevan. Vaikkei taustalla olisikaan ennenaikaisuutta tms., niin tutkimuksissa on saatu näyttöä, että loppuvuodesta syntyneet pojat pärjäävät koulussa heikosti nimenomaan sosiaalisissa ja ns. koulukypsyyttä osoittavissa taidoissa. Sen vuoksi olisi minusta järkevää antaa se yksi lisävuosi jo ennen koulunaloitusta, jotta olisi valmiimpi kouluun mennessään. Luokkien tuplaaminen on nimittäin turhauttavaa niin lapselle itselleen kuin opettajallekin, jos lapsi osaa jo lukea, laskea yms. ja pärjää kouluaineissa.

 

Koulusysteemissämme on siis aukkoja, mutta tietenkin kehitystä on tapahtunut sieltä 80-luvulta. Nykykouluissa esimerkiksi erityisoppilaita integroidaan paljon tavallisiin opetusryhmiin ja muutenkin opetus on yksilöllistetympää kuin 30 vuotta sitten, joten jollain tavalla erilainen oppilas tai ryhmää vaihtava oppilas ei ole outo. Nykyään harva luokalle jäänyt joutuu silmätikuksi tai kiusatuksi, mutta omat kommervenkkinsä on tietenkin ryhmästä toiseen siirtymisessä ihan jo kaverisuhteiden uudelleen luomisessa tai vanhojen ylläpitämisessä. Omankin lapsen kohdalla vähän epäilyttää, että noinko minä voin oman lapseni kaveriporukasta päättää, kun nyt hän aloittaa päiväkerhon siinä seuraavana vuonna syntyneiden porukassa ja pienellä paikkakunnalla se sama porukka menee sitten samaan kouluun ja luokkaankin. Entä jos en saakaan pitää päätäni ja laittaa lasta myös eskariin ja kouluun tämän kerhoporukan kanssa, vaan byrokraatit katsovat, että koulu aloitetaan automaattisesti sinä vuonna kuin on synnytty?

 

Yksi vaihtoehto tietenkin on laittaa poika eskariin oman ikäluokkansa mukana ja jos ei eskari oikein suju, niin tuplataan eskari. Siksipä herääkin kysymys, että onko Sadetten tapauksessa päästetty lapset kouluun liian vähäisillä valmiuksilla? Ovatko vanhemmat halunneet lapset ehdottomasti kouluun jo silloin vai kuka heitä on ollut sinne lykkäämässä? Toki se viimeinen kesä eskarin jälkeen saattaa vielä monia lapsia kypsyttää ja ehkä on ajateltu, että kun tiedot ja taidot mahdollistavat koulunaloituksen, niin on ajateltu, että ne muut taidot kehittyvät sitten pikkuhiljaa. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että varhaiskasvatus ja koulu eivät ole nyt samassa linjassa, jos noinkin moni oppilas joutuu alkuopetuksen tuplaamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yksi vaihtoehto tietenkin on laittaa poika eskariin oman ikäluokkansa mukana ja jos ei eskari oikein suju, niin tuplataan eskari. Siksipä herääkin kysymys, että onko Sadetten tapauksessa päästetty lapset kouluun liian vähäisillä valmiuksilla? Ovatko vanhemmat halunneet lapset ehdottomasti kouluun jo silloin vai kuka heitä on ollut sinne lykkäämässä? Toki se viimeinen kesä eskarin jälkeen saattaa vielä monia lapsia kypsyttää ja ehkä on ajateltu, että kun tiedot ja taidot mahdollistavat koulunaloituksen, niin on ajateltu, että ne muut taidot kehittyvät sitten pikkuhiljaa. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että varhaiskasvatus ja koulu eivät ole nyt samassa linjassa, jos noinkin moni oppilas joutuu alkuopetuksen tuplaamaan.

