Iso ylipaino ja raskaus

[Lode]

Mulla kanssa paino tipahti viitisen kiloa ja tällä hetkellä mennään -3kg. Tässä se on roikkunut viimeiset viikot, niin ja viikkoja mulla on tällä hetkellä 19+4. Ja painoindeksi mulla tais olla 36. Terkkarin mielestä ei haittaa, itselläni on vaan vähän heikko olo kun en saa tarpeeksi ravintoa. Vauvan rötkäle varastaa kaiken

[Angelia_55]

Neuvolakuulumisia: kaikki hyvin. Se siitä siis. Oma olo on tukala kun kaksi numeroa liian pieneeseen vaatteeseen tungetun elefantin, päätä särkee ja jalkoja turvottaa, mutta kaikki arvot neuvolassa ok, joten ilmeisesti kaikki hyvin. Jaksaa potuttaa erityisen paljon tänään, kun olo on tosiaan ollut erittäin epämukava koko päivän, ajamisesta neuvolaan ei meinannut tulla mitään ja alapäätä vihloo jatkuvasti, joten en saa edes mitään tehtyä. Väsyttää. Ja supistelee, muttei kunnolla!

 

Valitan valitusvirttä, ei kai nämä loppuviikot ole muillekaan niin mukavat Aion vaatia saunan lämmitystä illaksi, siellä kun tunnen olevani mukavuusasteikolla siedettävällä tasolla, jos se vaikka auttaisi hetkeksi ketutukseen

[Martta88]

Voi, tsemppiä angelia! Toivotaan toivotaan, että bebe päättäisi syntyä pikapuoliin.

[Angelia_55]

2 hyvin nukuttua yötä takana, joskohan tämä enteilisi jo lopun alkua... Tänään olen tarmoa täynnä, tekee mieli lähteä kaupungille katsomaan vauvalle vielä puuttuvia tarvikkeita, pikkumieskin on anoppilassa täyshoidossa Pitää vaan narrata tuo kuski mukaan, saataisiin samalla ehkä hieman laatu-aikaa.

 

Ihanaa lauantaita teille kaikille!

[Martta88]

Mukava kuulla Angelia!

 

En tainnutkaan tänne vielä kirjoittaa.. Kävin neuvolassa torstaina, ja verenpaineet huiteli pilvissä. Onneksi sain kotia mittarin, ja kotona on sitte paineetki ollu ihan ok. Ehkä himpun korkealla, mutta ei läheskään niin paljon kuin tuolla neuvolassa.

 

Mun oma terkka oli sairaana, ja tuolla oli joku sijainen, ilmeisti tuolta pääkylältä. Paljon nuorempi kui mun oma, mutta paljon ihanampi! Jutteli paljon kaikenlaista ja kehui mun painoakin melkolailla. Se kun ensin tipahti, nyt on vähän noussut, mutta ollaan vieläkin alle lähtöpainon. Ja se sanoi, että nyt lopussa sitä painoa saa tullakin, että ei tartte sitä pelätä. Ah, oli niin kiva neuvolakäynti. Eipä siinä mun omassakaan terkassa sinänsä mitään vikaa ole, se nyt vaan ei kerro samallalailla juttuja ja välillä on pihalla ku lumiukko...

[pikku-haisu]

Mulla on kyllä tässäkin suhteessa ihana terkkari. BMI mulla 32. Sanoi, että ei sitä voi tässä vaiheessa tietää paljonko mulle sitä painoa tulee, koska aiempaa kokemusta ei ole. Että koittaa syödä vain säännöllisesti ja terveellisesti. Ja siinä kaikki. Ei stressaamista, ei saarnaa. Varmaan luottaa siihen, että tiedän ylipainon riskit, niin kuin varmaan kaikki ylipainoiset odottajat nykyään tietävätkin.

 

Tähän mennessä paino on pudonnut liki kaksi kiloa (rv 9+4 suunnilleen). Jotenkin maha täyttyy nopeammin kuin aiemmin eikä makeat edelleenkään himota samalla tavalla. Hirveästi tekee mieli kaikkia marjoja, hedelmiä, puuroa, munia, salaatteja, kaikkea terveellistä. Eikä pysty syömään itseään liian täyteen, olen jopa jättänyt jonkun kerran ruokaa lautaselle. Saa nähdä iskeekö se karkkihimo jossain vaiheessa. Nyt nautin tästä. Jotenkin tuntuu että kylläisyyden ja nälän tunteet tarkentuvat. Masussa pieni personal trainer.

