Guest mies, kolmen tytön isä

Kirkkoonkuuluminen, usko ja lapsen päätäntävalta

520 posts in this topic

Aamuhesarin luettuani oli pakko tulla käymään täällä, sillä arvasin, että täällä on jo juttua tuosta kolumnista :)

 

Vaikka tuo onkin vähän provokatiivisesti kirjoitettu, niin kyllähän se täyttä asiaa on. Ja juuri sitä, mitä me olemme täällä keskustelleet. Erilaisia maailmankatsomuksia on niin paljon, että yksi valtionkirkko on todellakin jo aikansa elänyt ilmiö.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kirjoitustyylistä en minäkään niinkään pidä, mutta asiaa puhuu.

 

Jos haluaa keskittyä olennaiseen, voi kiinnittää huomiota siihen, että ensimmäiseltä luokalta asti lapset opiskelevat vähintään tunnin viikossa, kuinka yhet Pietari ja Andreas oli kalassa, eikä saaneet yhtään fisua, mutta sitten ne otti Jeesuksen botskiin, sai sikana saalista ja meni Jesselle duuniin.

Opetussuunnitelman mukaan tämä muun muassa ohjaa kymmenvuotiaita eettisyyteen ja tutustuttaa suomalaiseen katsomusperinteeseen.

Käytännössä tunti viikossa Jeesus-aiheisia satuja on tunti pois sellaisesta opetuksesta, jonka sisällöstä ei tarvitsisi kiistellä, onko se totta vai ei.

 

Sitä paitsi on vaikea keksiä, mikä voisi olla näinä aikoina tärkeämpi opetus lapsille kuin se, että moraali, eettisyys ja toisten kunnioittaminen ovat uskonnosta vapaita arvoja, eikä Jeesuksella tai kellään muullakaan kansantarun henkilöllä ole niihin mitään ensiomistusoikeutta.

 

Etenkin näistä kohdista olen hyvin samaa mieltä. Kunpa päättäjätkin lukisivat nämä kohdat ajatuksen kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sanoinko mä jotain siitä, että vittumaisuudesta on tullut ihailtavaa :girl_sigh:

 

Virpin tekstissä on paljon asiaa, mutta se hukkuu mun näkökulmasta siihen, että pitää yrittää ehtiä olla niin kamalan hauska ja samalla vähän naureskella tyhmille uskovaisille jotka kuvittelee että Jeesus-saduissa on jotain kertomisen arvoista. Juuri tätä minä tarkoitan, kun sanon että ärsyttää kun mun uskoa saa pilkata ja sille saa naureskella just niin paljon kuin kerkiää ja se on itseasiassa hyväksyttävää. Mulla ei ole mitään tarvetta puhua tuolla tavalla ateismista, juutalaisuudesta, jehovista, muslimeista eikä Ukko Ylijumalaa palvovista. Mutta hei, mun ja meidän uskohan oli se, joka perustuu satukirjaan niin ehkäpä sille saa sitten nauraa. Kaikki pitää hyväksyä kummiski, mutta minä oon sitä mieltä että Raamattu on kirja samallalailla kuin Twilight (lainaus eräästä blogista).

 

Lisäys; Raamattu ei ole ateistille pyhä enkä oleta, että ateisti sitä sellaisena pitäisikään. Kyse on kunnioituksesta ja ihan vaan käytöstavoista. Ei aina tartte olla kyyninen eikä aina tartte muistaa muistuttaa, että hei mutta MINÄ ajattelen näin. Joskus voi olla hiljaa. Eihän ne moraali, lähimmäisenrakkaus ja muut olleet uskonnosta tai sen puutteesta kiinni.

Edited by Ida-Mari

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse en nähnyt sitä yllämainittua vittumaisuutta artikkelissa mutta saman asian olisi voinut ilmaista asiallisemmin. En kyllä huomannut että siinä oltais pilkattu uskovaisia.