 

Olemme keskustelleet naapurustossa siitä, onko alueen varhaiskasvatuksessa ja esikoulussa jotain vikaa vai onko kyseessä vaan tiukka koulu? Näistä tuntemistani viidestä tapauksesta vain yhdelle tytölle oli suositeltu päiväkodista niin sanottua 0-luokkaa lapsellisuuden vuoksi, mutta vanhemmat olivat halunneet hänet ensimmäiselle luokalle. Muut tapaukset olivat esikoulun mukaan valmiita kouluelämään. Oman päiväkotimme eskarissa on kyllä aika vapaa kasvatus ja olemme puhuneet muiden vanhempien kanssa siitä, että sääntöjen puuttuminen juuri ennen kouluun menoa ei varmastikaan helpota sitä. Alueellamme on kolme päiväkotia, kaksi kunnallista ja yksi yksityinen, kaikista näistä päiväkodista jää lapsia luokalle eli emme voi pelkästään syyttää yhden päiväkodin eskaria.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siksipä herääkin kysymys, että onko Sadetten tapauksessa päästetty lapset kouluun liian vähäisillä valmiuksilla? Ovatko vanhemmat halunneet lapset ehdottomasti kouluun jo silloin vai kuka heitä on ollut sinne lykkäämässä? Toki se viimeinen kesä eskarin jälkeen saattaa vielä monia lapsia kypsyttää ja ehkä on ajateltu, että kun tiedot ja taidot mahdollistavat koulunaloituksen, niin on ajateltu, että ne muut taidot kehittyvät sitten pikkuhiljaa. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että varhaiskasvatus ja koulu eivät ole nyt samassa linjassa, jos noinkin moni oppilas joutuu alkuopetuksen tuplaamaan.

 

Tämä tuli minullakin mieleeni. Tuosta Sadeten vastauksesta tuli myös mieleen, että voiko osan käyttäytyminen olla niin heikkoa, että on parempi jäädä harjoittelemaan sosiaalisia taitoja ja koulussa olemista ekalle luokalle toisen kerran?

Kyllä kuulostaa oudolta, että noinkin paljon oppilaita jää luokalle. Tulee kyllä mieleen (pahoitteluni jo etukäteen), että millainen oppilasmateriaali tuohon kouluun menee ja ovatko opettajat tehtäviensä tasalla? Voihan toki olla, että koulu vaatii lapsilta enemmän kuin muut koulut, mutta en ihan näkemättä uskoisi siihenkään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä kuulostaa oudolta, että noinkin paljon oppilaita jää luokalle. Tulee kyllä mieleen (pahoitteluni jo etukäteen), että millainen oppilasmateriaali tuohon kouluun menee ja ovatko opettajat tehtäviensä tasalla?

 

Kyllä me täällä välillä aina "naureskelemme" että onkohan meidän juomavedessä jotain ongelmaa...

 

Koulussamme on ensimmäisen ja toisen luokan opettajina paljon nuoria opettajia, siis ikä alle 40. Nämä nuoret opettajat ovat juuri näitä luokalle jättäjiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luokalle jättäminen on vähän kaksipiippuinen asia. Toisaalta on hyvä, että lapsen taitoja ja kypsyyttä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja huomataan, jos vaikka niillä sosiaalisilla alueilla on petrattavaa. Valistunut opettaja kuitenkin ymmärtää, mikä lapsen käytöksestä johtuu temperamentista ja mikä on pelkkää kypsymättömyyttä. Luokalle jääminen ei kuitenkaan aina ole hyväksi, vaan se voi vain kasvattaa lapsen ongelmia. Tietyllä tavalla luokalle jääminen on siis edelleen leimaavaa - etenkin, jos lapsella on todellisia ongelmia, joita aikakaan ei korjaa. Tällöin se luokalle jättäminen ei ole ratkaisu. Toisaalta taas olen törmännyt siihenkin, että monet opettajat mieluummin päästävät seuraavalle luokalle kuin jättävät luokalle. Nykyään luokalle jättäminen on harvinaista ja oppilasta pyritään tukemaan muilla keinoilla.