 

En nyt tiedä miten raskausaikana, mutta muuten ilmeisesti suuri osa makeanhimosta on yksinkertaisesti nälkää. Joka johtuu liian pitkistä ateriaväleistä ja epätasaisesta syömisestä. Suosittelen lämpimästi Patrik Borgin teosta Rentoa painonhallintaa, siitä on ollut ainakin minulle huomattava apu. Jos se auttaisi jotakuta toistakin. Ja se netin maksuton ruokapäiväkirja, kiloklubi.fi. Jos sinne laittaisi silleen että haluan pitää nykyisen painoni, niin varmaan siitä saisi ihan hyvää osviittaa miten kannattaa syödä. Luulisin?

 

Kai se riittää, kun tekee parhaansa? No ehkä joku roti pitää olla, muistan opiskeluajalta daamin, jolla oli hankala radi, ja joka piti ruokapäiväkirjaa. Siellä oli sitten kaikenmaailman Fitness-muroja mennyt siellä täällä puoli pakettia kun hän oli raukkaparka mainoksen uhri ja kuvitteli niitä syömällä laihtuvansa. Eli syömisestä puuttui rytmi ja aterioiden järkevä koostaminen. Mutta niillä kahdella sitten jo selviääkin aika pitkälle. Se on kyllä ihan totta, että syyllistäminen ei auta yhtään, kun yleensä se äiti syyllistää itseään jo ihan tarpeeksi.

[Guest sivuilija]

Hui mitä kokemuksia täällä on.. Ekassa neuvolassa mulle sanottiin vain tosiasiat, eli koska on merkittävä ylipaino, niin sokerirasitus tulisi tehdä kahdesti. Bmi jotain 37. Reilu viikon päästä np-uä, niin katsotaan sitten mitä siellä sanotaan. Onneksi oon ite sellanen sanahaukka, että voi tulla takas aika pahaa tekstiä jos jotain uskaltavat ruveta mussuttamaan.. Täälläkin perussairautena on kilpparin vajaatoiminta, ja kunnon tapa kerätä nesteet kehoon ihan urakalla. Saattaa pissalla käydessä lähteä kilo painosta

Ite olen perehtynyt tähän kehon happo-emäs-tasapainoon, lukekaapa siitä, nimittäin se tuntu toimivan ennen raskautumista.. Nyt on siirrytty ruokaan joka menee alas, eli leipää ja mm. perunaa ja pastaa on syötävä enemmän ku muuten tarttis. Mutta kaikki viljat on täysjyvää ja ylimääräinen sokeri pannassa. Kerran tai kaksi kuussa on sitten herkkupäivä, tosin nyt tuntuu että hapankorppu on ihan suurta herkkua :P Mutta siis aamupala, pääruoka, välipala ja iltapala -linjalla mennään.

[Angelia_55]

Poika tuli, laitan synnytyskertomusta myöhemmin jos jotakuta kiinnostaa? Tuli nimittäin hurjalla rytäkällä maailmaan tämä tapaus, onneksi äidille ei tullut vaurioita ollenkaan, ei tikkejä, ei repeämiä, ei edes nirhaumia. Muuten toimitus oli hurjan raju loppupuolelta, ei ehtinyt kätilötkään muuta kun kopin ottaa suurinpiirtein Siinä vaiheessa ei kyllä paljon naurattaut.

 

Katos, pitääkin vaihtaa tikkeri

Edited February 7, 2012 by Angelia_55

[pikku-haisu]

^anna tulla vaan, kyllä kiinnostaa! Syöksykertomukset on aina kiehtovia.

[Chiamaka]

Kattis: kyllähän se voi olla. Pyydät neuvolasta lähetteen kilpirauhaskontrolliin niin näkee missä arvot ovat.

 

( . ) meillä voidaan sananmukaisesti paksusti, paino on +12 kiloa, mutta tuossa on ilmeisesti aika julmeton määrä ihan vain nestettä koska viimeiset 8 kiloa ovat tulleet loppiaisen vastaisen yön jälkeen, jolloin kävin keräämässä tiputuksessa kolme nestekiloa. Eli mahdollisesti nestettä on jopa tuo kahdeksan kiloa kokonaisuudessaan...

