katjahannele82

Ylipaino ja raskaus

116 posts in this topic

Tekis mieli mennä johonkin noista vastaanotoista myhäilemään niille kaikkitietäville lekureille, että meikäläinen BMI yli 40 tuli ekasta yrityksestä raskaaksi.

 

Eli ihan turha niitten on väittää, että kyse olisi aina painosta ja sen vuoksi evätä hoitoja ihmisiltä. Perkele.

 

Anteeksi, että työnsin nokkani tänne. Olen itse vaan aidosti pelännyt ja tuskaillut tätä asiaa kun äidilläni on endometrioosi ja itselläkin oireita siihen suuntaan oli...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minullakin ylipainoa sen verran että painoindeksi on nyt 32. Toivottavasti ei tule mitään ongelmia. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tsemppiä ja jaksamista myös kaikille!

 

Meilläkin ikävät kokemukset julkisen puolen painorasismista. Aloitimme yrittämään vauvaa 2004. Minulla BMI silloin 28. Vuoden jälkeen ja kun kuukautisetkin olivat useita kuukausia poissa (niitä käynnisteltiin teroluteilla), pääsimme julkiselle lapsettomuushoitoihinsa. Siellä heti tartuttiin painoon, vaikka minulla todettiin pco. Saimme kuitenkin clomit, mutta niiden tehoa ei ensimmäisen kierron jälkeen seurattu mitenkään. Söin niitä sitten 6 kk, ennen kuin sain taas ajan. Yritimme päästä inssiin, mutta ei. Kyllästyimme täysin ja siirryimme yksityiselle. Siellä aloitin metformiinin ja tarkkailin myös hiilihydraatteja. Lääkärin mukaan pco:ssa se voi auttaa. Siellä 2 inssin jälkeen saimme hoitotauolla plussan. Raskaus meni todella hyvin, vaikka BMI alussa oli 34. Sokerirasituskin oli puhdas. Painoa minulle tuli raskausaikana 8 kiloa, jotka lähtivät nopeasti.

Vauva oli täysin terve ja on edelleen, nyt 2 vuotiaana.

 

Nyt olemme taas yrittäneet toista vuoden verran. Takana toinen inssi yksityisellä. Painosta puhuttiin,

mutta sen tiputtaminen ei ole helppoa. Minusta hoidoissa ei kuitenkaan pitäisi odotella vuosia vain sen vuoksi, että ylipainoa on reilustikin. Minulla on ollut ylipainoa 15-vuotiaasta lähtien, kohta 20 vuotta. Vaikka motivaatio olisi miten hyvä ja tietoa riittää, niin paino ei aina helposti lähde. Hoitojen kieltäminen ei auta ketään.

 

Muuten, clomien tilalla kannattaa ehkä kysyä Femar-nimistä lääkettä. Ainakin yksityisellä klinikalla, jossa käyn, clomeja ei enää edes määrätä.

 

Lumis-75

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muuten, clomien tilalla kannattaa ehkä kysyä Femar-nimistä lääkettä. Ainakin yksityisellä klinikalla, jossa käyn, clomeja ei enää edes määrätä.

 

- kerrotko lisää tästä, olen kiinnostunut.. girl_smile.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minun painoindeksini on 34. Kävimme julkisella puolella TAYS:issa lapsettomuushoidoisssa. Minulle ei yksikään lääkäri sanonut ettei hoitoja voisi aloittaa. Painoa pitää toki tarkkailla siinä sivussa ja syödä terveellisesti, mutta 2 vuoden luomuyrittämisen jälkeen ilman muuta kuulemma hoidot aloitetaan. En tiedä vaikuttiko asiaan se, että minulla on ollut säännöllinen kierto, kaikki verikokeet ok ja olen muutenkin terve yksilö. Sain kuitenkin varmuuden vuoksi kierron tueksi clomit ja Pregnyl-irrotuspiikin. Ja 1. inseminaatiosta tärppäsi.

