Isien sekoilut synnytyksessä

[neesu]

Meillä mies ei itse synnytyksessä sekoillut, mutta tuli juttua kohdusta ja hän luuli,että se syntyy vauvan mukana ja joka vauvalla on aina uusi,oma kohtu otti kamalaksi ajatellessaan, että on jakanut sen joskus itse kuuden sisarensa kanssa huoh,miehet!

[Pearl]

Tää on paras ketju :grin:

[Xanti]

Voi jestas mä nauroin osalle näistä jutuista! Kiitos piristyksestä!

[Minda]

Ihan loistavia! Oma mies oli kyllä aivan superfiksu ja ihana synnytyksessä. Saattoi se jotain pälliä sanoa kätilölle monitorissa näkyvistä supistuksista, mutta en edes muista mitä. Oli kyllä koko sairaala-ajan ihan todella upea, ja hormonihuuruissa vakuuttelin että miten mä oon rakastunut siihen vieläkin enemmän kuin mitä olin ennen... Ei siis ole tapana julistaa tollasta mulla, niin mies naurahti että oon tosi hormonihuuruissa kyllä.

[ACK]

Oi voi, kyllä on saanut nauraa kun luin läpi tään ketjun. Saas nähdä saako sitä itse tulla lisäämään omansa möläytyksiä jossain vaiheessa

[Blanka]

Hauskoja juttuja. Omaa kokemusta ei synnytyksestä vielä ole, lupaan tulla kertomaan, jos jotain hauskaa tapahtuu.

 

Oma ystäväni on kertonut omasta syntymästään. Synnytyksessä oli ollut menossa pieni suvantovaihe, ja kätilö oli sanonut isälle, että nyt olisi hyvä hetki käydä esim. syömässä jos on nälkä. Mies oli lähtenyt, ja oli ollut jo todella kauan poissa. Synnyttävä äiti ja kätilö olivat ihmetelleet, kuinka kauan voi mennä, että hakee jonkun sämpylän sairaalan kanttiinista. Synnytys eteni etenemistään, ja lopulta äidillä oli mennyt hermot odotteluun ja soitti miehelleen. Mies oli ajellut kotiin keittämään perunoita..

[Guest Leeah]

^Hehhehe

 

Mun mies ei sekoillut pahemmin, ainoastaan sitten siinä vaiheessa kun vauva oli saatu ulos ja oli aika rauhoittua ja hengähtää, tää möläyttää "mää lähen tästä suihkuun..". Meillä oli siis perhehuone, kätilö ensin luuli että meinaa lähtä ihan kotiinkotiin.. Ja joo, ihan kiva, mies se olikin sen suihkun tarpeessa semmosen urakan jäljiltä

[hanimami]

Nää on kyl niin hauskoja!

[Tuiskaus]

Aivan uskomattomia :girl_haha: :girl_haha:

[Minni82]

Sain lokakuisen synnytyksen jälkeen hemohessiä (en kylläkään tiedä miksi). Mies päivitteli kätilölle, kun ei ole vielä hiihtokelejä.

 

Synnytyksen jälkeen jouduin paikattavaksi ja mies jäi tytön kanssa kahden. Parkkiaika oli menossa umpeen ja miehen piti käydä siirtämässä kiekkoa. Hän jätti vastasyntyneen vauvan osaston kätilöiden hoivaan siksi aikaa. Kun mies pienen päästä palasi, meni hän väärään kerrokseen. Mies harhaili eksyneen näköisen osastolla, kun kätilö tuli kysymään mikä on hukassa, sanoi mies etsivänsä lastaan. No, kätilö kysyi minkä ikäinen lapsi on kyseessä, mies sanoi ettei se nyt vielä montaa tuntia ole   Onneks sitten kuitenkin löysivät toisensa. Siinä olis ollut kiva äitin palata heräämöstä ja kuulla, että isi hukkasi jo vauvan.

[Alya]

^ Ai kauhee!  

[janiina]

Mä en ole vielä synnyttänyt. Mies miettii, että miten ajoittaa kesälomansa, jotta varmasti ehtii synnytykseen mukaan. Huomautin hänelle, että luultavasti ehtii synnärille ennen minua, koska työskentelee sairaalassa

[KuuKuu]

 Punnituksesta oli kuva, mutta ei siinä vauvaa näkynyt, pelkää digivaa'an lukema. En tiedä, oliko mies siinä vaiheessa pihalla vain tuntuiko tuo lukema vain niin tärkeältä, että päähenkilö oli rajattu kuvan ulkopuolelle... Hohhoi.

 

Mun mies saattais tehdä just jotain tällaista 

[Guest vieras]

Ei varsinainen sekoilu, mutta mieheni tapasi leikkaavan lääkärin samassa pukuhuoneessa juuri ennen sektiota ja olivat siinä yhdessä vitsailleet, että "Ollaan menossa kai samaan aamupalaveriin..." 

[lauranoora]

Saavuttiin juuri synnytyssaliin, kätilö esitteli paikkoja minulle ja miehelle kun ovesta pamahti sisään vieras mies. Hieman hölmistyneenä katsoi ympärilleen ja sanoi "jaa, tää ei taidakkaa olla oikee sali".