 

Minä itse (opettajana ja vanhempana) näen asian niin, että laitetaan lapsi mieluummin myöhemmin kuin liian aikaisin kouluun ja vältetään luokalle jättämistä. Luokalle jättäminen voi toimia, jos lapsella on puutteita kognitiivisissa taidoissa, mutta jos puute on sosioemotionaalisella puolella, niin luokalle jättäminen ei useinkaan ole sopiva ratkaisu.

 

Olisiko, Sadette, mahdollista ottaa tulevaan kouluunne yhteyttä jo nyt ja kysyä heidän mielipidettään? Sinne päiväkotipuolelle on varmaan turha keskustella tästä asiasta, jos heidän linjansa on, että kouluun vaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luokalle jättämistä ei koskaan tehdä kevyin perustein, ja sen tarkoituksenahan on nimenomaa olla lapsen omaksi parhaaksi. Kuten jo yllä todettiin on tämä kuitenkin hyvinkin kaksipiippuinen juttu. Osan kohdalla se voi olla paras mahdollinen ratkaisu, toisille lisätä jo olemassa olevia ongelmia. Selvää kuitenkin on, ettei kouluissa ketään jätetä luokalleen ilman oikeaa syytä, ja tässä ei pitäisi olla opettajan iän kanssa mitään tekemistä. Opettaja on oman alansa ammattilainen, ja varmasti jo lukuvuoden aikana tulee esiin vanhemmille se, että ongelmia on, ja asiasta varmasti vanhempien kanssa keskustellaan. Ketään ei siis yllärinä luokalle jätetä ja vanhempien toiveitakin kyllä kuullaan. Itse opettajana olen valitettavasti huomannut sen, ettei kaikilla vanhemmilla ole halua tai valmiutta kuulla ongelmista, tai puuttua, tukea lasta siinä mitä hän tarvitsee. Helposti syytetään opettajaa ja koulua, kun lapsi ei opikkaan ikäryhmälleen kuuluvalla tavalla, vaikka asioihin on yritetty puuttua koulun taholta olemalla yhteydessä kotiin.

 

Kannattaa myös muistaa, että luokalle jättäminen voi olla monessa perheessä vielä nykypäivänäkin tabu ja häpeän paikka, ja siksi osa syistä luokalle jättöön voidaan jättää kertomatta. Näin saattaa jäädä kuva, että lapsi jäi luokalleen, vaikka perusteita asialle ei ollut. Mikäli asia itseä huolettaa voi hyvinkin jo päivähoidossa, viimeistään eskarissa kysellä oman lapsen koulukypsyydestä, ja vaikkapa tosiaan siirtää sitä kouluun menemistä vuodella.

 

Itse näen luokalle jättämisen etenkin näiden pienten kohdalla kuitenkin mahdollisuutena, se on mahdollisuus siihen, että koulutyö alkaa vahvasti ja perusoppimiselle on vankka pohja. Asiat opitaan alusta asti kunnolla, minkä pohjalle tulevilla luokilla oppiminen rakentuu. Meiltähän pääsee nykypäivänä peruskoulusta oppilaita, jotka hädintuskin osaavat kirjoittaa, tai eivät ymmärrä lukemaansa tekstiä. Sellaisen oppimisen varaan ei ole helppo jatko-opintoja rakentaa ja siltaa työelämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Itse näen luokalle jättämisen etenkin näiden pienten kohdalla kuitenkin mahdollisuutena, se on mahdollisuus siihen, että koulutyö alkaa vahvasti ja perusoppimiselle on vankka pohja. Asiat opitaan alusta asti kunnolla, minkä pohjalle tulevilla luokilla oppiminen rakentuu. Meiltähän pääsee nykypäivänä peruskoulusta oppilaita, jotka hädintuskin osaavat kirjoittaa, tai eivät ymmärrä lukemaansa tekstiä. Sellaisen oppimisen varaan ei ole helppo jatko-opintoja rakentaa ja siltaa työelämään.