Nyt on onneksi tuo nesteen kertyminen vähentynyt (stopannut) kun olen alkanut napsimaan varsiselleriä ihan reiluja määriä.

[Lyylis]

Meille syntyi poika 29.1. Jässikällä kokoa 4,1kg ja pituutta 52cm. Kaikki meni hyvin, vesien menosta alle 7h niin poika oli maailmassa.

Mulle tuli koko raskausaikana 7,5kg painoa jotka on jo lähteneet (12vrk synnytyksestä).

Epiduraali saatiin helposti laitettua ja muutenkaan ei synnytyksessä ollut mitään ongelmaa.

 

Nyt kun sais sitten nää raskautta ennen kertyneet liikakilot pois...

[*Iltatähti*]

Piti ihan käydä katsomassa laskurilla oma bmi..lukee se neuvolakortissa mutten yhtään muistanut tähän hätään. Oli 27..eli alla luki lievä lihavuus. No jokatapaksessa jalusin osallistua keskusteluun..iselläni paino on masussa. Olen juuri sitä sorttia, että kasvot on kapeat..kädet on kapeat ja jalatkin on ihan kananjalat..kaikki paino on mahassa. Kiitos vielä lisäksi entiset raskaudet venyttäneet mahanahkan kivaksi pullataikinaksi..

Masu ei ole haitannut ultria tai sydänäänien kuuntelua..itseäni aina jotenkin hävettää vetää maha esille Ihana rakas mieheni sanoi minulle näin (kun sattui olemaan heikko hetki painon, raskausarpien yms. suhteen) Raskausarvet on naisen kunniamerkki..ne pitää kantaa ylpeänä. Ne on merkki siitä että on saanut jotain suurta aikaan. Nainen ei saa ola luuviulu..eihän sellaista uskaltaisi edes halata kun pelottaisi että luut menis rikki..ja ajattele nyt kuinka hyvä pesä pojalla on kasvaa kun on vähän pehmustetta eikä vain nahka..jos vaikka kaatuu tai kävelee johonki pahki..on niinku ois patja välissä

En tiedä miten tämä viesti tämän ketjun sisältöön ylensäkkään sopii..mutta kai tämä oli vuodatus omasta ulkomuodollisesta epävarmuudesta..ja siitä kuinka mieheni on rakas tukipilarini kaikessa epävarmuudessani. Ja aina löytää oikeat sanat oikeaan tilanteeseen..

Painoa on tullut nyt (rv 28) noin 8 kg..vielä ehtii tulla lisääääää..mut ei onneksi niin paljon ku esikoiselta 24 kg..huh Niin ja vielä että..kello on puoli 4 yöllä..selkä on hemmetin kipee ja taas valvo keskellä yötä se vuoksi...argh

Edited February 11, 2012 by *Iltatähti*

[Chiamaka]

Itse kyllä ainakin näen nuo raskausarvet juurikin noin: meikäläinen kasvattaa tässä uutta ihmistä maailmaan ja se saa kyllä kropassakin näkyä. Tosin kun en ole koskaan missään bikinikunnossa ollut niin asenne voikin olla leppoisampi koska sitä ei kaipaa mitä ei ole ollut - ja miehen on turha raskausarvista mitään sanoa kun ne kuitenkin ovat yhteisestä lapsesta syntyneet.

Enkä oikein usko, että mies ihan heti alkaa raskauden aiheuttamista muutoksista kuittailemaan kun muutenkin on tykännyt meikäläisestä tälleen mehevänä (BMI siis ennen raskautta 41) kunhan vain saan joskus lihakseni takaisin kun on tässä tuo liikkuminen jäänyt vähän huonoksi.

 

( . ) täysiaikaisuus ja painoa +11,6 kiloa, josta todennäköisesti reippaasti yli puolet turvotusta. Vaikka painoa on tullut enemmän kuin halusin niin muuten raskaus sujuu ihan hyvin ja terkka jaksaa kehua meikäläisen sokeriaineenvaihduntaa kun ei pissassa ole ollut kertaakaan sokeria ja rasitukset on niin nätisti saatu puhtain paperein läpi.