 

Muiden ihmisten huomioon ottamisesta, kunnioituksesta ja käytöstavoista voisin todeta että minua häiritsee itseäni se että joku uskovainen soittaa mun ovikelloa ja pyytää päästä kertomaan minulle jeesuksesta ja kun sanon ihan asiallisesti että olemme ateisti perhe ja kiitän kohteliaasti ei niin saan osakseni syyllistäviä tai sääliviä katseita. Tässä käytöksessä minusta puuttuu kunnioitus, käytöstavat sekä toisten huomioon ottaminen...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Virpin tekstissä on paljon asiaa, mutta se hukkuu mun näkökulmasta siihen, että pitää yrittää ehtiä olla niin kamalan hauska ja samalla vähän naureskella tyhmille uskovaisille jotka kuvittelee että Jeesus-saduissa on jotain kertomisen arvoista. Juuri tätä minä tarkoitan, kun sanon että ärsyttää kun mun uskoa saa pilkata ja sille saa naureskella just niin paljon kuin kerkiää ja se on itseasiassa hyväksyttävää.

 

Mä en tuossa kuvailemasi kaltaista pilkkaa löytänyt. Teksti oli kolumnityylisesti kirjoitettu, hieman puhetyylisesti ja provosoivasti, mutta ei mielestäni pilkaten. Mielestä on ihan aiheellista kysyä, että miten raamatun tarinat opettavat eettisyyttä ainakaan paremmin kuin puhdas elämänkatsomustieto.

 

Itse en olisi noin provosoivasti asiaa esittänyt, mutta tuosta loukkaantuminen tuntuu ehkä kuitenkin vähän tarkoitushakuiselta.

 

 

eikä aina tartte muistaa muistuttaa, että hei mutta MINÄ ajattelen näin. Joskus voi olla hiljaa.

 

Mielestäni tämä hiljaa olemisen vaatimus tässä yhteydessä on outo, kun selvästi yhteiskunnassamme on vääryys tässä asiassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

eikä aina tartte muistaa muistuttaa, että hei mutta MINÄ ajattelen näin. Joskus voi olla hiljaa.

 

Mielestäni tämä hiljaa olemisen vaatimus tässä yhteydessä on outo, kun selvästi yhteiskunnassamme on vääryys tässä asiassa.

 

Ja mun mielestä se on ristiriitainen. Toisaalta vaaditaan, että jo kolmevuotias päiväkotilainen tekee tiettäväksi mielipiteensä: "hei MINÄ en usko enkä lähde ryhmän mukana kirkkoon", mutta toisaalta aikuisena sitä ei saisi enää tehdä.

 

 

Juuri tätä minä tarkoitan, kun sanon että ärsyttää kun mun uskoa saa pilkata ja sille saa naureskella just niin paljon kuin kerkiää ja se on itseasiassa hyväksyttävää. Mulla ei ole mitään tarvetta puhua tuolla tavalla ateismista, juutalaisuudesta, jehovista, muslimeista eikä Ukko Ylijumalaa palvovista.

 

Oletko sitä mieltä, että kaikki ateistit/uskonnottomat pilkkaavat kristinuskoa eivätkä mitään muuta uskontoa, ja kukaan kristitty ei pilkkaa ateisteja? Se, että sinä et pilkkaa, on hienoa. Mutta en mäkään koe pilkkaavani uskovia. Koen jokseenkin loukkaavana tällaiset yleistykset. Eiköhän ne oikeasti ole ne ääriryhmät molemmista päistä, jotka pilkkaavat. Mutta juurikin, molemmista päistä. Juurihan Pöpökin kirjoitti kokeneensa jonkunlaista pilkkaa.

 

Mainittakoon omalta kohdalta vielä se, että mä olen siis eronnut kirkosta pian täysi-ikäistyttyäni, vuosia sitten. Perheeni, jopa siskoni, sai tietää siitä tytön syntyessä, kun häntä ei kastettukaan. Vaikka ollaan istuttu vierekkäin kirkkohäissä ja -hautajaisissa näinä vuosina. Tuskinpa ainakaan (osin uskovainen) perheeni kokee minun pilkkaavan heitä ja tuskin muistutan joka välissä, että hei MINÄ ajattelen näin. Vaikka tuon yleistyksen perusteella varmaan mun näin kuuluisikin tehdä.

Edited by Kärpänen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja tuossa Virpin tekstissähän ei yleistetty ollenkaan. ;) Esim. täällä takapajulassa uskonnonopetus ei ole tarkoittanut "Jeesus-aiheisia satuja" tuntia viikossa. Jos jossain oikeasti toimitaan noin, se on väärin. Täällä eikä mun ymmärtääkseni kovin monessa muussakaan paikassa toimita.