 

Tämä on kyllä totta. Parhaimmillaan luokka-asteen kertaaminen alkuopetuksessa parantaa myöhempiä koulusuorituksia ja motivoi myös oppilasta itseään paremmin, kun ei joudu aina tekemään kauheaa työtä oppiakseen asioita. Useinhan ne luokalleen jättämiset tai jäämiset tapahtuu ensimmäisillä luokilla ja harvemmin enää myöhemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse opettajana voisin sanoa (kun nykyään suunnilleen jokaisella opettamallani luokalla on luokan kertaajia), että ei oppilaita leimata koulussa - ainakaan siis enemmistön toimesta. Pieni vähemmistö oppilaista kun pystyy kiusaamaan toisia ihan mistä syystä vaan. Ongelmaksi voi tosiaan tulla nuo jo edellämainittu ystäväsuhteiden luominen, mutta siitäkin on ainakin meidän koulussa hyviä kokemuksia. Muutenkin kun noita oppilaita tulee luokalle kesken kaiken, kun muutetaan paikasta toiseen.

 

Meilläkin luokalle jäämiset ovat useimmin toisen luokan jälkeen, joskus harvoin kerrataan vanhempana (paitsi ehkä sitten yläkoulussa..)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kerroin miehelleni, joka on ope, tästä, ja hän oli kyllä varsin kummissaan. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että hän on ollut nyt seitsemän vuotta samassa koulussa alkuopettajana, ja tänä aikana on alkuopetuksen puolella yksi oppilas kerrannut ekaluokan. Ylemmiltä luokilta hän ei muistanut yhtäkään tapausta, mutta ei hän takuuseen voinut mennä, etteikö niitä olisi ollut. Mutta 1-3 -luokilla tosiaan yksi seitsemän vuoden aikana.

 

Täällä on yliopistokaupunkina tasokasta erityisopetusta runsaasti tarjolla, joten voi kai olla, että muiden tukitoimien ansiosta luokan kertaamiseen ei tarvitse mennä. Lisäksi miehen koululla on toiminut muutaman vuoden starttiluokka, joka varmasti vaikuttaa siihen, että noin harva päätyy kouluuun liian varhain. Mutta mieheni kyllä ihmetteli sitä, että millainen erityisopettaja ja rehtori mahtavat Sadetten mainitsemassa koulussa olla. MInkähänlainen on kunnan tilanne noin muuten kertausten suhteen, onko se kovinkin tavallista?

 

Mutta marraskuisen poikalapsen äitinä olen itsekin miettinyt tätä koulunaloitusaikaa. Vaikka poikamme on ihan hyvin kehittynyt (motorisesti todella varhain mutta puheen kanssa hän on ollut hyvin verkkainen), on ero hänen kanssaan aiemmin samana vuonna syntyneisiin tyttöihin ihan valtava. Ennemmin minäkin laittaisin hänet starttiluokalle tai lykkäisin koulun aloitusta vuodella kuin sitten tuplaisimme jonkun luokan. Ilmeisesti starttiluokalta voi myös jatkaa suoraan kakkoselle eli ikätovereiden pariin, mikäli vuoden aikana on kypsynyt ja kehittynyt tarpeeksi.

 

Luin tuon saman tutkimuksen, johon joku tässä jo viittasi, että loppuvuonna syntyneet pojat eivät menesty elämässään yhtä hyvin kuin muut, ja se kyllä pisti miettimään.

Edited by LeeLoo

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onkohan luokalle jäämisestä jotain tilastoja, johon voisi verrata? Sadetten mainitseman koulun prosentuaalinen määrä kuulostaa todella isolta. Jos luokalle jääminen tietyssä koulussa on keskinmääräistä yleisempää, niin olisi hyvä selvittää mistä se johtuu. Onko neuvolan seulonnoissa, esiopetuksessa ja koulun ym. toimintatavoissa jotain "vikaa" vai onko vaan käynyt niin, että sattumalta samaan kouluun on osunut monta oppilasta, jotka tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukea.

