Posted April 3, 2008 · Report post Tää oli mun mielestä suloista, ehkei niinkään hassua. Oltiin valmiiksi sairaalassa koska mun synnytys käynnistettiin. Supistusten viimein alkaessa käskin miehen hieroa mun selkää jos se vaikka auttais. Jouduin aina joka kerta pyytää sitä hieromaan, kun se ite vaan meinas kattoa vierestä. Sit kun siirryttiin saliin, menin heti siihen sängylle kärsimään taas yhdestä supistuksesta eikä mies taaskaan hieronut, niin sanoin sille oikein kiukkusesti että "MIKSET SÄ HIERO?!" ja se tuli silleen "Ainiin, anteeks" siihen hieromaan mua. Jossain vaiheessa sitten ilokaasutokkurassa ihmettelin että miks mä heilun siinä sängyllä edestakasin, et mitä hittoa oikein tapahtuu. Ja tajusin että siinähän se mies edelleen hieroo mun selkää niin että mä heiluin sen tahtiin, vaikkei siitä oikeestaan missään vaiheessa ollut hirveesti hyötyä ollut, enkä ees tuntenut sitä hieromista enää Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 4, 2008 · Report post Hauskoja juttuja, sain hyvät naurut! Miehen kaveri lähti viemään vaimoaan synnyttämään. Vaimo huusi ja kiroili,et aja nyt perkele! Miehen kaveri oli vaan todennut vielä kun pystyt huutamaan ei oo mitään kiirettä. Käyn hakemassa kaupasta mukaan viel lihapiirakoita,kun ei tiedä kuin kauan siellä menee... Tää oli kyllä ihan paras Voisin kuvitella saman tilanteen meille. Muhah. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 4, 2008 · Report post Mun synnytyss käynnistettiin ja kun parin vrk jälkeen alkoi tapahtua soitin miehelle aamu 6, että ala tulla! Niin hän vastaa; ai minne? Vähän sama homma, mä kun herätin miehen yöllä, että käytätkö koirat pissalla, tarttis lähteä, niin hän kysy että minne? Ehdotin patikkaretkeä. Sairaalaan oli pakko ajaa mukulakivikatua sen sijaan että olisi ajanut lyhempää reittiä asfaltoitua tietä. Ukolla oli ollut pidempi työrupeama takana ja synnytyssalissa hän sitten uuvahti kiikkutuoliin. Mä herätin hänet ja sanoin että en voi enää maata, oli niin tuskanen olo. No, vaihdettiin paikkoja ja kohta mun pedistä kuuluikin iloinen kuorsaus ja mä kiikuin siinä tuolissa ja höngin ilokaasua ja lueskelin. Jossain vaiheessa kun kätilö kävi niin taisi siltäkin joku kommentti asiasta tulla.. Mutta ihan oikeasti hän teki juuri sen mihin häntä tarvitsinkin: oli paikalla. Niin, ja kun alkoi olla ponnistusvaihe käsillä niin kätilö antoi kummallekin ohjeet. Ohjeet miehelle oli kutakuinkin sellaiset, että tuet hartioista, annat vettä jos vaimo pyytää, etkä ala neuvomaan! Muoks. Niin, ystäväni oli ostanut mulle raskausaikana "selviytymispakkausen", joka sisälsi myös levyn suklaata. Otin tietty suklaat mukaan. Aamulla mies haki lehdet ja uuden suklaalevyn syömänsä tilalle. Kun urakka oli ohi ja oltiin tytön kanssa osastolla ja ajattelin nauttia suklaasta, löysin... öh, viis palaa suklaata..? Rankkaa homma tuo synnyttäminen! Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 5, 2008 · Report post Mutta ihan oikeasti hän teki juuri sen mihin häntä tarvitsinkin: oli paikalla. Niin, ja kun alkoi olla ponnistusvaihe käsillä niin kätilö antoi kummallekin ohjeet. Ohjeet miehelle oli kutakuinkin sellaiset, että tuet hartioista, annat vettä jos vaimo pyytää, etkä ala neuvomaan! Meillä oikeastaan ihan sama. Musta tärkeintä oli -kommenteista viis- että mies oli LÄSNÄ. Yksin ois kyllä tukka lähteny päästä siellä supistusten kourissa. Ja meidän kätilö antoi liki samat ohjeet. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 7, 2008 · Report post Mulla mies on ollut suurena tukena ja apuna kolmessa synnytyksessä. Mitään sekoiluja ei varsinaisesti ole sattunut, mutta ekassa synnytksessä miehellä oli päällä t-paita, jossa luki "vain osuma ratkaisee"...Oli tosiaan osunut ,kun synnyttämässä oltiin. Mua vain jotenkin se paita vain otti päähän siinä tuskissani. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 7, 2008 · Report post "vain osuma ratkaisee" *reps* Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 7, 2008 · Report post Nää on kyllä hulvattomia! Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 7, 2008 · Report post Meillä ei miehet valitettavasti pääse sectioon mukaan Se kyllä vietävästi muo harmittaa No onneksi oli edes mukava anestesia lääkäri mun kanssa juttelemassa kun muo leikattiin Oli jopa ihan kivan näköinenkin Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 7, 2008 · Report post Mun synnytyss käynnistettiin ja kun parin vrk jälkeen alkoi tapahtua soitin miehelle aamu 6, että ala tulla! Niin hän vastaa; ai minne? Voi apua Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 7, 2008 · Report post heh toi eka juttu oli hyvä.. Mies tuumasi, että seuraavaan synnytykseen hän ottaa rautahanskan mukaan, mitä saan rutistaa ihan rauhassa.. meinas bodariäijän käsi mykertyä pikkurouvan puserruksesta.. Ei siitä kyl muuten apua ollut, kun en saanut sanaa juur suustani. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 8, 2008 · Report post Nää on niin hauskoja Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 8, 2008 · Report post Mun mies vaan hoki et "hengitä, hengitä". Voitte varmaan arvata mitä karjuin takasin. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 9, 2008 · Report post Ei ole vielä omakohtaista kokemusta, mutta kaveri on joskus ollut synnärillä töissä ja kertonut hauskoja juttuja sieltä. Yhden muistan, jossa pariskunta oli tullut synnyttämään ja kätilö oli alkanut riisumaan naiselta housuja pois ja komentanut miestä riisumaan paitaa. Mies oli tehnyt työtä käskettyä ja riisunut oman paitansa, vaikka kätilö oli tarkoittanut vaimonsa paitaa. Näin ne miestenkin ajatukset lentelee Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 9, 2008 · Report post Voi apua!!! Meillä ei niin kauheasti tuo miekkonen synnärillä sekoillut. Siinä vaiheessa meinas kyllä saada nyrkin otsaansa kun valitin supistustuskissani kivun määrää niin mies siihen tokaisi (luultavasti yritti vaan olla hengessä mukana) että "joo mullakin särkee tuo pää aika paljon"!!!! Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 10, 2008 · Report post Yhden muistan, jossa pariskunta oli tullut synnyttämään ja kätilö oli alkanut riisumaan naiselta housuja pois ja komentanut miestä riisumaan paitaa. Mies oli tehnyt työtä käskettyä ja riisunut oman paitansa, vaikka kätilö oli tarkoittanut vaimonsa paitaa. Näin ne miestenkin ajatukset lentelee ^ Voihan nyt taivas! ^ Itselläni ei ole vielä omakohtaista kerrottavaa synnytyksestä, mutta jotenkin tuntuu, että mies siellä varmaan pyörtyy tai valittaa omista kivuistaan ja tuskistaan Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 10, 2008 · Report post nää on aika hyviä Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 10, 2008 · Report post Nyt mä muistan yhden hauskan jutun synnytyssalista. Meillä oli siellä mukana kätilöopiskelija (aivan ihana ihminen!), jolta mieheni sitten kysyi, että mitä salin lakanoille/pyyhkeille tapahtuu sitten käytön jälkeen, poltetaanko ne? Ei, kyllä ne ihan pesulaan menee... Jos olisin ollut yhtään paremmassa hapessa olisin varmasti vajonnut maan alle häpeästä Nyt tää lähinnä enää naurattaa! Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 11, 2008 · Report post Mun mies oli synnyksessä paljon enemmän hermona kuin minä. Matkalla sairaalaan se ajoi ensin harhaan tuttuakin tutummalla reitillä. Se kaahasi kuin Kimi konsanaan, niin että olin ihan varma ettei ikinä selvitä sairaalaan. Salissa sitten katseli ulos isoista ikkunoista ja kehotti muakin ihailemaan maisemaa, kun ikkunoista näkyi vuoret ja järvi sekä vastapäinen linna. En sitten kauheasti ehtinytjalkojeni välistä ulos kurkkia Lisäksi ihan ennen vikoja ponnistuksia hän totesi fiksusti pienen välimatkan päästä, että "ethän sä tähän mennessä ole vielä kovasti kärsinyt". Nyt naurattaa, mutta silloin tais kyllä päästä ainoa kirosana koko synnytyksen aikana Ilmeisesti kärsin liian hiljaa ja kiltisti tuskat huutamatta ja kiroilematta. Edellinen synnyttäjä kun oli ulvonut salissa huomattavasti mua vakuuttavammin. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 11, 2008 · Report post Mieheni taisi ollai enemmän kiinnostunut synnytyssalin kaikistaa laitteista ja vempeleistä..jälkeenpäin kuvia kattellessa oli muistikortilla muutama kuva vauvasta ja paljon kuvia kaiken maailman härveleistä.. Miestä kiinnosti erityisesti supistuskäyrän seuraaminen ja välillä kommentoi, että eihän suhun voi sattua, kun konekaan ei näytä, että olisi ollut kova supistus..niinpä niin Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 11, 2008 · Report post Mieheni taisi ollai enemmän kiinnostunut synnytyssalin kaikistaa laitteista ja vempeleistä..jälkeenpäin kuvia kattellessa oli muistikortilla muutama kuva vauvasta ja paljon kuvia kaiken maailman härveleistä.. Apua, tää on varmaan se mitä meillekin käy! Ihania tarinoita. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 13, 2008 · Report post Meillä ei miehet valitettavasti pääse sectioon mukaan Se kyllä vietävästi muo harmittaa No onneksi oli edes mukava anestesia lääkäri mun kanssa juttelemassa kun muo leikattiin Oli jopa ihan kivan näköinenkin Sulla oli varmaan sama anestesialääkäri kuin mulla Mä en onneksi muista ihan tarkkaan mitä mä sille sanoin kun se laittoi mulle supistuskipuja lievittävän epiduraalin... Hämärä mielikuva kuitenkin siitä, että taisin olla hieman yliampuvan kiitollinen Eli siis omaa sekoilua OT:nä... Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 24, 2008 · Report post Hauskoja. Saa nähdä miten meillä käy. Share this post Link to post Share on other sites