[Martta88]

Mäki kirjoitin tuonne meidän huhtikuisten ketjuun kun jotakuta hieman ahdisti mennnä esim uimahalliin raskausarpien vuoksi, että raskausarvet pitää kantaa ylpeänä! Toki tiedän, että se voi olla vaikeaa. Mullekin se on välillä. Toisena päivänä ahdistaa ihan hirveästi nämä arvet, toisena päivänä taas ei ollenkaan ja osaan jopa olla tavallaan ylpeä niistä

 

(.) Mulla on hieman maksaentyymiarvot koholla. Sappihappoarvot oli vielä ihan ok. Sain kuitenkin lääkityksen tuohon raskaushepatoosiin ja nyt tätä seurataan sitten tarkemmin. Kutina on sietämätöntä iltaisin. Lisäksi verenpaine meinaa olla koholla. Lääkäri kirjoitti jo verenpainelääkkeeseen reseptin, jos kotonakin alkaa arvot olemaan korkealla. Alapaine on pyörinyt kotimittauksissa alle 90 (77-88). Jos lähennelään sitä 100, niin sitte pitää hakea se lääke. Yläpaine on kotona lähes aina 135 luokkaa.

[Minttuliina]

Tässä alkaa huomenna jo 36. viikko. Tämä ylipainoinen mamma on myös päässyt puhtain paperein sokerirasituksista. Ei ole mikään vakavempi diagnoosi muutenkaan iskenyt "kop-kop" (koputtaa puuta ). Itse ylipaino ei ole aiheuttanut mitään riesaa. Ultrat ovat aina näkyneet riittävästi ja silleen. Itseä vain varsinkin alussa nolotti esitellä röllöä joka oli pullea, mutta enemmän läskiä kuin vauvamahaa, nyt siihen on jo aika turtunut.

 

Painoa mulla tuli edellisissä raskauksissa vajaa 10 kg (jotka lähtivät noin kuukaudessa synnytyksen jälkeen), nyt on ensimmäisiltä 35 viikolta saldona +3 kg, olen tosi tyytyväinen siihen, ja terkkarikin vähän kehui tässä toissa kerralla. Ensimmäinen kolmannes meni lähes kokonaan ilman makeita herkkuja, toisella kolmanneksella tuli syötyä hillitysti silloin tällöin. Nyt viime ajat on ollut armoton herkkujen tuska! Luulen että mua ei haluta syödä raskaasti kun on muutenkin olo on niin täysi vauvaa, suolisto ja keuhkot lytyssä ja vaikea hengittää että tulee kevennettyä syömisiä liikaakin, jää tuota kalorivajetta joka hyökkää kimppuun herkkujen himona Täytyy koittaa pysyä kuitenkin kohtuudessa.

 

Mutta anyway, ihan hyvin voi raskaus edetä pullukallakin! Tsemppiä kaikille kanssasisarille

.

Edited February 16, 2012 by Minttuliina

[pikku-haisu]

Mulla on ylihuomenna sokerirasitus ja nyt hirvittää. Pelottaa radi. Ja se litkun juonti. Paino on pudonnut 3 kg plussasta. Annoskoot pienentyneet, koska liian täysi olo tuntuu niin pahalta. Herkkuja ei tee oikein edelleenkään mieli.

[Koivupuu]

^Tsemppiä pikku-haisu siihen rasitukseen! Toivotaan, ettei diagnoosi rapsahda. Muista, ettei siihen kuole, vaikka se tulisikin. Itsellä on reipas ylipaino ja tokassa rasituksessa paastoarvosta jäin kiinni. Ruokavaliolla tämä kuitenkin pysyy hoidossa.

[mirde]

Tsemppiä rasitukseen!

 

Mulla on nyt puolet raskaudesta takana, eilen huomasin että alkaa paino saavuttaa lähtöpainoa. Alussa oksentelin lähes 5 kiloa painosta pois ja nyt ollaan muutama sata gramma ekasta neuvolan punnituksesta. Ultrissa ei ole kukaan sanonut mitään, päinvastoin nt-ultrassa näkyi mahan päältä paremmin kuin alakautta!