 

Kyse oli ja on pitkälle sanavalinnoista. Muutamat jotka hyppäsi ekana;

 

yhet Pietari ja Andreas oli kalassa, eikä saaneet yhtään fisua, mutta sitten ne otti Jeesuksen botskiin, sai sikana saalista ja meni Jesselle duuniin

 

Jeesus-aiheisia satuja

 

Jeesuksella tai kellään muullakaan kansantarun henkilöllä

 

Kaikki uskonnottomat ei pilkkaa eikä naureskele, ja se on aina yhtä kiva huomata että vaikka asioista ollaan eri mieltä niin ei tartte kyseenalaistaa mun uskoa ja arvopohjaa eikä myöskään toisinpäin. Valitettavan usein näin kuitenkin käy ja just tää Virpin teksti on hyvä osoitus siitä.

 

 

eikä aina tartte muistaa muistuttaa, että hei mutta MINÄ ajattelen näin. Joskus voi olla hiljaa.

 

Mielestäni tämä hiljaa olemisen vaatimus tässä yhteydessä on outo, kun selvästi yhteiskunnassamme on vääryys tässä asiassa.

 

Ja mun mielestä se on ristiriitainen. Toisaalta vaaditaan, että jo kolmevuotias päiväkotilainen tekee tiettäväksi mielipiteensä: "hei MINÄ en usko enkä lähde ryhmän mukana kirkkoon", mutta toisaalta aikuisena sitä ei saisi enää tehdä.

 

Eiköhän ne vanhemmat hoida lapsen kohdalla sen mielipiteen esiintuomisen, jos eivät lasta kirkkoon halua. Harvoin kai kolmevuotias itse osaa sanoa, että "kirkossa käyminen on oman vakaumukseni vastaista enkä siksi sinne tahdo".

 

Yhteiskunnassa on vääryys... mun mielestä ei. Tietyiltä osin joo, en sitä sano. Yrittäjien kirkollisvero nyt ensimmäisenä mielessä ja mitä ilmeisemmin uskonnonopetuksen uudistamiseen on tarve melko monella paikkakunnalla, joten opetussuunnitelmaan pitäisi siltä osin tehdä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja tuossa Virpin tekstissähän ei yleistetty ollenkaan. ;)

 

No kyllähän siinä yleistettiin, enkä mä ainakaan tuosta kirjoitustyylistä tykännytkään, mutta asiaansa ei musta saa läpi sanomalla, että toinen tekee väärin ja toistamalla itse perässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

eikä aina tartte muistaa muistuttaa, että hei mutta MINÄ ajattelen näin. Joskus voi olla hiljaa.

 

Mielestäni tämä hiljaa olemisen vaatimus tässä yhteydessä on outo, kun selvästi yhteiskunnassamme on vääryys tässä asiassa.

 

Ja mun mielestä se on ristiriitainen. Toisaalta vaaditaan, että jo kolmevuotias päiväkotilainen tekee tiettäväksi mielipiteensä: "hei MINÄ en usko enkä lähde ryhmän mukana kirkkoon", mutta toisaalta aikuisena sitä ei saisi enää tehdä.

 

Eiköhän ne vanhemmat hoida lapsen kohdalla sen mielipiteen esiintuomisen, jos eivät lasta kirkkoon halua. Harvoin kai kolmevuotias itse osaa sanoa, että "kirkossa käyminen on oman vakaumukseni vastaista enkä siksi sinne tahdo".