Edited by Eva Luna

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oma kokemus vanhempana on ollut että eskarissa koulukypsyyttä testattiin. Jos oli jotain "riskiä" koulussapärjäämissä oletettavissa, myös alle kouluikäisten psykologi selvitti koulukypsyyttä. Eskarista kouluun siirtymistä pohdittiin yhdessä eskariopettajan kanssa, sitä ei tarvinut itse yksi päättää. Meillä ainakin on ollut hyvät ja realistiset eskariopet molemmilla. Luokan kertaamista ei myöskään päätä yksin opettaja. Kyllä minulle jäi sellainen olo että tämä oli myös minun päätökseni. Ja meillä juurikin loppuvuodesta syntynyt poika. Poika oppi puhumaan "myöhään" eli eka sana 1,5 vuotiaana, mikä sekin ennakoi mahdollisia hankaluuksia, eli puheenkehitys ennakoi lukemaanoppimista kyllä meillä ihan osuvasti. Tietämieni kertaajien ykkössyy on ollut lukemaanoppimisen hankaluudet. Kas kummaa nämä ovat loppuvuodesta syntyneitä poikia kaikki.. Melkein joka ykköseltä tuntuu 1-2 lasta kertaavan luokkansa. Omaa lastani ei ole kiusattu, enkä ole kuullut näistä muistakaan kenenkään puhuvan ikävästi. Luokassa on tänä päivänä niin monta "erityistapausta" kerralla ettei sieltä yksi enää erotu. Esimerkiksi opet antavat samalla tunnilla erilaisia läksyjä eikä lapset noteeraa sitä mitenkään kun se on heille normitilanne.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulee vähän mutu-tuntumana, mutta jotenkin olen mieltänyt, että nykyään ei jätetä ylipäätään luokalle aivan samalla innolla kuin "vanhoina kunnon aikoina"? En tosin tuosta alaluokkien ensimmäisten luokkien tilanteesta tiedä edes mutua, tiedossa olevat luokalle jääneet ovat olleet kutosia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minun tuttavani on itse syntynyt joulukuun lopulla ja on ehdottomasti sitä mieltä, että hänen olisi pitänyt aloittaa koulu vuotta myöhemmin. Hän tunsi joskus jäävänsä omalla luokallaan isompien jalkoihin. Hänellä on itsellään viime joulukuun alussa syntynyt poika ja hän on jo nyt sitä mieltä, että hänen poikansa aloittaa koulun vuotta myöhemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Onneksi nykyään on tuo vaihtoehto. Kannattaa tosiaan miettiä, onko loppuvuonna syntynyt koulukypsä silloin 6-vuotiaana vai olisiko parempi odotella vielä vuosi. Eskariopet näkevät kyllä hyvin, onko lapsilla motorisia ym. valmiuksia aloittaa varsinainen koulunkäynti.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tulee vähän mutu-tuntumana, mutta jotenkin olen mieltänyt, että nykyään ei jätetä ylipäätään luokalle aivan samalla innolla kuin "vanhoina kunnon aikoina"? 

Luokalle jättämiset ovat vähentyneet radikaalisti, mutta syytkin ovat muuttuneet.

Periaatteessa luokalle voidaan nykyään jättää, vaikka todistuksessa ei olisi nelosia. Eli ei ole enää mitään "ehdot" järjestelmää.

Luokalle jättämistä ei ehkä kannata tarkastella omien kouluvuosien valossa, eli muutosta on tapahtunut huimasti jo kymmenen vuoden sisällä.

 

Minusta aloittajan koulun toiminta kuullostaa siltä, että vanhempia ei ole tarpeeksi informoitu koulun mahdollisista tukitoimista.