 

Rasituksessa mun ois pitänyt käydä kahteen kertaan, mutta diabeteshoitajan kanssa todettiin, että mun pahoinvoinnilla (edelleen saatan oksentaa useanakin aamuna!!) se on ihantosi huono ajatus, ja kotimittaus antaa parempaa dataa ja ajaa asiansa paremmin muutenkin. Eli nyt on kuukauden ajan mittailtu arvoja kotona ja toistaseksi olleet aivan priimaa, mutta silloin joskus 25-28 viikoillahan ne arvot alkavat heittelemään, jos ongelmia on viimeistään kuulemma. Mittaillaan nyt kuitenkin

 

Muuten oon huomattavasti paremmassa kunnossa kuin esikoisen odotuksessa, maha kasvaa nätisti (mutta vähemmän kuin viimeksi) ja mitkään kivut eivät oikeastaan vaivaa. Närästys on iltaisin tuttu kaveri, mutta toistaseksi jaksan sitä ilman Rennietä (jota tuli vedettyä viimeksi niin paljon, että ällöttää ajatuskin siitä).. Mutta sitä nyt on hoikemmillakin, närästystä siis

[Chiamaka]

Pikku-haisu: olin itsekin ihan satavarma, että kärähdän (neljä riskitekijää neljästä), mutta kummatkin menivät läpi puhtain paperein. Toisen kolmanneksen rasitus itse asiassa jopa paremmalla paastolla kuin ensimmäisen.

Terkan selitys tälle oli se, että raskauden varjolla laihtuminen on tehnyt sen, että sokerit paranivat (Noilla viikoilla olin siis vielä aloituspainon alla) ja tokikin se, että kiinnittää huomiota siihen mitä syö.

 

( . ) menee maanantaina napasuonivirtausultraan kun on olleet paineet hitusen koholla (kotimittauksessa ennen neuvolaa 140/90) ja riippuen tuloksesta käynnistystä harkitaan. Tosin tänään mittasin paineet sitten kun Naikkarilta oli soitettu ja olivat alle tuon hälytysrajan, että saas nähdä...

Levätä käskivät odotellessa ja ottaa yhteyttä jos tulee oireita tai alapaine nousee yli sadan.

Edited February 22, 2012 by Chiamaka

[pikku-haisu]

Kiitos kovasti tsempeistä! Ei tuo ollut paha, kun tein ohjeenne mukaan eli ykkösellä litkut alas. Ekan puolen tunnin kohdalla haukottelin kerran, tunnin kohdalla oli jo nälkä. Lähinnä olo oli sellainen kuin olisi syönyt tyhjään mahaan karkkipussin. Paljon helpompi kuin kuvittelin. Uskallan mennä uudestaankin!

[Martta88]

Tsemppiä Chiamaka! Toivottavasti virtaukset on kunnossa. Ja toivottavasti paineet pysyis kunnossa.

[Minttuliina]

Kiva Pikku-Haisu kun sulla meni noin hyvin tuo rasitus :-)

 

Tsemppiä Chiamakalle :-)

 

 

[Guest Elba]

Hei!

Onko tämä ketju ihan kuollut vai vieläkö täällä on kirjoittelijoita? Itselläni on kans reilusti ylipainoa ja vauva suunnitelmissa, hedelmöityshoidot alkaa klinikalla tänä keväänä. Olen kahlannut tämän ketjun läpi alusta loppuun ja saanut kovasti rohkaisua omille vauvahaaveilleni juuri näiden kilojeni takia. Moni asia pelottaa, mutta muillakin on näyttänyt raskaus menneen ihan hyvin, joten miksei minullakin.

 

Tsemppiä kaikille raskaana oleville ja vauvasta haaveileville.

[Chiamaka]

Aika hiljainenhan tämä on muutenkin.

 

Aiemmin oli puhetta sektiosta ja täytyypä sanoa, että ei se tämmöisellä BMI 41 - mammalla mikään kamala kokemus ollut vaikka sektiokammoinen olinkin: Epiduraalin sai suht helposti paikalleen ja leikkausviilto on bikinirajassa. Kuntoutuminen on myös ollut nopeaa kun en jäänyt sängynpohjalle voivottelemaan vaan lähdin liikkeelle kipulääkkeiden avustuksella.

 

Ja meidän "lihavan äidin iso lapsi" oli syntyessään hyvin normaalit 3570g ja 47 cm. Hoikka poika, jolle NB-kokokin on liian iso.

[Ocean]

Onnea Chiamaka pojasta! Hienoa kuulla että sektio meni hyvin