 

No vanhemmat sen käytännössä hoitaa, mutta se oman uskon, eli tässä tapauksessa oman perheen uskon julkituominen siinä tapahtuu todella räikeästi kuitenkin. Tavallaan siinä opetetaan lapsiakin tekemään se jako ennen kuin itse osaisivat asiaa edes ajatella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sanoinko mä jotain siitä, että vittumaisuudesta on tullut ihailtavaa :girl_sigh:

 

Virpin tekstissä on paljon asiaa, mutta se hukkuu mun näkökulmasta siihen, että pitää yrittää ehtiä olla niin kamalan hauska ja samalla vähän naureskella tyhmille uskovaisille jotka kuvittelee että Jeesus-saduissa on jotain kertomisen arvoista. Juuri tätä minä tarkoitan, kun sanon että ärsyttää kun mun uskoa saa pilkata ja sille saa naureskella just niin paljon kuin kerkiää ja se on itseasiassa hyväksyttävää. Mulla ei ole mitään tarvetta puhua tuolla tavalla ateismista, juutalaisuudesta, jehovista, muslimeista eikä Ukko Ylijumalaa palvovista. Mutta hei, mun ja meidän uskohan oli se, joka perustuu satukirjaan niin ehkäpä sille saa sitten nauraa. Kaikki pitää hyväksyä kummiski, mutta minä oon sitä mieltä että Raamattu on kirja samallalailla kuin Twilight (lainaus eräästä blogista).

 

Lisäys; Raamattu ei ole ateistille pyhä enkä oleta, että ateisti sitä sellaisena pitäisikään. Kyse on kunnioituksesta ja ihan vaan käytöstavoista. Ei aina tartte olla kyyninen eikä aina tartte muistaa muistuttaa, että hei mutta MINÄ ajattelen näin. Joskus voi olla hiljaa. Eihän ne moraali, lähimmäisenrakkaus ja muut olleet uskonnosta tai sen puutteesta kiinni.

 

Tuo juttuhan oli kolumni, ja kolumniin tyylilajina kuuluu liioittelu, ironia ja räväkkäkin ilmaisutyyli. Ei kirjoittaja varmasti tarkoittanut loukata tai pilkata uskontoa tai kenenkään uskoa sinänsä vaan alleviivata sitä näkökulmaa, miksi ihmeessä koulussa tulisi yhden oppiaineen perustua uskomuksiin ja uskoon kun muut aineet pohjautuvat maailmankatsomuksellisesti neutraaliin tieteeseen - varmasti kaiken oleellisen etiikan, moraalin yms. osalta ja myös neutraalisti uskontojen osalta voisi opettaa elämänkatsomustiedon kaltaisen oppiaineen alla eikä uskontoa oppiaineena välttämättä tarvita. Voisin verrata vaikka siihen, että kirjoittaja kritisoisi samaan tyyliin vaikkapa jonkun skeptikon väkisin änkeämistä lasten satutunnille kertomaan että peikkoja ei muuten sitten oikeasti ole olemassa. Ei siinä kritisoida eikä pilkata skepsismiä sinänsä vaan sitä, että sitä tuodaan esiin väärään aikaan väärässä paikassa.

 

Hiljaa olemisesta olen sitä mieltä että jos aina ollaan hiljaa, ei mikään koskaan muutu. Jos näkee vallitsevassa tilanteessa jotain väärää, pitää siitä saada puhua. Ei tietenkään muita loukaten, mutta uskon että tämän kolumnistin tarkoitus ei ollut loukata uskovia vaan tosiaan kiinnittää huomio tähän epäkohtaan kouluopetuksen osalta.

 

muok. Selvensin hieman sanomaani.

Edited by johannem

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aikalailla ymmärrettävä tulos tuossa yllä olevassa tutkimuksessa.

 

. Mielenkiintoinen tämä keskustelu on ollut kokonaisuudessaan. Terveisin kirkkoon kuulumaton uskonnoton ihminen, joka yrittää pohdiskella esim. kuinka uskovaisen anopin kanssa välejä rikkomatta sovitaan siitä miten lapselle kristinuskon asioista puhutaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olisko tuossa tutkimuksessa kyse siitä, että ateistit ja skeptisesti asioihin suhtautuvat kyseenalaistavat nopeammin näkemänsä, koske he "tietävät", ettei kasvojen näkeminen vaikka paahtoleivässä keskimäärin ole mahdollista. Uskonnolliset ihmiset taas "tietävät", että sellaiset ihmeet ovat mahdollisia?