Eli miksi heillä usein pyritään ns. joustavaan esiopetukseen eli oppilas ei automaattisesti siirry ylemmille luokka-asteille.

 

Itse kasvatusalaa läheltä seuranneena, voisin yhtyä OnnenApilan kommenttiin. Tukimuodot ja -tavat ovat paljon muuttuneet tuon valtakunnallisen "tuen mallit"- lakimuutoksen myötä, ja edelleen se on muutoksessa. Oppilas ei enää leimaudu samalla lailla tukeatarvitsevaksi, kuin "muinoin".

 

(olen uusi vielä tällä palstalla.. hieman selittelen kirjoittamaani, ettei tule väärinymmärryksiä: viestin tarkoituksena oli kertoa, eli ettei "luokallejääminen" ole enää sama asia kuin ennen, mutta ymmärrän huolen hyvin -> kyselemällä koulusta saa varmasti tietoa koulun toimintakulttuurista)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Opettajan haluan aiheeseen kommentoida. Meidänkin koulussa kerrataan joskus alkuopetusta. Jos vanhempi on suostunut yhteistyöhön koulun kanssa, ei kertaaminen voi tulla yllätyksenä. Kertaamisesta ei päätä opettaja yksin, vaan koulun oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu myös psykologi. Meidän kunnassa niin kertaajat kuin koulun aloituksen lykkääjät testaa psykologi. Kukaan ei kerta kevein perustein. Kunnilla on rahat hyvin tiukoilla ja jokainen kertaaja tietää lisää rahanmenoa.

 

Komppaan Päivikkiä tässä asiassa. Vaikka kertaajat ovatkin aloittajan naapurustosta, en usko vanhempien juurta jaksain selittäneen tilannetta naapureilleen. Vaikka kotiin lähtisi millaista tietoa lapsen osaamisesta, on vanhemmilla joskus ihan väärä käsitys lapsen osaamisesta. Sanotaan lapsen olevan tosi taitava matematiikassa, vaikka oikeasti kymmenylitys ei vielä suju pätkääkään. Tukiopetuksestakin on apua vain, jos lapsi saapuu paikalle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tytölle suositeltiin eskarissa koulunaloituksen lykkäämistä. Vaikeahan se päätös oli mutta jälkikäteen ajateltuna aivan oikea. Nyt kahden eskari vuoden jälkeen on ekalla erityisellä tuella ja työtä silti riittää. Sosiaaliset taidot onneksi ovat loistavat niin ei ainakaan toistaiseksi ole tullut kiusatuksi.

 

Miehen poika parhaillaan kertaa viitosluokkaa ja viimevuoden heikot numerot vaihtumassa hyviin numeroihin. Eli sielläkin varmasti ihan oikea ratkaisu. Jospa se koulu nyt alkaisi sujua. Enkä tiedä että olisi tullut kiusatuksi luokallejäämisen vuoksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen syntynyt 30.12 ja aloittanut koulun syntymävuoteni mukaan 6-vuotiaana. Koskaan ei ollut mitään ongelmia koulunkäynnin suhteen. Lapset on yksilöitä enkä lähtisi lykkäämään aloitusvuotta AINOASTAAN sen vuoksi, että on syntynyt loppuvuodesta. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Komppaan kyllä Milaliinaa; tunnen monia joulukuussa syntyneitä, itseni, isoveljeni, lapsieni kummit, muunmuassa ja ollaan kaikki ihan kiitettäviä oppilaita oltu :) Lisäksi tiedän yhden joka on aloittanut koulun vuotta aikaisemmin, koska oli syntynyt tammikuussa  ;) Asiaan tosin vaikutti niin pieni kyläkoulu, että hänen omassa ikäluokassaan ei olisi ollut yhtään tyttöä, joten vanhemmat laittoivat hänet etukäteen kouluun kavereiden vuoksi ja ihan hyvin tämäkin tyttö koulussa pärjäsi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0