Posted April 23, 2010 · Report post Huvittavia tarinoita Toivottavasti oma mieskin tarjoaa jotain viihdettä synnärillä. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 23, 2010 · Report post Loistavuutta!! Ei voi kun kiittää kaikkia maailman miehiä parhaista nauruista pitkään aikaan! Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 24, 2010 (edited) · Report post Meillä sekoiltiin enemmän ja vähemmän minun toimesta, mutta kyllä isäntäkin osaa mokailla: Synnytys käynnistyi vetten menolla, keskellä yötä, sänkyyn tottakai. Minähän priorisoin asioita aina, joten vaikka sänky oli huolella suojattu muovitetulla froteella, pomppasin pystyyn kuin gaselli. Sitten kilkutti takaraivossa seuraava priorisointi: Laminaatti ei pidä vedestä! Ja lähdin gasellin lailla pinkomaan kylppäriin... Noh, tietäähän sitä mitä siinä käy. Lapsivesi kun ei ole vettä vaan limaa, niin heitin eteisessä hirveet kupat, satutin käteni, enkä päässyt enää ylös. Ukko ei ollut sähläämiseeni edes herännyt, joten karjasin hänet hereillä ja hän tuli makkarin ovelle tukka pystyssä, kummissaan: Mitä sä siellä teet? Makasin siis eteisen lattialla ja heti perään: Miksi meillä on lattia ihan märkä? Äyskäsin, että vedet meni, liukastuin ja satutin käteni, heilautin kipeää kättäni näytiksi, ja en pääse ylös, joten auttaistko. No eikö Ukko tartu juuri siihen kipeeseen käteen ja yritä nostaa mua siitä vetämällä ylös. Jouduin hieman rähähtämään, että tuli selän taakse ja nosti oikeaoppisesti minut pystyyn. Menin sitten suihkuun ja supistuksetkin pikkuhiljaa alkoivat. Olin ajanut Ukon takaisin nukkumaan. Kellottelin supistuksia, kun totesin, että tarttee varmaan kohta lähteä, kun alkavat mennä kipeemmiksi ja tulevat kokoa ajan tiheämpään. Herätin Ukon, hän kävi suihkussa ja lähdimme autolla sairaalaa kohti. Automatka oli harjoiteltu etukäteen, ihan varmuuden vuoksi. Minä tuijotin kelloa, koetin hengittää ja olla näyttämättä kipuja, kun Ukko ajeli suht rauhallisesti sairaalalle. Eihän meillä mihkään kiire ole... Hän ajoi minut oven eteen ja lähti parkkeeraamaan ja tuli perässäni osastolle, jossa odottelin tuskaisena. Ukko kiitteli, etten ollut näyttänyt kipuja, hän olisi kuulemma saattanut panikoitua. Kohta pääsimmekin jo saliin: Kärvistelin keinutuolissa ilokaasun kanssa supistuksia ja insinööri-mieheni tarkkaili laitteita. Ulisin taas kuin koira yhtä supistusta, kun ukko kommentoi: Ei voinu olla noin paha, kun käyräkin oli paljon pinempi ku edellinen. Katseeni oli murhaava kun totesin, et tule ite tähän perkele Ukko hiljeni, eikä kommentoinut enempää... 8 päivää synnytyksestä kävin terveyskeskuksessa valittamassa kipeää kättäni (joka oli siis sininen) ja siellä sitten todettiin mun käden murtuneen. Kirurgi vielä varmisti kuvat ja totesi, että koska minulla on NIIN pieni lapsi kotona, että tarvitsen molempia käsiä, ei lähde sitä kipsaamaan. Kyllä kirurgiakin nauratti syy, jolla olin käteni murtanut. Kaikkea on hänkin kuullut, mutta tämä oli ensimmäinen kerta tällaisella syyllä. Pahoitteluni pitkästä jaarituksesta, mutta synnyttykseni on aiheuttanut useampia naurunremakoita, joten jaan nyt toilauksemme täälläkin Edited May 24, 2010 by Muffe Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2010 · Report post Muffen tarina on kyllä melkoinen En muista oonko tätä tänne vielä kirjoittanut... Kun tyttö oli juuri syntynyt, niin minä täpinöissäni kyselin heti, että kumpi tuli. Kätilö näytti miehelle vauvan jalkoväliä ja sanoi, että antaa isän kertoa. Mies hymyili vaan ja tokaisi, että antaa äidin itse katsoa. Minä sitten sain pian kurkata ja todeta, että tyttöhän se. Mies kertoi sitten jälkikäteen, ettei hän voinut sanoa kumpaa sukupuolta meidän lapsi on, kun ei hän tiennyt. Tytön häpyhuulet oli ollut niin turvoksissa, ettei mies ollut tunnistanut onko siellä pimppi vai killuttimet. Sitähän hän ei ollut kehdannut kätilöiden edessä myöntää. Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2010 (edited) · Report post "Ulisin taas kuin koira yhtä supistusta, kun ukko kommentoi: Ei voinu olla noin paha, kun käyräkin oli paljon pinempi ku edellinen. Katseeni oli murhaava kun totesin, et tule ite tähän perkele" Tää oli paras! Ihme jos olis uskaltanut vielä suunsa avata. Edited May 27, 2010 by johannem Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 1, 2010 · Report post Kärvistelin keinutuolissa ilokaasun kanssa supistuksia ja insinööri-mieheni tarkkaili laitteita. En muista olenko täällä maininnut, että oma DI-mieheni oli kanssa kovin kiinnostunut noista laitteista. Otti niistä jopa valokuvia! Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 4, 2010 · Report post ^ Joo, myös minun mieheni (silloinen teekkari, nykyinen DI) tuijotteli laitteita ja käyriä enemmän kuin minua, ja huomautteli välillä, että nyt muuten on tulossa supistus, muista hengittää. Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 4, 2010 · Report post Ei sillä, etteikö minuakin olisi kiinnostanut Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 4, 2010 · Report post ^^ Samanlainen löytyy meiltäkin! Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 4, 2010 · Report post Meilläkin mies otti synnytyssalissa tasan kaksi kuvaa: toisessa on juurikin tuo käyrää piirtävä laite, ja toisessa vauva on vastasyntyneenä mun rinnan päällä. Mun mies kans viihdytti mua tuollaisella "eihän tuo supistus voi sattua noin paljon, ku sehän on käyrällä paljon pienempi ku edellinen" -kommentilla... Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 22, 2010 · Report post Vauva oli just syntynyt ja kätilö näytti pyllypuolta meille, katottavaksi, että kumpiko tuli. Minä parahin paniikissa "en minä tiiä" ja katoin miestä. Ei tienny tuore isikään. Tytöllä oli häppärit niin turvoksissa ja kätilön sormi haitolla, ettei tosissaankaan tienny, onko siinä pienet pallit ja pili vai tosi isot huulet ja sormi.. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 2, 2010 · Report post Koko ketju kahlattu läpi ja täällä on naurettu niin, että naapuritkin sen varmasti ovat kuulleet Aivan mahtavia kertomuksia!!! Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 24, 2010 · Report post Voi apua! Nää kyllä piristi päivää kummasti Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 10, 2010 · Report post Omaa sekoiluani: Kipeiden suppareiden alkaessa olin ensikertalaisena pihalla, miten nää kuuluu oikein ottaa ja kätilö kehui, että hyvin hengität ja menee juuri oikein! Huomasin, että kehu ja kannustus auttaa ja kun mies pääsi sairaalalle, sanoin hänellekin, että on tukena ja sanoo vaan koko ajan "hyvin menee!" ja eikö hän sitten sano "hienosti pärjäät!" ja korjaan että eikun sanot "hyvin menee!!!" Miehen möläytys: Synnytys meni hienosti, mies oli tukena kun tunnin ponnistettiin poikaa maailmaan. Kun synnytyksen jälkeen nousen siitä synnytyspöydältä ihanan lämpimän peiton alta mennäkseni suihkuun, mies katsoo mun mahaa: MIKÄ TOI ON????? Eikö sen pitäis olla nyt kadonnut????? :grin: Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 14, 2010 · Report post Olipa oivallista iltaluettavaa Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 16, 2010 · Report post Voi luoja! Maha kipeenä nauranu näitä lukiessa! On ne suloisia nuo miehet! Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 16, 2010 · Report post Meillä myös mies vartioi käyrää, että jos mä näytin tuskaisemmalta miltä supistus paperille piirtyessään niin miehen suunnalta kuului jotain mutinaa, että "ei tää ees oo paha". Sen lisäksi päivystyksessä käynnistyspäätöstä tehtäessä mut haettiin verikokeisiin ja mies jäi odotustiloihin, jolloin lääkäri oli tullut ja kysynyt mieheltä, että "mihin sun vaimos meni?". Ei olla naimisissa ja mies oli sitten todennut lääkärille, että "ei mulla ole vaimoa" ja jättänyt asian siihen. Lääkäri oli hieman hölmönä jäänyt siihen seisomaan ja mies jatkoi lehdenlukua, kunnes mä tulin pois labrasta... (Mutta, tää on sama mies joka suuttui kun kerroin että alkuraskauden ultra on 7. raskausviikolla ja kun kysyi, missä nyt mennään kerroin, että nyt on rv4+3. Mies sai hirveän hepulin, että miksen voi suoraan sanoa seitsemän vaan pitää esittää asia matemaattisena yhtälönä...) Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 16, 2010 · Report post Meillä myös mies vartioi käyrää, että jos mä näytin tuskaisemmalta miltä supistus paperille piirtyessään niin miehen suunnalta kuului jotain mutinaa, että "ei tää ees oo paha". Sen lisäksi päivystyksessä käynnistyspäätöstä tehtäessä mut haettiin verikokeisiin ja mies jäi odotustiloihin, jolloin lääkäri oli tullut ja kysynyt mieheltä, että "mihin sun vaimos meni?". Ei olla naimisissa ja mies oli sitten todennut lääkärille, että "ei mulla ole vaimoa" ja jättänyt asian siihen. Lääkäri oli hieman hölmönä jäänyt siihen seisomaan ja mies jatkoi lehdenlukua, kunnes mä tulin pois labrasta... Ihan huippuja! Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 16, 2010 (edited) · Report post * Edited January 8, 2011 by Gerda Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 16, 2010 · Report post Johan tästä nauramisesta meinaa oma synnytys lähteä käyntiin! Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 16, 2010 · Report post (Mutta, tää on sama mies joka suuttui kun kerroin että alkuraskauden ultra on 7. raskausviikolla ja kun kysyi, missä nyt mennään kerroin, että nyt on rv4+3. Mies sai hirveän hepulin, että miksen voi suoraan sanoa seitsemän vaan pitää esittää asia matemaattisena yhtälönä...) :D Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 18, 2010 · Report post (Mutta, tää on sama mies joka suuttui kun kerroin että alkuraskauden ultra on 7. raskausviikolla ja kun kysyi, missä nyt mennään kerroin, että nyt on rv4+3. Mies sai hirveän hepulin, että miksen voi suoraan sanoa seitsemän vaan pitää esittää asia matemaattisena yhtälönä...) Meillä kans mies mun esikoista odottaessani mutisi tästä samasta, että miks se pitää sanoa niin vaikeasti, että eiks 7+1 oo KAHDEKSAN?!?!? Oli siinä selittämistä hetki... Toista odottaessani se tais jo itekin muistaa että tää oli tää "vähän oudompi juttu" eikä ollut enää niin kiinnostunut mun viikoista. Kunhan tiesi ollaanko alle vai yli puolenvälin.. Share this post Link to post Share on other sites