 

Lainausmerkit sen vuoksi, ettei tule loukattua ketään. Se kun ei ole tarkoitus. Itse en usko jumalaan, mutta en myöskään usko tietäväni lopullista totuutta yhtään mistään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jotain vastaavia tutkimuksiahan on ollut kai ennenkin, siis ei vaan kasvoista, vaan ylipäätään joidenkin "säännönmukaisuuksien" tunnistuksesta - joillakin ihmisillä se sääntöjä löytävä osa aivoista menee kovemmilla kierroksilla ja he lähtevät jo pienemmistä todistusaineistoista hahmottamaan jotain sääntöä tai kuvaa - vaikka kasvoja, tai jotain matemaattista jonoa (siis näitä "miten jatkuu jono 2 - 4 - 6 - 8 - ?"), tai jotain tutkimustulosta, mitä tahansa säännönmukaisuutta maailmassa.

 

Mä veikkaisin, että tuossa ei ole niinkään kyse siitä, että tunnistaa säännönmukaisuuden ja sitten kyseenalaistaa, vaan toisilla se tunnistuskynnys on vaan selvästi matalampi ja ylittyessään se tietenkin tuottaa hirmu vahvoja kokemuksia siitä, että ihan selvästi näkyy asia X (kasvot).

 

Evoluution kannalta sinänsä äärettömän hyödyllinen kyky: risahdus tuolla, jotain oranssia samalla suunnalla -> täytyy olla leijona, karkuun. Saattoi se olla putoava lehtikin, mutta ei kantsi jäädä välttämättä tekemään tarkempia tarkasteluja. Tässä "tunnistuskoneessa" on vissiin tosi isoja vaihteluja yksilöiden välillä. Ainakin http://ejournals.ebsco.com/Article.asp?ContributionID=23038999 ja "pattern recognition ability"-hakusanalla löytynee lisää, vaikka wikipediasta :)

 

Mielenkiintoista, että tuosta löytyy noin suoria linkkejä uskonnollisuuteen, joskin kaikenlainen hengellisyys ja yliluonnollisten ilmiöiden havaitseminen perustuu kai siihen ihmisyyden osa-alueeseen, että voidaan erilaisista vihjeistä tulkita/löytää tällainen yhteinen iso selittävä tekijä ja saadaan siten varmuus siitä, että niille kaikille jutuille oli kuin olikin hyvä selitys. Siis se, että ihminen etsii tällaisia selityksiä. Samoista lähtökohdista sitten on vaan kehitetty erilaisia tapoja tiedon- ja selityksenhankintaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuulun kirkkoon ja uskon Jumalaan, samasta syystä lapsi tullaan kastamaan. Simple as that :) Mitenkään erityisen uskonnolliseksi en kuitenkaan itseäni luokittelisi eikä vauvan kastaminen ollut mitenkään itsestäänselvyys, vaan tässä vähitellen kehittynyt ajatus. Aiheesta saisi vaikka minkälaiset väännöt aikaan mutta itse olen henk. koht. sitä mieltä että asiasta on tehty vähän liian suuri numero... Kuitenkin perhe ja ympäröivä yhteiskunta opettaa lapselle ne normit ja arvot, jotka elämässä ovat tärkeitä. Ne, jotka kokevat kirkkoon kuulumisen tärkeiksi varmaan kastavat lapsensa ja ne jotka eivät, niin pitävät nimiäiset tms. jotka on mun mielestä aivan yhtä tärkeät :) Vastakkainasettelu on turhaa... Tärkeintä mielestäni on, että vanhemmat antavat lapselle eväät ajatella avarakatseisesti ja hyväksyä yhteiskunnan monimuotoisuus.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saako sitä jouluna juhlia?

 

Husein Muhammed pohtii kolumnissaan sitä, ketkä oikein haluavatkaan kristilliset perinteet pois koulujen joulujuhlista.

 

Oli ihan mielenkiintoinen ja suvaitsevainen näkökulma asiaan, joten ajattelin jakaa tännekin, jos jotakuta kiinnostaa.

Edited by Mija

Share this post


Link to post
Share on other sites

En usko Jumalaan mutta lapset on kastettu. En koe uskontoa enkä kirkkoa kielteisenä asiana. Kristinusko on osa kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme ja haluan niiden olevan osa myös lapsiemme elämää. Lapset saavat osallistua päiväkodissa ja koulussa uskontokasvatukseen. Lapset saavat itse päättää uskovatko vai eivät. Olen kertonut lapsille esim. miksi joulua vieteään ja vastannut uskontoa koskeviin kysymyksiin. En ole peitellyt omaa vakaumustani mutten myöskään tyrkyttänyt sitä.