 

Kaikki lääkärit TAYS:issä olivat todella kannustavia. Hieman hekin hämmästyivät, että heti eka inssi toimi, mutta näinkin voi käydä. Raskaus on mennyt tähän asti todella hyvin. Painokaan ei ole noussut kuin 2 kiloa, heitellyt kilon verran tässä alussa kumpaankin suuntaan. Neuvolassakaan eivät ole rutisseet painosta, sokerirasitus on ollut puhdas.

 

Itse pelkäsin tosi paljon ennen hoidon aloittamista, että meitä ei hoideta minun ylipainon takia. Mutta onneksi täällä sattui inhimilliset lääkärit vastaan. Riippuu varmaan todella paljon siitä.

 

Tosi paljon tsemppiä kaikille ylipainoisille yrittäjille ja odottajille. Tiedän kyllä miltä nämä asiat tuntuvat. :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli aivan ihana yksityinen gyne, jolla olen käynyt jo monta vuotta ehkäisyäni hoitamassa. Menkat ei kuitenkaan pillerien lopettamisen jälkeen alkaneetkaan ja kävin sen vuoksi hänen vastaanotollaan taas.

 

Mulla todettiin sitten monirakkulaiset munasarjat ja sain terolutit että vuoto saataisiin alkamaan. Vaikka mulla on aika paljon ylipainoa, on musta kuitenkin ihanaa, että hän ei alkanut paasaamaan laihduttamisesta vaan totesi, että toivottavasti kesän mittaan onnistaa vauvan suhteen ja syksyllä sitten käski tulla takaisin jos ei ole tärpännyt.

 

Koska kyllähän mä itse tiedän että painoa on ja sille tartteis jotain tehdä, niin oli ihanaa että hän jätti asian mainitsematta! :) Kiitokset siitä hänelle ja nyt vahvasti näyttää siltä, ettei tartte hänen vastaanotolleen vähään aikaan mennäkään... ♥

Share this post


Link to post
Share on other sites

En ole itse ylipainoinen, mutta haluaisin silti osallistua tähän keskusteluun.

Ymmärrän lääkäreiden näkökannan siitä, että olisi hyvä laihduttaa ennen kuin hoitoja aloitetaan, koska monesti se itse laihdutus voi auttaa asiaan, etenkin jos on pco. Koska ainahan on hyvä kokeilla kaikki muut keinot kuin se, että lääke auttaa asiaan kuin asiaan, kaikilla/kaikissa hoidoissa on sivuvaikutuksensa ja riskinsä, mutta....

 

En ymmärrä lääkäreiden tapaa suhtautua asiaan tai tapaa jolla asia ilmoitetaan. Näistä kommenteistä päätellen saa sellaisen kuvan kuin lääkärit jotenkin inhoisivat ylipainoisia ihmisiä. Ainahan on kuitenkin tutkittava. Ei ketään voida lähettää kotiin kättelyn jälkeen ja sanoa, et odotetaan puoli vuotta ja laihduttele ensin. Voihan sitä ylipainoisella ihmisellä olla vaikka tuubat tukossa ja siihen ei laihdutus paljoa auta. Joten jos, ette hoitoja saa niin vaatikaa ainakin tutkimuksia.

 

Toinen juttu...jos lääkäri pyytää laihduttamaan ja heippa, niin aika orpo olo voi jäädä. Vaikka täällä olisi ihmisiä joille laihdutus on tuttua ja tietää keinot niin ilm. ne ei ole auttaneet kun tässä ketjussa olette. Eli jos lääkäri "määrää lääkkeeksi" laihdutuksen niin hänen tulee myös asiassa ohjeistaa tai ohjata teidät jonnekin missä apua tähän laihdutukseen saa. Pyytäkää lähete ravitsemusterapeutille.