 

Eipä ollut niin, mutta meitä nauratti

[tiinanni]

Meidän nuorempi syntyi keskellä yötä ja sen verran vauhdilla, että mies oli vielä viemässä esikoista mummulaan, kun merimiehen lailla kironnutta allekirjoittanutta lähdettiin viemään synnytysvastaanotolta saliin. Siinä kaikessa paniikissa olin unohtanut laukkuni neuvolakortteineen ja puhelimineen päivineen autoon, ilmeisesti supistukset olivat karvan verran tajunnanräjäyttäviä.

 

Herra saapui sairaalaan ja hänet lyötiin saman tien hissiin matkalle synnytysosastolle. Umpiuninen mies unohti kuitenkin, mihin saliin oli menossa, ja seikkaili kymmenisen minuuttia käytävillä ennen, kuin löysi kätilön, joka tarkisti asian koneelta. Ponnistusvaihe oli jo hyvässä vauhdissa, kun isäntä saapui saliin neuvolakorttia heilutellen. Kätilö sanoi vain, ettei sitä enää tarvita, kun vauva on pihalla ihan just. "Ai? Mutta kun mä en ole vielä ehtinyt syödä eväitäkään!"

 

En myönnä mitään, mutta saattaa olla, että kivahdin jotain painokelvotonta siitä, mihin mies saa tunkea eväänsä, jos ei mitään muuta voi moisella hetkellä ajatella kuin ruokaa...

[kerttunen]

^

[Sherea]

Nuoremman pojan synnytyksessä ainoa kivun lievitys mitä ehdin saamaan oli kylpy ja kuuma suihku. Loppu pään kivuliaimpien supistusten aikaan kärvistelin sitten puoliksi kontillani suihkun lattialla miehen ravatessa kylppärissä hermostuneesti edes takaisin. Kipuaallon iskiessä päälle suihku pääsi karkaamaan käsistäni ja lattialla kiemurrellessaan roiskaisi kiitettävän annoksen vettä miehen lahkeille. Tämä sitten hyvinkin tuohtuneena ravistelee koipiaan ja marisee, "Etkö sä voinu pitää sitä suihkua käsissäs. Nyt mun tulee sitte kylmä, ku nää lahkeet on ihan märät." Kylmyyshän se siinä kohtaa epämiellyttävin tuntemus olikin. 

[Hauki]

mun mies puki mulle sen kaavun väärinpäin päälle ennen saliin lähtöä. eli maha ja tissit näky aika loistavasti  se ajatteli niin ihanasti, että se kuuluu näin päin koska "sit vauva nostetaan siihen rinnalle" vähän kyllä hävetti, mietin että entäs jos käytävällä tulee joku vieras vastaan ja mä meen siellä toosa vilkkuen vaan.

Edited June 15, 2013 by Hauki

[Rontti]

Mies oli tosi suurena tukena, ainoa "sekoilu" oli kun mies useamman kerran kysyi "mennäänkö kohta kotiin". Joo, salissa oltiin, minä ähkin supistusten kanssa ammeessa. Vilkaisin vaan murhaavasti ja jatkoin hengittelyä. 

[Marsis]

ai kamala mitkä naurut sain 

[Shuttle]

Oi kauhee, että voikin nauraa näin kovin.. Täydellinen lopetus muuten vähän v-mäiselle päivälle!!

[Sookie]

Se on kyllä mukavaa, kun mies ilmoittaa monitoria seuraamalla, että supistaa. Ikään kuin en sitä itse huomaisi (paitsi epiduraalin vaikuttaessa)

 

"Muista hengittää" No joo, ajattelinkin juuri nyt kokeilla, kuinka pitkään pystyn olemaan sukelluksissa..

[sts]

 

Tää on niin mun suosikkiketju! Oman mieheni tuntien, tulen muutaman kuukauden kuluttua kertomaan tänne monta juttua 

Edited July 19, 2013 by sts

[Amone]

Mies oli koko ajan jotenkin ylirauhallinen, ei mitään hermoilua tai panikointia. Tyttö syntyi vihdoin raskaan työn tuloksena ja pyysin miestä ottamaan kuvan punnituksesta. Perhehuoneeseen päästyämme halusin selata salista otetut kuvat läpi. Punnituksesta oli kuva, mutta ei siinä vauvaa näkynyt, pelkää digivaa'an lukema. En tiedä, oliko mies siinä vaiheessa pihalla vain tuntuiko tuo lukema vain niin tärkeältä, että päähenkilö oli rajattu kuvan ulkopuolelle... Hohhoi.

 

Luin tätä ketjua raskauden loppuvaiheessa ja tää kertomus oli ihan hyödyllinen - ei olis muuten tullut mieleen sanoa erikseen miehelle että a ) kuvaa sen punnituksen ja b ) ottaa siihen kuvaan myös vauvan! Nyt meiltä sitten löytyy onneksi kuva punnituksesta, jossa myös pikkuneiti näkyy.

Edited May 23, 2014 by Amone