 

Uskonto antaa monelle ihmiselle voimaa ja helpotusta hädän hetkellä. Jos läheiseni kuolee niin minulle hän on poissa ikuisesti mutta uskovalle tuo lohtua ajatus siitä että vielä tapaa pois menneet. Joskus olen toivonut kriisien keskellä että voisin uskoa. Uskovalla on aina joku joka kantaa ja hän ei ole koskaan yksin elämässä. Ateistina asiat näyttävät synkemmiltä ja realismi on joskus hyvinkin raskasta psyykeelle koska mikään suurempi voima ei voi vaikutaa asioihin ja asioille ei ole mitää selitystä, ne vain tapahtuvat ilman suurempaa syytä.

 

Minulla on uskovia ystäviä. Ihan normaaleita ihmisiä jotka vain sattuvat uskomaan Jumalaan. He eivät koskaan tuo uskoaan julki ja minusta uskonto onkin yksityisasia. Kenenkään uskontoa ei saisi pilkata. Toisaalta en myöskään pidä oma uskonnon näkyvästä julkituonnista tai paasauksesta.

Edited by kolmas kerta toden sanoo

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ateistina asiat näyttävät synkemmiltä ja realismi on joskus hyvinkin raskasta psyykeelle koska mikään suurempi voima ei voi vaikutaa asioihin ja asioille ei ole mitää selitystä, ne vain tapahtuvat ilman suurempaa syytä.

 

Mä koen taas näin ei-uskovana ihmisenä, että se on nimenomaan helpottavaa myös hädän hetkellä ettei ole mitään "korkeampaa voimaa", joka on asioihin vaikuttanut vaan asioita vain sattuu. Mun on ollut aina vaikeaa käsittää sitä ajatusmallia, että on joku voima tai joku muu jossain, joka niin sanotusti "hoitaa ja ajattelee asiat mun puolesta" monessa tilanteessa. Tai joku mystinen voima tai jumala, johon voi turvautua hädän hetkellä. Mä turvaudun silloin perheeseen ja ystäviin ja loppuviimein itseeni jos jostain syystä en saa tukea muilta. Ehkä olen sen tyyppinen ihminen, että mulle realismi "sopii" ja en koe sitä raskaana. Joku ajattelumalli sopii yhdelle ja toinen toiselle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saako sitä jouluna juhlia?

 

Husein Muhammed pohtii kolumnissaan sitä, ketkä oikein haluavatkaan kristilliset perinteet pois koulujen joulujuhlista.

 

Ja siitäkö ei muka nousisi meteliä kun koulussa kaikki oppilaat alkaisivat juhlistamaan ramadania tai mitä muslimit nyt juhlivatkaan? :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tykkään tuosta termistä realismi verrattuna ateismiin. Mun mielestä ateismista tulee sellainen negatiivinen aktiivisen jumalankieltämisen kaiku. Minun ja mieheni elämään ei kuulu uskominen mihinkään jumalaan tai korkeampaan voimaan, vaan sellaiseen synnytään-kuollaan-maadutaan-tyyppiseen ajatteluun. Joulu on meille tärkeä juhla, koska perinteisesti se tarkoittaa perheen kanssa yhdessä oloa ja tärkeiden ihmisten muistamista lahjoilla. En ole viettämättä joulua vain koska sillä on kristilliset tai pakanalliset juuret. Minut on kastettu ja kuuluin lapsena kirkkoon, olen saanut kristillistä uskonnon opetusta koulussa ja täysi-ikäiseksi tultuani tein juuri sen kuuluisan oman päätökseni ja erosin kirkosta, koska en usko minkääntyyppiseen jumalaan.

 

Toivoisin että omat tulevat lapsemme saisivat yleisesti opetusta eri uskonnoista ja elämäntavoista. Itse olen mielestäni onnekas kun olen päässyt tutustumaan eri kulttuurien tapoihin noin ylipäätänsä. Ja muslimien Id-juhlaakin olen juhlinut useaan otteeseen :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

OT: jos opettaja ei kuulu kirkkoon, niin pitääkö sen silti osallistua jos koulu menee joulukirkkoon?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now