 

Tsemppiä teille kaikille ja onhan teillä ainakin hyvä motivaatio miksi laihduttaa!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on painoindeksi 30,7, eli huono. Tein elokuun alussa elämäntapamuutoksen ja sitä myötä olen jo saanut tuloksiakin aikaan. Olen sellainen, että jos jotain todella päätän niin sen myös teen ja niin nytkin. Olen laihtunut jo viisi kiloa ja motivaatio on korkealla. Tietenkin takapakkia tulee jossain vaiheessa mutta se ei ole vaarallista, pääasia että yrittää ja saa tuloksia aikaan. Helppoa se ei ole, mutta lopputulos motivoi :) Lihavuus vaikuttaa varmasti myös lapsettomuuteen joten se jos jokin on hyvä motivaation antaja. Ja minun tapauksessa ensi kesän häät koska en halua olla nykyisen kokoisena morsian ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pakko tulla tsemppaamaan ylipainoisia, että ihmeitä voi tapahtua! Meidän LUOMUihme, jota tiettyjen lääkäreiden mielestä ei pitäisi olla olemassa, nukkuu tuolla sängyssään :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minullakin ylipainoa, jonka kanssa kamppailu tuntuu olevan ikuisuusprojekti. Kiusana myös pco, joten senkin vuoksi painoa pitäisi saada alas. Tähän mennessä olen kohdannut vain symppiksiä ja asiallisesti asiaan suhtautuvia lääkäreitä, mutta tosi ikävä kuulla noista negatiivisista kokemuksistanne :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli kans huomattavan paljon painoo pudotettavana. Meil on yks laps jo mut toine on ollu niin kauan takaraivos jyskyttämäs, varmasti tahtoo sellasen pienen nyytin :b_42: Tosiaan mulle kehotettii kans et pudota jonku verra painoo, pudotin poikaa enne 22 kiloo,ei auttanu asiaa, mitään muuta syytä ei löytyny, miksen raskaaks tulis, sain ovulaatiolääkkeet, toisella kuurilla raskaaks, ei mitään ongelmii raskaudes ollu ja sillonki oli viä ylipainoo. Synnytyksen jälkee jäi viä viis kiloo enemmä ku raskauden alkaessa oli, mut joka tapaukses ylipainoo vieläkin, Toukokuussa 2011 alotin laihduttamisen, ajattelin vaan et itseni takia ja raskautta ajatellen,haluisin et kun alkaa odottaa toista ei tulis painoo liikaa et pääsis sit suht samoihi lukemii. Oon ottanu itteeni niskast kii, nyt lähdetään, kävelee, pyöräilee,(melko pitkii matkoi ja reippaal vauhdil) salil tuli käytyy ja kotonaki hiuka tehny jotai treenii. Mua inspiroitti jonku verra ku tuli katteltuu suurint pudottajaa ja morsian diettii. Ja kyllä olen laskeskellut hieman päivän kalorisaantia, vähentänyt makaronin, spagetin, perunan syöntiä (ja vaalean leivän oikeestaa kokonaa jättäny pois). Oon jo oikeestaa aika tyytyväine tähän tulokseen sillä tähän päivään mennessä on kiloja karissut 17 :girl_dance: Eipä silti ole näkynyt helpotusta raskauteen?! Nyt oon taas alottamas ovulaatiolääkkeet huomenna,toivottavasti teho on yhtä nopee ku ensimmäisessäkin ;) Jos tärppää, yritän silti raskaanakin ettei paino iha mielettömiin nouse tai et yrittäs siin samas vähän kattoo mitä syö ja mitä ei. Koska mul olis vieläkin sellane 10 kilon pudotus, et olisin ihannepainossa. Toivottavasti tää auttaa inspiroimaan teitä tai jotakuta. Hyviä syksyjä kaikille ja onnea eteenpäin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on todella runsaasti ylipainoa, BMI on tällä haavaa noin 38. Pääasiallinen syy lapsettomuuteemme on miehessä, mutta olen kyllä saanut kuulla painostani, tosin ystävälliseen ja kannustavaan sävyyn. Ja toki olen ollut painon vaikutuksesta mm. hedelmällisyyteen ja raskauden kulkuun tietoinen.

