Guest Noose

Isien sekoilut synnytyksessä

283 posts in this topic

:girl_haha:

Mies ihmettelee vieressä, että mikä voi olla näin hauskaa. :D

 

Meillä ei oikeestaan mitään sekoilua tapahtunut. Muutama ärsyttävä juttu mieheltä kyllä lipsahti.

Esikoisen synnytys siis käynnistettiin, ja supistukset alko aika pian tipan laitosta. Mulla oli sitten pahaolo, kun oli lounas aika, mutta kätilö toi silti ruon saliin mulle.

Söin ehkä muutaman lusikallisen ja sanoin miehelle, etten enään pysty syömään, kun tulee oksennus muuten. Mies sitten siihen oikein vihasesti "Tästä hei maksetaan!!" :huh: Pyysin sitte miestä syömään sen ruoan, mutta ei kelvannu hällekkä.

 

Toinen mikä ei ollu kovin kivaa. Kun mieskin sai jäädä saliin yöksi, ja nukuttiin sitten alkuyö vierekkäin. 1 aikaan yöllä alko ihan järkyttävän supistukset, ja aikasemmin helpotti tosi paljon, kun mies painoi ristiselästä rystysillä. Siinä sitten yöllä yritin sanoa miehelle että painais nyt p*rkele, kun sattuu ! Mies ei kuullut mitään, vaan kuorsaus kävi vaan ja minä itken vieressä. Kätilö sitte ilmeisesti kuuli mun kiroamiset, kun tuli kysymään haluisinko epiduraalin. :P

 

Mutta olihan se nyt aika sulosta, kun poika sitten synty, niin mies pussas mun ylihikistä ottaani. :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei meilläkään mies pahemmin sekoillut mutta vähän siinä tilanteessa ketutti kun äärettömän rankan synnytyksen jälkeen jossa mies ei loppuun asti ollut edes paikalla ja tuli muutenkin käytäviltä hortoilemasta takaisin vasta muutama tunti pojan syntymän jälkeen (oli rankkaa kuulemma hänellekin) niin mies sanoo olevansa väsynyt ja haluavansa kotiin nukkumaan. Ai HÄN on väsynyt?? Se taisin olla kyllä minä joka 19h synnytyksen käynnistämisestä sain imukupilla syntyneen ja hartioistaan jumiin jääneen suht ison vauvamme syliini äärettömän väsyneenä... :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi, näitä on kyllä niin hauska lukea.:girl_haha:

 

Miun mies ei (muistaakseni) sekoillut synnytyksen aikana mitenkään, mutta synnytykseen liittyen muistan yhden hupaisan keskustelun alkuraskausajoilta. Mies luuli sillon, et LA on sit se päivä, jolloin vauva syntyy, ja suunnitteli, että pitää sit ennen synnytystä nukkua paljon, et jaksaa sit sen päivän olla koko ajan skarppina.:D Valistin häntä siinä sit vähän, et se vauva voi kyllä syntyä muunakin päivänä. Mies oli hetken aikaa kovin mietteliäänä, ja sitten kysyi huolestuneena, että entäs, jos se alkaakin joku yö ihan huomaamatta syntymään, kun nukutaan, ja hän joutuu sit toimimaan kätilönä, jos ei enää ehditä sairaalaan.:unsure::girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnytyksessä meidän äijä oli oikein reipas, oli koko ajan mukana, soitti kätilön paikalle kun sitä tarvittiin ja jaksoi jopa välillä kannustaa (vaikka ei mitenkään kovin kannustava luonne muuten ole). Kun poika sitten syntyi ja nostettiin minun rinnuksille mies totesi onnellisena: "Se on ihan isänsä poika, se kuolaa ja sillä on karvanen pylly!". Olin liian väsynyt kommentoimaan mitään mutta kätilöä hymyilytti vaikka olikin vanhempi hieman tiukahko nainen. :girl_crazy:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaverin mies oli unohtanut vastasyntyneen kaukaloineen sängylle ja napannut vaan vanhemman lapsen syliinsä kotiin lähtiessään. (kaverini oli jo käytävällä menossa kimpsuineen).Kuulemma tullut yhtäkkiä käytävällä sellanen olo miehelle,että jotain taisi unohtua. Eikun kiireen vilkkaan vaan takasin. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä synnytys käynnistyi puolen yön aikaan vesien menolla. Vaikka supistukset eivät heti alkanutkaan jouduttiin lähtemään sairaalaan näytille vajaiden viikkojen takia. Miestä sitten herättelin, että nyt tais mennä vedet, johon mies totesi horroksessa, että "Ei ne vielä mennyt, tuu tänne nukkumaan nyt vaan." Ahaa, hyvä, tosiasan, että sä tiedät. :D