 

Viimeksi klinikalla käydessäni lääkäri sanoi, että jokainen kilo pois ennen hoitojen aloittamista on hyödyksi, joten nyt on viimeistään tartuttava toimeen. Jos/kun hoidot alkavat joulun jälkeen, voisin kuvitella pystyväni tiristämään sitä ennen veks ainakin viisi-kuusi kiloa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli BMI 46, kun mentiin julkiselle lapsettomuuspolille. Ei mitään painosta puhuttu ja tulin clomeista raskaaksi. Kaikki meni hyvin ja nyt olen taas raskaana, sama BMI. Mutta silti toki kannattaa ainakin yrittää laihduttaa, mutta ei se sinänsä saisi mielestäni hoitoihin vaikuttaaskilletgirl.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Wau!

Itselläni on BMI 51 tällä hetkellä ja yhden huonon gynekokemuksen jälkeen (kyseinen gyne sanoi ettei ole asiaa lapsettomuushoitoihin ennen kun painan 80 kg, olen 170 cm pitkä) en ole uskaltanut ajatellakaan tutkimuksiin (ja hoitoihin) menoa, vaikka vaihdoimme asuinpaikkakuntaakin toiselle puolelle suomea ja aikaa tuosta kommentista on kolmisen vuotta.

Tuo luo toivoa, ettei minua heitetä pihalle jos ensi keväänä uskallan marssia lekurille aiheen tiimoilta.

Ja tosiaan laihistelua on nyt takana yhdeksisen viikkoa ja kova draivi on päällä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olipa hurja vaatimus tuolla gynellä! Rohkeasti vain seuraavalle - tuollainen tyrmäys ei auta kyllä ketään edes yrittämään mitään elämäntapamuutosta :(.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tiistaina edessä ensikäynti lapsettomuuspolilla ja jo etukäteen minuu ahdistaa suunnattomasti se mitä painostani tullaan sanomaan. Olen siis todella reilusti ylipainoinen (BMI 47) ja takana on yksi todella huono kokemus gynekäynnistä, jossa gyne sanoi suoraan "että tämä on varmasti syöpää kun sulla on noin paljon tota painoa". :angry: Ja siis kyse ei todellakaan ollut mistään syövästä eikä mistään sairaudesta tuolloin! Mutta tämän kokemuksen pohjalta käynti kauhistuttaa suunnattomasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tiistaina edessä ensikäynti lapsettomuuspolilla ja jo etukäteen minuu ahdistaa suunnattomasti se mitä painostani tullaan sanomaan. Olen siis todella reilusti ylipainoinen (BMI 47) ja takana on yksi todella huono kokemus gynekäynnistä, jossa gyne sanoi suoraan "että tämä on varmasti syöpää kun sulla on noin paljon tota painoa". :angry: Ja siis kyse ei todellakaan ollut mistään syövästä eikä mistään sairaudesta tuolloin! Mutta tämän kokemuksen pohjalta käynti kauhistuttaa suunnattomasti.

 

Tsemppiä! Meillä oli tänä aamuna sama tilanne, selvisin hengissä. BMI on 37 pintaan, ja kun täältä olin lukenut että Naistenklinikalla voi tulla aika pahastikin sanomista, niin pelkäsin tosiaan pahinta. Lääkäri oli nuorehko nainen, mukava ja ystävällinen. Totesi että saadaan ilmoittautua hoitoon kun BMI on lähempänä 32. Olen itsekin oikeastaan tuosta samaa mieltä, joten olin hyvilläni että tuo tuli tuossa muodossa eikä pelkäämässäni: "Laihdu ensin 20 kg ja tulkaa sitten uudestaan jonoon". Nyt päästään suoraan ilmoittautumaan hoitoon kun paino on tietyssä lukemassa (-10 kg).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maya kiitos tsempeistä! :lipsrsealed:

 

Curry kyllähän mäkin tiedän että painoa olisi hyvä pudottaa. Ja olen ihan samaa mieltä siinä. Toivoisin kanssa, että meille asia esitettäisiin yhtä mukavasti kun teille. Muutenkin tuo ensikäynti jännittää ihan sikana. Mitä siellä tehdään/kysellään?!?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies oli käynyt tuon jo kertaalleen (mie olin silloin niin pahassa influenssassa, etten kyennyt nousta sängystä.) Siellä täytettiin pino kaavakkeita, ja lääkäri katsoi meidän aiempien verikokeiden/simppatestien tulokset ja selitti minkälaisiin hoitoihin ryhdytään. Meillä mennään suoraan pitkän kaavan mukaiseen settiin (suurin ongelma on siittiöiden laadussa), todennäköisesti nenäsumutteen kautta oman hormonitoiminnan alasajoon, uudelleenkäynnistykseen piikityksellä ja aikanaan mikroinjektioon.

 

Jos olette Naistenklinikalle menossa, niin toivottavasti teille osuu sama mukava lääkäri (jonka nimen mie tietenkin unohdin kysyä/katsoa). Tsemppiä matkaan, hyvin se menee!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiinnosta tulin kysymään. Miten Heikku reissu meni? (itsellä samat bmi:t ekaa tehdessä ja kohtelu ollut todella asiatonta raskausaikana. Hoidoissa ei ole käyty, en olis päässyt ja mies ei olisi halunnut)

 

 

Niin ja mulla siis pcos, lapset luomuja. tehty 18kk, 5v ja viimeinen tuli heti perään

Edited by flaming

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulin toivottamaan tsemppiä ja sisua kaikille ylipainon kanssa painiville. lipsrsealed.gif

 

Vielä 2 vuotta sitten painoin 168kg ja bmi oli 56. Olen nyt 41 vuotias ja kärsinyt lapsettomuudesta, sen vuoksi mm. kariutui avioliitto, kun lasta ei tullut yrityksistä huolimatta. Mies ei halunnut mihinkään tutkimuksiin tai hoitoihin, joten niitä en ole läpikäynyt, vaan tyydyin siihen, että en sitten lapsia tule saamaan. Kipeää se teki ja monta itkua itkin ja unetonta yötä asian kanssa vietin.

 

Nyt olen 50kg kevyempi ja maanantaina sain tietää olevani raskaana! Elämä osaa siis yllättää. Väitän, että suuri painon pudotus on osaltaan vaikuttanut asiaan ja tietysti ihana avopuoliso...

 

Tiedän kokemuksesta, että laihduttaminen ei ole helppoa ja usein käy niin, että se minkä saa pois tulee korkojen kera takaisin. Voimia ja sisua taistoon ja onnea matkaan jokaiselle!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikuttaako jo lievä ylipaino hedelmällisyyteen? Vai vasta merkittävä ylipaino? Yksilöllistähän se tietysti varmasti on, mutta mietin noin tilastojen kannalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitään tilastoa mulla ei ole tietoni tueksi, mutta meille lapsettomuuslääkärimme sanoi, että bmi 26 on sellainen yleisesti hyvänä rajana pidetty hedelmällisyyden kannalta. Joku tilastopiikki tuon bmi:n jälkeen hoitojen lopputuloksiin oli. Olikohan ainakin pienentynyt keskenmenoriski. Mutta täytyy pitää mielessä toki, että paino on aina vain yksi osa kokonaisuutta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Oho, aika matala tuo raja. Itselläkin on luultavasti BMI vähän tuon rajan yli, vaikken koe olevani erityisen iso ihminen. Noinhan se tietysti on, että paino on vain osa kokonaisuutta näissä(kin) asioissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now