 

Lopulta kun päästiin sitten kuitenkin sairaalaan minut otettiin osastolle yöksi odottelemaan kunnon supistuksia ja mies lähetettiin vielä kotiin nukkumaan. Yö menikin sitten kärvistellessä supistuksissa ja aamulla soitin miehelle, että lähtee tulemaan, sillä seuraavaksi siirrytään saliin. Avautumisvaihe olikin lopulta aika nopea (ja tuskallinen) ja miehen tullessa saliin oltiin jo 7cm auki ja epiduraalia annettiin. Epiduraali vaikutti vielä ponnistusvaiheessakin, joten synnytyksen loppuvaihe oli minulle kivuton. Ja ainoastaan tämän vaiheen mieskin oli siis todistamassa. Tytön sitten synnyttyä mies vain totesi, että "No, helpostihan se kävi!" Jep, jep. Helpostihan se. Pieni kivuton ponnistus vain! :girl_crazy:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää ei ole omakohtainen kokemus, mutta taisi lukea Vauva-lehdessä muutama kuukausi sitten:

 

Eli eräs pariskunta oli lähtenyt synnyttämään, ja isällä oli ollut villapaita tms. päällä.

Siinä sitten tuli jossain vaiheessa jo aika kova hikikin, ja siinä sitten ponnisteleva vaimo ja kätilöt yritti isälle sanoa, että ota nyt vähän villapaitaa pois.

Mies piti kuitenkin visusti villapaidan päällä, ilmeisesti koko synnytyksen ajan.

Loppuen lopuksi kun vauva oli ulkona ja synnytys sujunut muutenkin mallikkaasti, isä vihdoin heltesi ottaa villapaidan pois.

Ja syy, miksi ei tehnyt sitä aiemmin oli:

siinä alla olevassa t-paidassa oli isoilla teksti:

EI SE SATU!

 

wink.gif

 

Haha! Mä luulin lukiessani et isä olis todennu synnytyksen jälkeen kuinka hiki hänelle tuli mut oliki oikein fiksu ihminen! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eräälle tutulle kävi näin:

 

Kyseisessä sairaalassa oli 2 synnytyssalia, joista toisessa, viereisessä salissa, oli ehtinyt tapahtumaan 3 suhteellisen nopeaa synnytystä siinä ajassa kun tuttavani viereisessä salissa oli parhaan kykynsä mukaan synnyttämässä esikoistaan. Tuttavan mies oli tämän tiedon saanut korviinsa ja mennyt kysymään, että "etkö säkin vois pistää vähän vauhtia tuohon hommaan?" Arvatkaa vaan millä sanoilla ko perheessä kettuillaan nykyään, jos miehellä joku asia kestää :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yllättävää on se, että mies on vielä elossa, meikäläinen olisi huitaissut aika kovaa... :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Otsikon pitäisi olla tukihenkilön/kumppanin/puolison/toisen vanhemman tmv. sekoilut synnytyksessä ihan tasavertaisuuden nimissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mihin ketjuun saa kertoa äitien sekoilut synnytyksessä? Mies ei sekoillut mitään mutta mä hoin miehelle koko ponnistusajan verran että se saa kyllä lähteä pois salista jos siitä tuntuu siltä. Että ei ole pakko pysyä siinä mun vierellä jos tekee pahaa. Mies hoki mulle sitten koko ajan vastaan että ei sen tartte mihinkään mennä ja siinä on ihan hyvä olla mua tukemassa.

 

Ei se mies parka mihinkään olisi edes päässyt kun mä puristin sitä niin kovaan kädestä :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Loistavia ja hauskoja juttuja! :D Saa nähdä mitä oma mieheni onnistuu sekoilemaan tulevassa synnytyksessäni.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now